Lapsella kehitysvamma

En tiedä mihin gategoriaan tämän aiheen sijoittaisin, mutta ajattelin laittaa sen tänne.

Elikkä...homma on sellanen, et mun miehen poika on huostassa ja hänellä on kehitysvamma. Poika on muutaman kerran sanonut myös näiden sossutätien kuullen, että hän haluaa isänsä luo. Mutta nämä sossutädit vetoavat siihen, ettei lasta voi antaa isälle lapsen kehitysvammaisuuteen vedoten. Ilmeisesti he pelkäävät ettei isä mukamas kykene hoitamaan poikaansa.

Onhan se jokaiselle perheelle uusi asia opittavaksi, kun lapsella todetaan kehitysvamma. Ovathan tämän pojan sijaisperhekkin joutuneet opettelemaan miten käyttäytyä ja suhtautua tämän asian kanssa. Kuinka kehitysvammaista lasta tulisi hoitaa jne. Miten se sitten muka eroaa siitä, etteikö lapsen biologinen isä voisi opetella samoja asioita? Kuinka he voivat sanoa, ettei isä pysty hoitamaan poikaansa koska tällä on kehitysvamma, koska he eivät ole edes sitä kokeilleet.

Mun mielestä tuo ampuu vähän yli tuo touhu. Entä jos lapsen isä tutustuu aiheeseen ja tähän kyseiseen kehitysvammaan, niin voivatko he siltikin vedota johonkin muuhun? Kun tuntuu siltä, ettei lasta voi millään antaa isälle vaikka tämän tilanne on parantunut niiltä ajoilta jolloin lapsi huostaanotettiin. Ainoa asia johon he vetoaa on juuri tämän lapsen kehitysvamma. Minusta nänmä sossutädit eivät ajattele ollenkaan lapsen kannalta sitä miltä hänestä tuntuu, kun häntä ei kuunnella. Kuinka hän voi olla edes onnellinen, koska hänet tavallaan "pakotetaan" olemaan toisessa perheessä, koska hän haluaisi olla isänsä kanssa. Eivätkö he ajattele sitä kuinka tällainen toiminta vaikuttaa lapseen ja tämän mielialaan.

Onko kenellekkään muulle tullut vastaan tällaista tapausta? Miten olette toimineet?

 

Yksi lapsistani on vaikeasti vammainen. En usko, että ketään lasta otetaan huostaan vain vamman perusteella. Asiassa täytyy olla muutakin takana. Jospa perheen isä on tosiaan joilrtakin osin kykenemätön vammaisen huoltajaksi. Vammaisen lapsen hoitaminen on todella vaativaa, tiedän sen omasta kokemuksestani ja tosiaan voi olla, ettei kaikilla siihen riitä rahkeet, vaikka halua ja rakkautta olisikin. Tapausta tietämättä on kuitenkin mahdotonta sanoa mitään varmaa...

 

Miksi lapsi ylipäätänsä on aikanaan huostaanotettu? Meinaan mitä ne isän ongelmat oli ja kuinka tilanne on nyt muuttunut?

Eikö lapsella ole äitiä lain?

 

Isän kertoman mukaan ja niiden dokumenttien perusteella joita olen saanut lukea lapsi huostattiin sen takia, koska heidän asuntonsa oli likainen. Asuivat silloin esikossa koska lapsen äiti halusi sinne.
Heidän toimintaansa siellä seurattiin koko ajan. Miehen kertoman mukaan yks työntekijä oli klo 6 aamulla tullu kysymään, et onko täällä jo siivottu ym ym. Mun mies oli se joka silloin siivosi asunnon ja laittoi ruokaa, mutta hänen silloinen avopuolisonsa ei tehnyt mitään vaan laiskotteli suoraan sanoen. Tämäkin asia yleistettiin mieheeni, vaikka hän oli kovinkin ahkera kotitöissä. Miettikääpä sitä, kuka jaksaisi yksin siivota kaikenaikaa, kun toinen ei edes viitsi auttaa siivouksessa. Loppuvaiheessa mun mies sitten romahti siihen, kun hän joutu kaiken aikaa siivoamaan avopuolisonsa sotkuja ym. En viitsi kertoa enempää tästä entisestä avopuolisosta julkisilla palstoilla, jotten loukkaisi tätä kyseistä henkilöä.

Asiakirjoihin oli kirjoiteltu myös sellaista, että heitä oli mukamas kädestä pitäen opetettu joka asia, mikä ei mun miehen mukaan pitänyt paikkansa. Ehkä kerran kaks sielllä taisi käydä joku auttamassa. Ehkä syy huostaanottoon oli se, koska äitiä ei kiinnostanut hoitaa lastaan kun tämä oli syntynyt. Mutta isä oli enemmän kiinnostuneempi lapsensa hoitamisesta. Heille oli mm. annettu 2 viikon koeaika näyttää osaavatko he hoitaa lastaan, mutta joka kerta kun he vauvalaan menivät heille oli sanottu, että se oli syötetty ja vaipat vaihdettu...vaikka he menivät muutama tunti sovittua aikaa ennemmin vastaus oli aina sama. Ei tämä kyllä ole minun mielestäni ollenkaan sopivaa. Tästä ei ollut minkään laisia dokumentteja tästä 2 viikon jaksosta, vai eivätkö sitten uskaltaneet antaa sitä liitteeksi huostapäätökseen.

Ja tämä kyseinen äiti joka ei piitannut lapsensa hoitamisesta kun tämä syntyi on edelleen lapsensa huoltaja, vaikka hän ei itsekkään kyennyt hoitamaan asioitaan kovinkaan hyvin. Ihmettelen miksi asia on näin.

Lapsen isän kohdalla tilanne on muuttunut niin, että hän on naimisissa minun kanssani ja meillä on kaksi ihanaa tytärtä. Hän on osannut kylllä hoitaa lapsiaan aika hyvin eikä siinä ole ollut mitään ongelmaa. Tottahan toki jokaisella joka saa esikoisen niin lapsen hoidon opettelemiseen ja käsittelemiseen menee oma aikansa. Meillä ainakin mun mies siivoaa ja tiskaa, että siinäkään ei ole mitään ongelmaa.

Heidän mielestään isän ongelmat oli samat kuin äidillä vaikka näin ei ollut.

- Rahan tuhlaus
- Ei osannut siivota asuntoa
- Ei pitänyt hygieniastaan huolta
- Ei ollut kykenevä hoitamaan lasta

Että tällaisia väitteitä. Ehkä ne piti paikkansa äidin kohdalla, mutta ihmettelen miksi sama piti yleistää myös isään, vai oliko sossulla kauhea hinku huostaanottaa lapsi heidän mielestään parempaan perheeseen. Ilmeisesti asioiden yleistäminen molempien kohdalla tuntuu olevan sossupäätöksissä aika yleistä.

 

Sun kannattais hakea teille asianajaja ajamaan isän etuja,yksin ette selviä.
Entinen puoliso on ollut senverran "tuhoisa" .
Sitten kannattais liittyä vammaijärjestöö hakemaan vertaistukea ja tietoa aiheesta.
Sun kannattais "adoptoida" lapsi jotta olisit huoltaja.

 

Jos lapsi on huostaanotettu, niin äiti ei voi olla lapsen huoltaja(kyseisen kunnan sosiaalitoimi on). Voinee kuitenkin estää lapsen muuttoa isän luo. Minkä ikäisestä lapsesta on kyse ? Paljonko lapsi on teillä? Luulisi, että isän tapaamisia voisi lisätä pikku hiljaa. Mut saahan se kunta yhteiskunnan varoja kulujen peitoksi, kun pitää lapsen huostaanotettuna...