Lapsellinen...

Onpa hauskaa... Kiitos avustasi!

 

aina mä jelppaan jos vaan pystyn.

 

""Emme tee t

 

jepellä sanat hakusessa?

 

Voi että, tiedän tunteesi. Olin vuosia (7 v)ilmeisesesti aika samanlaisessa tilanteessa. Ikävöin kaikki lomat, viikonloput, pitkät pyhät. Oltiin hyvin läheisiä, uskoin ja luotin täysin, rakastin niin, että olin pakahtua. Tuin, kannustin, autoin vaikeuksissa.Olin myös paras ystävä.Kunnes sitten ykskaks tuli hyvin hiljaista, kummallisia vastauksia. Asia selvisi vähitellen.Oli löytänyt uuden, jättänyt vaimonsa ja muuttanut yhteen uuden naisensa kanssa. Kaikki mitä olimme sopineet ja vannoneet, petti. Menin ihan rikki, en siksi että rakastin vaan siksi, että olin luottanut niin täydellisesti.Aika parantaa, mutta syvät haavat tästä jäi, en tiedä parevatko ne ikinä.
Toivon sinulle parempaa onnea. Tuskaa ja kärsimystä saat joka tapauksessa riittävästi, sen tiedän.

 

omaan nilkkaan, sori vaan kun sanon. Mutta miten nämä salarakkaat kuvitteleekaan voivansa luottaa johonkuhun, jonka ovat itse epäluotettavuuden johdosta saaneet..

 

Tuota minäkin pelkään... Todella! Kun ikinä ei voi varmasti tietää, ja sisimmissään tietää että ei ole numero yksi. On lapset ja jotain mistä en ehkä tiedä? En kyllä ole mustasukkaista laatua. Mietin, olenko ihan hullu kun rakastan ja kärsin? Mutta on on todella taivaallista tavata ja elämäni parasta seksiä! En vaadi häneltä muuta kuin huomiota joskus, ei lahjoja, ei lupauksia... Vain rehellisiä tunteita! Aika näyttää miten käy? Tiedän kyllä aina jääväni kakkoseksi hänen omien lasten jälkeen... Eikä ole kyllä tarkoitus siihen väliin mennäkään. Mutta lapset aikuistuu kyllä joskus... Tai sitten saan itsestäni irti ja eroan hänestä, kuten olen yrittänyt jonkun kerran turhaan? Kärsimystä kyllä on, mutta myös taivaallistakin välillä! Tunteiden kierrettä! Toivon Sinulle myös voimia toipua! !

 

Täytyy kyllä ihailla näiden kakkosnaisten (ja joskus miesten) loputonta kärsivällisyyttä. Vuosia junnataan paikallaan ikävöiden, uskoen, toivoen ja luottaen. Joulut ja juhannukset humahtavat ohi, syntymäpäivät vietetään yksin tai sen väärän puolison kanssa, sitä toista ikävöiden. Vuorollaan rakastetaan huumassa ja sitten kärsitään helvetin tuskia kun toinen katoaa omaan maailmaansa viikkokausiksi. Elinvuodet vähenevät, tukka harmaantuu, aika kiitää, ja elämä luisuu ohi siinä odotellessa.

Minä en ole sen vanhurskaampi kuin kukaan muukaan, mutta ei minun pinna yksinkertaisesti kestäis tuollaista kovin kauaa. Kyllästyisin mänttiin salarakkaaseen jolla ei ole munaa tehdä jonkinlaista päätöstä ja kohtalaisen liukkaasti sittenkin. Joskus lyhyt sytytyslanka suojelee liialta hyväksikäytöltä.

Tämä rakastajattaren pito näkyy olevan miehelle lähinnä luotetun ystävän seurassa rentoutumista ja piristystä. Jos sinäkään et sen kummempaa halua, niin miksi täällä voivottelet? Jos taas haluat, olet idiootti kun roikut tuossa tilanteessa. Mies saa elämältä kaiken, sinä taas muutaman murusen.

 

""Taivaallista tavata ja elämäni parasta seksiä""

Mikset sitten yksinkertaisesti vain nauti tuosta ja jätät sen riutumisen. Siitähän siinä suhteessa alunperinkin kai oli kysymys - vai? Et kai vain mennyt siihen halpaan, että toivoitkin parannusta koko elämääsi avioliittosi tilalle. Ei, ei - ensin oma pää kuntoon ja sitten vasta salasuhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa, jos tarvetta on.

 

Varmaan osuit osittain oikeaan. Mutta päätotuushan on se, että meidän naisten synti on sotkea tunteet peliin ja romantisoida tilanne... Niinpä myös kärsimystä seuraa epävarmuudesta ja kaipuusta. En ruikuta, haluan vain löytää ehkä uusia näkökulmia tilanteeseen.

 

Kysyn uudelleen: Mikä on miehesi näkökulma tähän asiaan? Sekö todellakin, että hänelle riittää, kun pysyy naimisissa? Ja uskottomuutesi olisi hänelle vähemmän tärkeä sivuseikka?

Se, että luulisit niin, on huono vastaus. Pitäisi tietää, että osapuolet voisivat miettiä asiaa tosiasioiden pohjalta.

 

Mitä pahaa on siinä että ""sotkee"" tunteet peliin ja romantisoi tilanteen? Siitähän rakkaudessa juuri on kysymys! Jos mies sen sinulta kieltää, olet väärän ihmisen kanssa. Uskomatonta että joku voi roikkua ihmisessä joka sanoo että häneen ei sitten saa rakastua. Paljonko tuollainen ihminen SINUSTA silloin välittää jos olettaa että sinä olet kone joka ei tunne ja jota voi kohdella välinpitämättömästi. Herää nyt hyvä ihminen ja etsi jotain muuta sisältöä elämääsi.

 

Slarakkaalle;muista että myös perheelle koittaa arki jos perhe hänellä on olemassa lapsineen ja vaimoineen tai
vain vaimo.

Ja onhan heillä oikeus nauttia onnestaan.

Ei perheen tarvitse tietää salarakkaasta mitään vain te kaksi.

Sinä joudut kärsimään noista asioista kuten ihmiset ihan
perheissäkin kärsivät.

Tulee riitaa eripuraa myös aviopareille
pahaa mieltä.

Mutta myös ihania onnen hetkiäkin kuten sinullekkin.

KYSYMYSHÄN ON JAETUSTA RAKKAUDESTA!!


Tämä
on elämää jos olemme tunteella mukana ihmissuhteissa
olivat ne mitä tahansa.(on ihania hetkiä ja ikävää ect)

 

Se on huoripukki se mies... ja nykyäänhän saa jo miehiäkin sanoa huoriksi.

 

Siinä on sitä pahaa, että varatun miehen kanssa satuttaa vain itsensä. Tekee sen virheen, että odottaa ja vaatii liikoja - jotain sellaista, mitä ei ehkä koskaan voi saada. Seurauksena katkeruus jne. erilaisine ilmenemismuotoineen.

 

Eli kuten sanoin, silloin on väärän ihmisen kanssa (jos niitä tunteita kehittyy toisen kiellosta huolimatta ja on onneton).

 

No joo, kiitos.Annoin hänelle lukemattomia kertoja mahdollisuuden lopettaa kanssani ja aloittaa suhteensa korjaaminen avioliitossa. Välitin hänestä todella paljon ihmisenä ja ystävänä, enemmän kuin koskaan kenestäkään muusta miehestä.Koko ajan olin valmis väistymään, mutta koskaan ei tullut mieleenikään, että tulisi joku kolmas. Ilmeisesti se oli pakotie kaikesta, avioliitto oli huono kaiken aikaa ja mun kanssa - oltiin ja ""vanha pari"".Oli varmaan nastaa rakastua ja aloittaa ns alusta. Ei se kyllä näy onnea tuoneen nytkään. Kovin tuntuu olevan ahdistunut.Ei ole puhunut eikä selvittänyt mitään asioita edellistä elämästään.
Tämä on ollut elämäni rankin ihmissuhde, aikamoinen opetus, enkä enää koskaan anna kenenkään särkeä sydäntäni.

 

Niinpä, pattitilanne.

 

Kiitos tiedosta. On hyvä, että tasa-arvo ulottuu jo tuonne asti. Silti sanalla huora luodaan mielikuva ensisijaisesti naisesta ja korkeintaan homomiehestä.

 

Huoripukkihan on miehelle lähestulkoon kunnianimi! Vielä on tasa-arvossa parantamisen varaa.

 

Elämä on kova koulu! Itsekin olen saanut oppia kantapään kautta myös petetyksi tulemisen hyvin hyvin nuorena. Aikuisena en ja luulisin, etten edes järkyttyisi jos mieheni pettäisi... Voisin olla jopa helpottunut! Nyt sitten olen valitettavasti rakastunut salarakkaaseeni... Ja Hän on ollut ainoa sellainen laatuaan elämässäni. Olen siis huomannut olevani ihminen ja erehtyväinen! Rakastan, Katson ja kärsin...

 

Siis rakastan ja kärsin... Tällä hetkellä toivon, että voisin unohtaa hänet! Todellisuudessa tällainen suhde on kuin vuoristorata, ylös... Alas... Ylös... Alas, Jne... Vie energiaa mielettömästi!

 

Eli olen täsmälleen samassa tilanteessa kuin sinä ja umpirakastuneena kärvistelen täällä ikävissäni.Joskus toivon , etten olisi ajautunut tähän tilanteeseen koskaan!

 

Siksipä olenkin havainnut olevani inhimillinen ja erehtyväinen ihminen. Emme oikein voi vaikuttaa sydämen oikkuihin... Kärsitään yhdessä, voimahali sinulle!