... ja lukekaa itsekin heille.
Käsittämätöntä, että tuollaisissa sanoissa voi olla ongelmia.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005928462.html
Näistä suomen kielen sanoista on tullut lukiolaisille vieraita – testaa, miten hyvin sinä osaat
Julkaistu: 11.12. 9:37
Kokelaiden äidinkielen taitoja testattiin syksyn ylioppilaskokeessa digitaalisesti. Nykynuoret lukevat vähemmän kuin ennen ja se näkyy kielen köyhtymisenä.
Nykynuorten kielimaisema köyhtynyt, kertoo äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Terhi Davies Tampereen lyseon lukiosta.
Davies sanoo, että poikkeuksiakin on, mutta nuoria pitäisi kannustaa lukemaan entistä enemmän.
– Enää ei lueta kovinkaan paljon kaunokirjallisuutta, tietotekstejä tai journalistisia tekstejä, ei ainakaan vapaaehtoisesti.
Davies kertoo, että ongelmia on esimerkiksi pronominien kanssa. Jotkut käyttävät niitä ilman selkeää viittauskohdetta, ilmaisemaan muodollista subjektia tai peräti artikkeleita, joita suomen kielessä ei ole olemassakaan, toisin kuin esimerkiksi englannin tai ruotsin kielessä.
Esimerkiksi puhutussa kielessä se-pronominia käytetään usein lauseen alkupuolella. Kielitoimiston ohjepankki antaa esimerkkejä: se on kohta kesä tai joskus sitä vain rakastuu heti.
Muodollisessa subjektissa se-sana sijaitsee subjektin, eli tekijän, paikalla, kuten englannin kielessä.
Esimerkiksi: Se alkaa olla kotiinlähdön aika. Muodollinen subjekti ei kuulu yleiskieleen.
Joissakin asioissa ollaan kuitenkin kehitytty. Davies on pannut merkille, että lukiolaisten vuorovaikutus- ja esiintymistaidot ovat paremmat kuin ennen.
SUURI joukko nuoria sai viime viikolla valkolakin. Kokelaiden äidinkielen taitoja mitattiin tänä syksynä erilaisella kokeella kuin koskaan aiemmin, sillä äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoe uudistui, ja uusi digitaalinen koe järjestettiin syksyllä ensimmäistä kertaa.
Uudistuneessa kaksiosaisessa kokeessa oli luku- ja kirjoitustaidon kokeet.
Kielen köyhtymiseen on kiinnitetty huomiota myös yläkoulussa. Kirjailija ja äidinkielenopettaja Tommi Kinnunen kirjoitti viime viikolla Suomen Kuvalehdessä, että nuorilla on vaikeuksia etenkin tekstin ymmärtämisessä.
– Omille oppilailleni hankalia ovat olleet esimerkiksi sanat hangoitella, leuto, anorakki ja notkea. Onko pudistaa sama kuin puhdistaa, Kinnunen kirjoitti.
Davies kertoo, että uusi koe tarjosi kokelaalle mahdollisuuden rajata tarkastelunäkökulmansa itse ja kokeessa tavoiteltiin sitä, että teksti olisi omaääninen.
– Aiheet olivat sellaisia, että useimpien kokelaiden pohjatietojen ja elämänkokemuksen avulla oli mahdollista rakentaa monipuolinen teksti. Aineistot olivat vaihtelevia, jotkin melko keveitä sisällöltään, siksi kokelaiden oli varottava, että aineiston tyyli ei tarttunut omaan tekstiin.
ÄIDINKIELEN OPETTAJAIN LIITONpuheenjohtaja Sari Hyytiäinen kertoi IS:lle marraskuussa 2017, että virheiden kirjo kirjoitetussa tekstissä on kasvanut. Hankaluuksia tuottavat pisteen paikan löytäminen, yhdyssanat ja isojen alkukirjamien käyttäminen.
Hyytiäinen oli myös huomannut, että sosiaalisessa mediassa käytetty kieli pesiytyy koevastauksiin. Jotkin sanat sekoitetaan myös keskenään. Tällaisia ovat eritoten sivistyssanat, kuten konsepti ja konteksti, tiedoton ja tiedostamaton, paatunut ja paatoksellinen, Hyytiäinen kertoi aiemmin.
Myös kuin- ja mitä-sanoja on käytetty väärin. Lukiolainen on saattanut kirjoittaa, että kissa on pienempi mitä koira tai ketä sä oot silloin, kun pitäisi kirjoittaa kuka sinä olet.
Menevätkö sanat sinulla sekaisin? Jos testi ei näy alla, pääset siihen täältä.
Käsittämätöntä, että tuollaisissa sanoissa voi olla ongelmia.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005928462.html
Näistä suomen kielen sanoista on tullut lukiolaisille vieraita – testaa, miten hyvin sinä osaat
Julkaistu: 11.12. 9:37
Kokelaiden äidinkielen taitoja testattiin syksyn ylioppilaskokeessa digitaalisesti. Nykynuoret lukevat vähemmän kuin ennen ja se näkyy kielen köyhtymisenä.
Nykynuorten kielimaisema köyhtynyt, kertoo äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Terhi Davies Tampereen lyseon lukiosta.
Davies sanoo, että poikkeuksiakin on, mutta nuoria pitäisi kannustaa lukemaan entistä enemmän.
– Enää ei lueta kovinkaan paljon kaunokirjallisuutta, tietotekstejä tai journalistisia tekstejä, ei ainakaan vapaaehtoisesti.
- Esimerkkejä nuorten kielenkäytöstä näet yllä olevalta videolta.
Davies kertoo, että ongelmia on esimerkiksi pronominien kanssa. Jotkut käyttävät niitä ilman selkeää viittauskohdetta, ilmaisemaan muodollista subjektia tai peräti artikkeleita, joita suomen kielessä ei ole olemassakaan, toisin kuin esimerkiksi englannin tai ruotsin kielessä.
Esimerkiksi puhutussa kielessä se-pronominia käytetään usein lauseen alkupuolella. Kielitoimiston ohjepankki antaa esimerkkejä: se on kohta kesä tai joskus sitä vain rakastuu heti.
Muodollisessa subjektissa se-sana sijaitsee subjektin, eli tekijän, paikalla, kuten englannin kielessä.
Esimerkiksi: Se alkaa olla kotiinlähdön aika. Muodollinen subjekti ei kuulu yleiskieleen.
Joissakin asioissa ollaan kuitenkin kehitytty. Davies on pannut merkille, että lukiolaisten vuorovaikutus- ja esiintymistaidot ovat paremmat kuin ennen.
SUURI joukko nuoria sai viime viikolla valkolakin. Kokelaiden äidinkielen taitoja mitattiin tänä syksynä erilaisella kokeella kuin koskaan aiemmin, sillä äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoe uudistui, ja uusi digitaalinen koe järjestettiin syksyllä ensimmäistä kertaa.
Uudistuneessa kaksiosaisessa kokeessa oli luku- ja kirjoitustaidon kokeet.
Kielen köyhtymiseen on kiinnitetty huomiota myös yläkoulussa. Kirjailija ja äidinkielenopettaja Tommi Kinnunen kirjoitti viime viikolla Suomen Kuvalehdessä, että nuorilla on vaikeuksia etenkin tekstin ymmärtämisessä.
– Omille oppilailleni hankalia ovat olleet esimerkiksi sanat hangoitella, leuto, anorakki ja notkea. Onko pudistaa sama kuin puhdistaa, Kinnunen kirjoitti.
Davies kertoo, että uusi koe tarjosi kokelaalle mahdollisuuden rajata tarkastelunäkökulmansa itse ja kokeessa tavoiteltiin sitä, että teksti olisi omaääninen.
– Aiheet olivat sellaisia, että useimpien kokelaiden pohjatietojen ja elämänkokemuksen avulla oli mahdollista rakentaa monipuolinen teksti. Aineistot olivat vaihtelevia, jotkin melko keveitä sisällöltään, siksi kokelaiden oli varottava, että aineiston tyyli ei tarttunut omaan tekstiin.
ÄIDINKIELEN OPETTAJAIN LIITONpuheenjohtaja Sari Hyytiäinen kertoi IS:lle marraskuussa 2017, että virheiden kirjo kirjoitetussa tekstissä on kasvanut. Hankaluuksia tuottavat pisteen paikan löytäminen, yhdyssanat ja isojen alkukirjamien käyttäminen.
Hyytiäinen oli myös huomannut, että sosiaalisessa mediassa käytetty kieli pesiytyy koevastauksiin. Jotkin sanat sekoitetaan myös keskenään. Tällaisia ovat eritoten sivistyssanat, kuten konsepti ja konteksti, tiedoton ja tiedostamaton, paatunut ja paatoksellinen, Hyytiäinen kertoi aiemmin.
Myös kuin- ja mitä-sanoja on käytetty väärin. Lukiolainen on saattanut kirjoittaa, että kissa on pienempi mitä koira tai ketä sä oot silloin, kun pitäisi kirjoittaa kuka sinä olet.
Menevätkö sanat sinulla sekaisin? Jos testi ei näy alla, pääset siihen täältä.
(Sama testi nuorisokielestä niin minulla ei olisi yhtään oikein.)
ei kai nykynuoret oikeasti ole niin tyhmiä että sanoisivat että mehu oli hedelmällinen...
isommillekin