En oo Lapista, ikinä ees käyny, mutta oon pieneltä kylältä Helsinkiin muuttanut ite. Erilaisuus riitti koulukiusaamiseen ja muuhun sellaiseen. Yläasteella pukukoodista poikennut hoppari hakattiin joka viikonloppu. En ite jaksanut sitä nurkkakuntaisuutta.
M
monen äiti
Vieras
Tuota, perheemme on asunut Suomessa etelässä ja pohjoisessa ja nyt jo jonkin aikaa ulkomailla. Kaikilla paikoilla on omat hyvät ja huonot puolensa! Jos teillä on nyt hyvä sauma muuttaa, niin lähtekää koemielellä. Takaisin etelään pääsee kyllä.
Kannattaa lähteä avoimin mielin. Ja kun lapset joskus haluavat opiskelemaan, silloin heidän onkin aika kokeilla omia siipiään. Missä päin maailmaa tahansa.
Kannattaa lähteä avoimin mielin. Ja kun lapset joskus haluavat opiskelemaan, silloin heidän onkin aika kokeilla omia siipiään. Missä päin maailmaa tahansa.
P
Puolet ja puolet
Vieras
Tässä keskustelussa (Ilta-Sanomien) hyviä kommentteja laajemmin aiheesta kaupunki/maalaiselämä. Tätä olen miettinyt itsekin:
"Yksityisyys on erilaista kaupungissa ja maalla. Maalla saat olla kotona rauhassa, mutta juorut ja kyttäilyt tapahtuu kylillä. Kaupungissa naapurit asuu lähellä mutta et välttämättä koskaan näe niitä ja kaupungilla saat kulkea rauhassa eikä sun tarvi tuntea kuin ne jotka haluat tuntea"
Voi kun saisikin asua maalla mutta ihmiset olis kaupungista...eivät niin uteliaita toisten asioille. Toisaalta naapuriapu pelaa joskus hyvinkin. Niin se kyll pelasi kaupungissakin, ei sen puoleen...
Jollakulla myös samantyyppinn kokemus kuin Astrolabella:
"Asuimme 6 vuotta savossa ja se riitti. Lapsiamme kiusattiin helsinkiläismurteesta ja "erilaisuudesta" ja kaikki unelmamme musertui maalaisidyllin myötä. Palasimme "häntä koipien välissä" stadiin ja sen jälkeen lapsemme (3 kaunista tytärtä) sai kunnon kohtelun ja heistä on kasvanut kelpoaikuisia, mutta savon haava on syvä muistoissa..."
"Yksityisyys on erilaista kaupungissa ja maalla. Maalla saat olla kotona rauhassa, mutta juorut ja kyttäilyt tapahtuu kylillä. Kaupungissa naapurit asuu lähellä mutta et välttämättä koskaan näe niitä ja kaupungilla saat kulkea rauhassa eikä sun tarvi tuntea kuin ne jotka haluat tuntea"
Voi kun saisikin asua maalla mutta ihmiset olis kaupungista...eivät niin uteliaita toisten asioille. Toisaalta naapuriapu pelaa joskus hyvinkin. Niin se kyll pelasi kaupungissakin, ei sen puoleen...
Jollakulla myös samantyyppinn kokemus kuin Astrolabella:
"Asuimme 6 vuotta savossa ja se riitti. Lapsiamme kiusattiin helsinkiläismurteesta ja "erilaisuudesta" ja kaikki unelmamme musertui maalaisidyllin myötä. Palasimme "häntä koipien välissä" stadiin ja sen jälkeen lapsemme (3 kaunista tytärtä) sai kunnon kohtelun ja heistä on kasvanut kelpoaikuisia, mutta savon haava on syvä muistoissa..."
P
Puolet ja puolet
Vieras
Linkki jäi
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288645811555.html?pos=ok-trm-asmn#comments-anchor
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288645811555.html?pos=ok-trm-asmn#comments-anchor
V
vierailija
Vieras
moi. kirjoitan ekaa kertaa tälle palstalle: mua kiusattiin eteläsuomen koulussa, joten ei kai ongelma ole pelkästään Lapin kouluissa? Kiusaamistahan voi esiintyä missä vain.
V