Lapselle kummi - kuka?

Meillä on kummipulma, kun läheisimmät kaverit eivät kuulu ev lut kirkkoon, mutta haluttaisiin kuitenkin kastaa lapsi. Tuntuu nololta pyytää vähemmän hyvää kaveria kummiksi... . Tekisi mieli sanoa, että kun kukaan lähemmistä kavereista ei kuulu kirkkoon niin voisitko sinä ryhtyä kummiksi, mutta eihän tuokaan kuulosta kivalta. Sit tekee mieli sanoa, ettei tarvi hoitaa mitään kummillisia velvollisuuksia, kunhan saadaan lapsi kastettua, mutta toisaalta olisihan se kiva, että lapsella on kunnon kummi. Ilmeisesti parasta pyytää vaan pokkana kummiksi ilman mitään selityksiä. Suostuu tai on suostumatta. Tuskin kukaan kehtaa ääneen ihmetellä, että miksi juuri minä............miten itse suhtautuisitte, jos joku vähemmän hyväkaveri pyytäisi kummiksi. Nähdään tämän kaverin kanssa 2-3 vuodessa. Nykyään onneksi riittää, että on yksi kummi. tai siis 1.8 alkaen.

 

entä suvusta joku serkku?

 

joku isovanhemmistakin voisi olla se kummi

 

mulla ihan sama ongelma. Esikoisen kumpikaan kummi ei ole pitänyt lapseen yhteyttä toivotulla tavalla. Sen sijaan mulla on eräs tuttava, joka esikoisen kanssa tykkää touhuta kaikkea, noin kerran viikkoon pyytää heille. Ajattelin häntä tän kakkosen kummiksi, mutta ei olla "parhaita kavereita" toki kahvitellaan noin kerran kuussa + lapsia hoidetaan vuorotellen ym. Tässä olisi kummi joka ihan varmasti pitäisi yhteyttä lapseen, pelkään vaan mitä hän itse ajattelee..Kuinka hyvä ystävä lapsen kummin pitäisi olla?

 

Pyydä vaan kummiksi, voihan olla, että kummiuden myötä ystävyyskin kohenee ja yhteydenpito lisääntyy.

 

Mihin kirkkoon lähin ystävä kuuluu? Joissain tapauksissa on annettu luterilaisen olla ort. lapsen ainoa kummi, mutta se taitaa kai riippua papista... Ehkä se voisi mennä toisin päinki...

 

mulla ihan sama ongelma. Esikoisen kumpikaan kummi ei ole pitänyt lapseen yhteyttä toivotulla tavalla. Sen sijaan mulla on eräs tuttava, joka esikoisen kanssa tykkää touhuta kaikkea, noin kerran viikkoon pyytää heille. Ajattelin häntä tän kakkosen kummiksi, mutta ei olla "parhaita kavereita" toki kahvitellaan noin kerran kuussa + lapsia hoidetaan vuorotellen ym. Tässä olisi kummi joka ihan varmasti pitäisi yhteyttä lapseen, pelkään vaan mitä hän itse ajattelee..Kuinka hyvä ystävä lapsen kummin pitäisi olla?

Mun mielestä kuulostaa oikein hyvältä kummivaihtoehdolta
Ja kukapa tietää jos teistä sit muodostuis parhaita kavereitakin, kun olisitte tekemisissä enemmän?

 

Me pyydetään joku kaveri pariskunta kummeiksi ja sitten miehen veli epäviralliseksi kummiksi (kun ei kuulu kirkkoon)

 

Miksi se lapsi pitäisi pakottaa liittymään kirkkoon ilman omaa suostumustaan?
Järjestäkää mieluummin hauskat nimiäisjuhlat ja antakaa lapsen tehdä päätös itse esim. rippikouluikäisenä, että haluaako liittyä kirkkoon vai ei.

 

mulla ihan sama ongelma. Esikoisen kumpikaan kummi ei ole pitänyt lapseen yhteyttä toivotulla tavalla. Sen sijaan mulla on eräs tuttava, joka esikoisen kanssa tykkää touhuta kaikkea, noin kerran viikkoon pyytää heille. Ajattelin häntä tän kakkosen kummiksi, mutta ei olla "parhaita kavereita" toki kahvitellaan noin kerran kuussa + lapsia hoidetaan vuorotellen ym. Tässä olisi kummi joka ihan varmasti pitäisi yhteyttä lapseen, pelkään vaan mitä hän itse ajattelee..Kuinka hyvä ystävä lapsen kummin pitäisi olla?

Mun mielestä kuulostaa oikein hyvältä kummivaihtoehdolta
Ja kukapa tietää jos teistä sit muodostuis parhaita kavereitakin, kun olisitte tekemisissä enemmän?

Hyvä, eli taidan pyytää häntä

 

Miksi se lapsi pitäisi pakottaa liittymään kirkkoon ilman omaa suostumustaan?
Järjestäkää mieluummin hauskat nimiäisjuhlat ja antakaa lapsen tehdä päätös itse esim. rippikouluikäisenä, että haluaako liittyä kirkkoon vai ei.

No hän voi itse siitä erota kun osaa päättää. Se nyt kuitenkin yleinen tapa ja meillä molemmat isovanhemmat niin vanhoillisia että saisivat kohtauksen jos lasta ei kasteta. esikoinenkin kastettu....

 

niin tai sitten pyydätte tosiaan jotain sukulaista kummiksi ja ne rakkaat läheiset "haltijakummeiksi", se on vähän sillai jos joku kaveri ei ole niin läheinen, jotta se kummius voi olla taakka sitten kumminkin päin, tai sitten tosiaan isovanhemmat ja kerrotte heille asian suoraan, että tarvitsette kirkkoon kuuluvat ihmiset nimiksi paperiin, mutta kummeja olisivat oikeasti nämä kirkkoon kuulumattomat, kyllä mä ainakin ymmärtäisin jos mun lapseni pyytäisi mua joskus vaan kummiksi paperilla, olisihan mulle se mummi titteli jokatapauksessa.

 

Kyl se kaukaisen kaverin pyytäminen on ihan ok juttu, voittehan pyytää lähiystävistä jotain ns. haltiakummiksi. (tiedän myös ihmisiä jotka on liittyneet kirkkoon jotta pääsevät kummiksi).

Niin ja tosiaan myös isovanhempi voi olla kummi

 

mulla ihan sama ongelma. Esikoisen kumpikaan kummi ei ole pitänyt lapseen yhteyttä toivotulla tavalla. Sen sijaan mulla on eräs tuttava, joka esikoisen kanssa tykkää touhuta kaikkea, noin kerran viikkoon pyytää heille. Ajattelin häntä tän kakkosen kummiksi, mutta ei olla "parhaita kavereita" toki kahvitellaan noin kerran kuussa + lapsia hoidetaan vuorotellen ym. Tässä olisi kummi joka ihan varmasti pitäisi yhteyttä lapseen, pelkään vaan mitä hän itse ajattelee..Kuinka hyvä ystävä lapsen kummin pitäisi olla?

Mun mielestä kuulostaa oikein hyvältä kummivaihtoehdolta
Ja kukapa tietää jos teistä sit muodostuis parhaita kavereitakin, kun olisitte tekemisissä enemmän?

samaa mieltä.

Oikeastaan meillä on kaksi yhtä "hyvää" vaihtoehtoa:1) minun naispuolinen kaveri, jota tapaan tosiaan 2-3 vuodessa, mutta mieheni, että ei halua sitä, koska tämä henkilö ei tykkää miehestäni (en tiedä tykkääkö, mutta mies kokee näin), asuu 300 km päässä ja 2) miehen miespuolinen ex-työkaveri (+tämän avokki), jota mies näkee noin 6 kertaa vuodessa, asuu samassa kaupungissa, heillä lapsi, avokkia nähdään noin 2 kertaa vuodessa.

Tuleva lapsi on tyttö ja tuntuu, että sylikumminkin tulisi olla nainen..mutta onko tää nyt ihan lapsellista ajattelua?!

Miten ja millon kummiksi pyydetään, kannattaisiko koittaa vähän lähentyä ennen lapsen syntymää: kutsua kylään tj? Lapsi syntyy syyskuussa.

 

Sukulaiset vielä etäisempiä ellei nyt isovanhempia ja vanhempia lasketa, joten en voi ajatella heitä kummeiksi. Kastamista kritisoineelle: Ei olla uskovaisia, mutta pidämme perinteistä ja haluamme miellyttää vanhempiamme ja isovanhempiamme. Itse olen iloinen siitä, että minut on kastettu. Kirkosta voi ja minun puolesta saakin erota, jos haluaa! Yhtälailla kastamattomuus voidaan tulkita siten, että lapsesta yritetään tehdä pakanaa maassa, jossa valtaosa kuuluu kirkkoon.