Seuraatteko lastenne koulunkäyntiä ja kuulusteletteko te lastenne läksyt. Mä olen pyrkinyt siihen, että tarkistan tehtävät päivittäin ja kuulustelen lukuläksyt, mutta tänä syksynä ote on livennyt. Yht´äkkiä huomaan, että muksut ovat taas kadoksissa. Se on sekunti kun ovelta kuuluu mä meen ulos ja ovi pamahtaa kiinni. Käy niin nopeasti, etten ehdi reagoida just sillä hetkellä. Seiskaluokkalainen ei suostu näyttämään koulukirjojaan eikä esittelemään läksyjään, koetan nuuskia salaa reppua, jotta vähän tirtäisin missä mennään.
Viidesluokkalainen sentään pyytää läksyjentekoapua päivittäin ja kokeisiin lukeminen hänen kanssaan onnistuu. Keskitason oppilaita ovat molemmat tähän mennessä olleet, mutta nyt on alkanut seiskaluokkalainen saamaan kokeista kuutosiakin. Voi itku! Mikä neuvoksi? Menee yöunet kohta... Annanko seiskaluokkalaisen olla omillaan vai pitäiskö mun vaan yrittää... Kun yritän luettaa, niin saan vaan kalsean murkun katseen jakysymyksen oliks sulla jotain asiaa ja samaan hengenvetoon vastauksen, että läksyt on jo luettu (mitä epäilen suuresti).
Viidesluokkalainen sentään pyytää läksyjentekoapua päivittäin ja kokeisiin lukeminen hänen kanssaan onnistuu. Keskitason oppilaita ovat molemmat tähän mennessä olleet, mutta nyt on alkanut seiskaluokkalainen saamaan kokeista kuutosiakin. Voi itku! Mikä neuvoksi? Menee yöunet kohta... Annanko seiskaluokkalaisen olla omillaan vai pitäiskö mun vaan yrittää... Kun yritän luettaa, niin saan vaan kalsean murkun katseen jakysymyksen oliks sulla jotain asiaa ja samaan hengenvetoon vastauksen, että läksyt on jo luettu (mitä epäilen suuresti).