lapselle luonnollinen sektiosyntymä?

[rv38+]

minä joudun sektioon viikon päästä. olen tähän asti valmistautunut luonnolliseen synnytykseen ilman lääkkeitä tai puudutteita, joten voitte kuvitella että tieto siitä, että sektio on välttämätön oli shokki. :/ nyt kun olen sen hyväksynyt, olen alkanut etsimään tietoa sektiosta netistä. ilmeisesti siinä on "pakko" ottaa hirveä määrä lääkkeitä ja puudutteita? esilääkitys (jotain rauhottavaa?) ja puudutus, jotain pahoinvointia estävää ja jotain morfiinijohdannaista leikkauksen jälkeen. ja sehän imeytyy äidinmaitoon heti.

miten siis voi taata lapselle hyvän syntymän ja alun elämälle sektiossa?

 

[vieras]

lakkaamalla stressaamasta sitä operaatiota ja siihen liittyviä lääkityksiä. Pääasia, että lapsi syntyy elävänä ja saa pitää äitinsä elävänä.

 

[Pesky Pixie]

Mulla on kaksi sektiota takana, ja erona ensimmäiseen, mussa toisessa sektiossa oli ihanaa, kun heti kun pääsin heräämöstä, niin kätilö riisui lapsen vaippasilleen ja laittoi mun paidan sisään niin että saatiin olla ihot vastatuksin. Sen aion suorastaan vaatia jos joskus vielä tulee lapsia.

Esilääkettä en itse ole saanut koskaan enkä sitä myöskään antanut sektion vuoksi, mutta toki puudutuksessa se tehdään, joka on kuitenkin nukutusta parempi vaihtoehto. Leikkauksen aikana tarvitsee myös kipulääkkeitä, ja mun neuvoni on kyllä, että niitä kannattaa ottaa ennemmin hiukan liikaa kuin liian vähän. Tämä oli minulla taas erona kahdessa sektiossa, toisessa, josta on paljon paremmat kokemukset kaikilla tavoin, sain kunnon kipulääkkeet salista asti, ja jaksoin keskittyä vauvaan kun ei tarvinnut miettiä kipua.

 

[sektioitu vaihtoehtomamma]

:hug: Onpa ikävä juttu, mutta onneksi kuitenkin elämme edistyneen lääketieteen parissa. Parhaan luonnollisen alun saat kun
a) otat KAIKKI tarjotut lääkkeet vastaan ja pyydät niitä lisää jos on kipuja. Tämä siksi, että Sinä pystyt olemaan parempi äiti jos et ole tuskissasi. Äidinmaidon mukana menevät lääkemäärät ovat niin pieniä, että on tutkittu, että niistä ei ole haittaa vauvalle. Eli voit huoletta imettää.

b) Samasta syystä otat lääkecocktailit, joita määrätään kotiinkin

c) jotta vauvalla olisi turvallinen olo syntymän jälkeen niin me tehtiin niin, että isä meni osastolle ja oli vauvan kanssa. Oltiin sovittu, että kätilö osaa arvioida tarvitseeko lisämaitoa. Ei tarvittu. Vauva pärjäsi hetken ja oli isän paidan alla kenguruhoidossa.

d) maidon tuli lähti hitaasti, mutta varmasti. Vauva osasi kyllä hommansa.

Paljon Onnea! :flover:

 

[Pesky Pixie]

Mulla takkusi ekan sektion jälkeen maidontulo ihan tosissaan, ja olin ihan stressissä sen kanssa. Toisessa päätin, että nyt tää onnistuu ja olin mahdollisimman paljon, ts kokoajan vauvan kanssa lähekkäin, ja luotin siihen, että vauva saa tarpeeksi kun aina tarjotaan kun haluaa. Sairaalassa vaadittiin syöttöpunnituksia, ja mä sitten lähdin sieltä pois kun en halunnut sellaiseen pelleilyyn toiste ruveta. Kyseessä siis terve, täysiaikainen ja hyvän kokoinen vauva. Ja imetys sujui loistavasti.

 

[ap]

en siis aio ottaa vaan varmuuden vuoksi lääkkeitä. ja täysin minimimäärä myös puudutetta leikkauksessa. enkä usko että esilääkitys on tarpeen. leikkauksen jälkeen ajattelin yrittää pärjätä pelkällä parasetamolilla. en tahdo että imettäessäni vauva syö samoja lääkkeitä kuin minä.
osaako joku suositella jotain hyviä luonnontuotteita leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon? auttaako akupunktio tai homeopaattiset tuotteet?

 

[zuku]

Mä kyl kehottaisin sinua ottamaan ihan kivun mukaan lääkettä, koska usein kipu on este paranemiselle.. nimittäin kipu estää usein varhaisen liikkeelle lähdön, riittävän unen jne. Kipu vaikuttaa myös maidon nousuun. Myös vauva on "kipeä" synnytyksen jälkeen, vaik ei olisikaan alatie synnytystä kokenut! Tietty jos et ole kipeä, ni sit pärjäät pienemmillä, mut älä turhaan sinnittele kipeänä, koska se ei ole loppupeleissä hyväksi, ei sinulle eikä vauvalle!! Ja useimmiten se kipein toipumis vaihe on sektion jälkeen 1-3pv, joten se aika kannattaa ennemmin panostaa omaan/vauvan hyvinvointiin, mitä kamppailuun kivun kanssa.. sillä se on tosi asia, että sektio on kivulias.. ja leikkauksesta jää todella epämielyttävät mielikuvat alitajuntaan, mikäli et ota leikkauksessa riittävästi puudutetta (nimittäin kipu muisti säilyy kipureseptoreissa)

 

[ap]

Mä kyl kehottaisin sinua ottamaan ihan kivun mukaan lääkettä, koska usein kipu on este paranemiselle.. nimittäin kipu estää usein varhaisen liikkeelle lähdön, riittävän unen jne. Kipu vaikuttaa myös maidon nousuun. Myös vauva on "kipeä" synnytyksen jälkeen, vaik ei olisikaan alatie synnytystä kokenut! Tietty jos et ole kipeä, ni sit pärjäät pienemmillä, mut älä turhaan sinnittele kipeänä, koska se ei ole loppupeleissä hyväksi, ei sinulle eikä vauvalle!! Ja useimmiten se kipein toipumis vaihe on sektion jälkeen 1-3pv, joten se aika kannattaa ennemmin panostaa omaan/vauvan hyvinvointiin, mitä kamppailuun kivun kanssa.. sillä se on tosi asia, että sektio on kivulias.. ja leikkauksesta jää todella epämielyttävät mielikuvat alitajuntaan, mikäli et ota leikkauksessa riittävästi puudutetta (nimittäin kipu muisti säilyy kipureseptoreissa)

minä ajattelisin mielummin mitä lääkkeet tekevät vauvalle. itse kyllä kestän kipua, minulla on korkea kipukynnys. mielestäni vaan vauvan ei kuulu saada morfiinia tms lääkkeitä äidinmaidossa.
maidon nousuun vaikuttaa monet asiat, ja varotoimia olen jo tehnyt sen suhteen.

 

[zuku]

Mä kyl kehottaisin sinua ottamaan ihan kivun mukaan lääkettä, koska usein kipu on este paranemiselle.. nimittäin kipu estää usein varhaisen liikkeelle lähdön, riittävän unen jne. Kipu vaikuttaa myös maidon nousuun. Myös vauva on "kipeä" synnytyksen jälkeen, vaik ei olisikaan alatie synnytystä kokenut! Tietty jos et ole kipeä, ni sit pärjäät pienemmillä, mut älä turhaan sinnittele kipeänä, koska se ei ole loppupeleissä hyväksi, ei sinulle eikä vauvalle!! Ja useimmiten se kipein toipumis vaihe on sektion jälkeen 1-3pv, joten se aika kannattaa ennemmin panostaa omaan/vauvan hyvinvointiin, mitä kamppailuun kivun kanssa.. sillä se on tosi asia, että sektio on kivulias.. ja leikkauksesta jää todella epämielyttävät mielikuvat alitajuntaan, mikäli et ota leikkauksessa riittävästi puudutetta (nimittäin kipu muisti säilyy kipureseptoreissa)

minä ajattelisin mielummin mitä lääkkeet tekevät vauvalle. itse kyllä kestän kipua, minulla on korkea kipukynnys. mielestäni vaan vauvan ei kuulu saada morfiinia tms lääkkeitä äidinmaidossa.
maidon nousuun vaikuttaa monet asiat, ja varotoimia olen jo tehnyt sen suhteen.

joo toki siihen vaikuttaa, mutta onhan monta muutakin lääke vaihtoehtoa olemassa kuin morfiini, siis lempeämpiä kipulääkkeitä (kuten Burana)..
Elä ole niin ehdoton, vaan mene avoimin silmin eteenpäin, pärjäät helpommin.. tietty asioita saa sairaalassakin kritisoida (ja pitääkin), mut elä heittäydy änkyräksi..

 

[Pesky Pixie]

minä ajattelisin mielummin mitä lääkkeet tekevät vauvalle. itse kyllä kestän kipua, minulla on korkea kipukynnys. mielestäni vaan vauvan ei kuulu saada morfiinia tms lääkkeitä äidinmaidossa.
maidon nousuun vaikuttaa monet asiat, ja varotoimia olen jo tehnyt sen suhteen.

Kannattaa kyllä hiukan miettiä sitäkin, että mitä ne kipulääkkeet itsellekin tekevät, koska kipulääkkeet auttavat ihan fyysisessä toipumisessa myös. Itse käytin kaksi ekaa päivää roimasti lääkkeitä, ja sitten pärjäsinkin jo melkein ilman. Jos kipulääkkeistä panttaa, niin hengitys muuttuu usein pinnallisemmaksi, ja jännittää lihaksillaan, jolloin verenkierto kudoksissa hidastuu ja veren happipitoisuus laskee. Silloin esimerkiksi haavan paraneminen hidastuu.

 

[ap]

minä ajattelisin mielummin mitä lääkkeet tekevät vauvalle. itse kyllä kestän kipua, minulla on korkea kipukynnys. mielestäni vaan vauvan ei kuulu saada morfiinia tms lääkkeitä äidinmaidossa.
maidon nousuun vaikuttaa monet asiat, ja varotoimia olen jo tehnyt sen suhteen.

Kannattaa kyllä hiukan miettiä sitäkin, että mitä ne kipulääkkeet itsellekin tekevät, koska kipulääkkeet auttavat ihan fyysisessä toipumisessa myös. Itse käytin kaksi ekaa päivää roimasti lääkkeitä, ja sitten pärjäsinkin jo melkein ilman. Jos kipulääkkeistä panttaa, niin hengitys muuttuu usein pinnallisemmaksi, ja jännittää lihaksillaan, jolloin verenkierto kudoksissa hidastuu ja veren happipitoisuus laskee. Silloin esimerkiksi haavan paraneminen hidastuu.

haavaan voi myös voidella luontaistuotteita, mitkä auttavat paranemisessa.
ja mieheni kyllä jää isyyslomalle, ja auttaa vauvan hoidossa. voin vaikka maata sängyssä kivuissani 3 viikkoa, mieheni kyllä hoitaa asiat, minä makaan ja imetän.
en kai ole ainoa, kuka ei halua kipulääkkeitä vauvalle turhaan?? eihän buranaa saa edes antaa pikkulapsille, miten se olisi ok antaa vastasyntyneelle? mielummin minä kärsin kuin vauva. tätä vauvaa on tehty monta vuotta, en todellakaan tahdo hänelle ongelmia.

 

[Pesky Pixie]

Aha. Sä et edes halua kuulla muita kuin omat mielipiteesi. Sen vaan sanon, että sektiossa haavakipu ei ole ollenkaan ainoa kipu mitä tulet tuntemaan. Hyvää jatkoa vaan. :wave:

 

[vieras]

Minäkin kyllä itse hätäsektion kokeneena suosittelisin kyllä että ota kaikki kipulääkkeet mitä tarjotaan. Ei sinulle tulla tarjoamaan sellaisia lääkkeitä jotka ovat vauvallesi haitallisia. Jos olet kipeä, sekin vaikuttaa vauvan alkutaipaleeseen: et pysty hoitamaan vauvaa täysipainoisesti, et pysty rentoutumaan imettäessä (tosi tärkeää maidon nousun kannalta) ja mitä pidemmälle liikkumisen aloittaminen menee, sitä vaikeampaa toipumisesta tulee.

Ja jos itse nyt menisin puudutuksessa tehtävään sektioon, ehdottomasti vaatisin ensi-imetyksen jo heräämössä! Hätäsektion jälkeen pääsin kokeilemaan imetystä vasta puolitoista päivää syntymän jälkeen (vauvan voinnista johtuen) ja imetyksen aloittaminen kärsi siitä kyllä.

 

[zuku]

Buranaa annetaan usein synnytyksen jälkeen, koska siinä on mukana tulehduskipulääkettä ja sen imeytyminen äidinmaitoon on niin olematonta, että sillä ei ole käytännön merkitystä (kuin isoina annoksina ja pitkään käytettynä)! Ja tosiaan lapsi on synnytyksen jälkeen (etenkin alatie synnytyksen) jälkeen kipeä kaiken kokemansa jälkeen.. joten se edistää lapsenkin toipumista!

 

[ap]

milloin saan vauvan ensi-imetykseen? saanko jo sektiosalissa?

 

[vieras jatkaa]

Niin jos oikeesti makaat sängyssä kolme viikkoa kivuissasi, teet hallaa niin itsellesi kuin vauvallesi...No, teet miten itse haluat!

 

[Pesky Pixie]

milloin saan vauvan ensi-imetykseen? saanko jo sektiosalissa?

Et.

 

[vieras]

Et vielä sektiosalissa, siellä sua kursitaan kokoon! Mutta heräämössä kyllä, mihin sinut kärrätään aluksi salista hetkeksi toipumaan.

 

[Pesky Pixie]

Et vielä sektiosalissa, siellä sua kursitaan kokoon! Mutta heräämössä kyllä, mihin sinut kärrätään aluksi salista hetkeksi toipumaan.

Sekin riippuu muuten sairaalasta, mun sektiot on tehty sellaisessa sairaalassa, jossa sektioäidit oli "vanhanaikaiseen tyyliin" samassa heräämössä kuin muutkin leikatut, ja siellä vauvan sai vasta heräämön jälkeen rinnalle.

 

[zuku]

milloin saan vauvan ensi-imetykseen? saanko jo sektiosalissa?

Et.

Saat vauvan rinnalle heräämössä, tosin se riippuu ihan sinun ja vauvan voinnista. Ja myös heräämön/sairaalan "tavasta toimia"..

 

[ap]

Et vielä sektiosalissa, siellä sua kursitaan kokoon! Mutta heräämössä kyllä, mihin sinut kärrätään aluksi salista hetkeksi toipumaan.

mitä se vauva siinä haittaa, haavan ompelussa? miksei saa olla vierelläni?

 

[Pikku Mii]

en siis aio ottaa vaan varmuuden vuoksi lääkkeitä. ja täysin minimimäärä myös puudutetta leikkauksessa. enkä usko että esilääkitys on tarpeen. leikkauksen jälkeen ajattelin yrittää pärjätä pelkällä parasetamolilla. en tahdo että imettäessäni vauva syö samoja lääkkeitä kuin minä.
osaako joku suositella jotain hyviä luonnontuotteita leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon? auttaako akupunktio tai homeopaattiset tuotteet?

Au!! Sä teet niinkuin itse parhaaksi tunnet tai jotain.. mutta mulla vähennettiin kipulääkitystä seuraavan päivän iltana ja voin sanoa että seuraava yö oli yhtä helvettiä, kunnes hoitajat huomasivat tuskani(ensikertalaisena en osannut pyytää lääkettä ) ..Sain kipulääkityksen takaisin ja pari kertaa piikin lihakseen jotka alkoivat sitten vaikuttaa aika nopeasti vissiin.. sillä hetkellä se tuntui ikuisuudelta.

 

[vieras jatkaa vielä]

Ja niistä kivuista vielä. Se että sivelet ihon pinnalla olevaan haavaan luontaistuotteita, ei auta siihen sisäiseen kipuun, se on sitä oikeaa haavakipua. Kudokset on kipeitä, muista että sektiossa mennään vatsanpeitteiden läpi, siirrellään eteentulevia elimiä jne. ja siitä se kipu tulee.

Ja mieti oikeasti sitä, että mitä normaalimmin pystyt itse toimimaan (kun ei ole kipuja), sitä parempi äiti olet lapsellesi alusta saakka. Ja jos sulla oikeesti ei ole kipuja, ei niitä lääkkeitä sitten tarvitse ottaa...Mutta epäilen että sektion jälkeen kipuja on aina.

 

[Pesky Pixie]

Et vielä sektiosalissa, siellä sua kursitaan kokoon! Mutta heräämössä kyllä, mihin sinut kärrätään aluksi salista hetkeksi toipumaan.

mitä se vauva siinä haittaa, haavan ompelussa? miksei saa olla vierelläni?

Koska sektiosalissa on liian kylmä lapselle, lapsi pitää tarkastaa, napanuora sitoa ja lapsi pestä. Se tehdään sillä aikaa kun äitiä kursitaan kokoon. Ihan lapsenkin parhaaksi. Siinä myöskään ei olet tilaa lapselle, leikkauspöytä on tasan niin leveä kuin sinun selkäsi eikä käsilläkään siinä tilanteessa paljon mitään vauvaa kannatella.

 

[huoh]

oletkohan edes ymmärtänyt, että mitä sinulle tullaan tekemään sektiossa?? haavakipu on aika pientä vielä, lihaksesi ja vatsanpeitteittesi sekä kohdun läpi tullaan menemään VEITSELLÄ, se ei ole mikään ihan pikkujuttu- Antavat sinulle kuule juuri niin paljon sitä puudutetta kuin on tarvis, huono tuuri jos on niin sinut joudutaan nukuttamaan. Lääkettä lykkäävät suoraan suoneen kysymättä sinulta kyllä yhtään mitään. Luuletko oikeasti, että lääkärit antaisivat sinulle jotain sellaista lääkettä, mikä olisi vauvalle haitaksi