Laihtuminen ja ristiriitaiset tunteet

Olen koko elämäni ollut ylipainoinen, ja nyt olen viimein löytänyt itselleni oikean keinon laihtumiseen. Aikaisemmin dietit loppuivat jo ensimmäisiin päiviin, maksimissaan ehkä viikon verran pystyin olemaan tarkkana. Nyt on menty kohta 2 kk, ja painoa on lähtenyt 6kg, senttejä vyötäröltä lähtenyt 4 ja lantiolta peräti 8.
Pari ihmistä on huomannut laihtumisen ja "ylistänyt" sitä kovaan ääneen. Niin hyvältä kuin se toisaalta onkin tuntunut, on nuo kommentit pistäneet myös harmistuksen päälle. Mitataanko ihmisarvoa painossa? Kelpaanko muille vain silloin kun olen tarpeeksi laiha? Kuinka karmaisevan näköinen olenkaan muiden mielestä (ollut).
Toisaalta oma mies ei ole kommentoinut mitenkään laihtumista, vaikka tietää kuinka tärkeää tämä on minulle. Tiedän, että mies on tykännyt minusta omana itsenäni, eikä häntä kilot haitanneet, mutta olisi kiva kuulla kannustavia kommentteja. Toisaalta jos hän kehuisi, niin tulisikohan samat tunteet kuin noiden kavereiden kanssa Kyllä tämä naisen ajatusmaailma on hassu.

 

ajattele terveyden näkökulmasta; ne ylistäjät ovat ajatelleet että su on parempi olla henkisesti että fyysisesti hiukka keveämpänä

 

Kyllä reilun ylipainon omaavalla on epäviehättävä vartalo. Harva pitää roikkuvaa läskiä esteettisenä.

 

Muistan tunteen omasta laihdutuksestani. Ja se, että mitä pirun hyötyä tästä on kun vaatteet roikkuu päällä ja näytin peilistä omasta mielestäni tästä syystä pahemmalle.
Mutta sitten tuli kesä ja olin niin kaunis!

 

Tuskin ystäväsi ovat ajatelleet että oot näyttänyt kamalalta mutta tottakai laihtumisesi huomaavat, ja on ihan normaalia siitä mainitakin että toinen on laihtunut Älä ajattele asioita noin monimutkaisesti, ole onnellinen uudesta ulkomuodostasi ja tsemppiä jatkoon

 

Muistan tunteen omasta laihdutuksestani. Ja se, että mitä pirun hyötyä tästä on kun vaatteet roikkuu päällä ja näytin peilistä omasta mielestäni tästä syystä pahemmalle.
Mutta sitten tuli kesä ja olin niin kaunis!

Tämä on kanssa niin totta! Viime vuonna ostettu talvitakki näyttää siltä että olisin sen jostain ilmaiseksi saanut, roikkuu tosi rumasti päällä. Housut lököttävät ja ennen istuvat paidat lötköttävät miten sattuu. Toisaalta on ihanaa kun vyötärön makkarat ovat selvästi sulaneet, ja sen talvitakin alle mahtuu hyvin villapaita tai paksuhko fleesetakki lämmikkeeksi. Silloin kun takin ostin, sain sen juuri kiinni ohuen paidan kanssa...

 

Tuskin ystäväsi ovat ajatelleet että oot näyttänyt kamalalta mutta tottakai laihtumisesi huomaavat, ja on ihan normaalia siitä mainitakin että toinen on laihtunut Älä ajattele asioita noin monimutkaisesti, ole onnellinen uudesta ulkomuodostasi ja tsemppiä jatkoon

Kiitos tsempeistä
Ei varmasti olekaan ajatelleet, mutta sitä pälkähtää päähän kaikkea kummallista Itse en vaan koskaan huomaa kenekään lihomisia tai laihtumisia, vaikka moni varmasti laihtumisesta kommentteja ehkä odottaisikin. Onnellinen olen, todellakin, mutta samalla ärsyttää tämä ulkonäön ihannointi.

 

Olisin mieluummin kuollut kuin lihava.

 

Tuskin ystäväsi ovat ajatelleet että oot näyttänyt kamalalta mutta tottakai laihtumisesi huomaavat, ja on ihan normaalia siitä mainitakin että toinen on laihtunut Älä ajattele asioita noin monimutkaisesti, ole onnellinen uudesta ulkomuodostasi ja tsemppiä jatkoon

Juurikin näin!! (samoja tunteita ap:n kanssa läpikäyneenä)

 

tuostakohan syystä anoppini oli huomauttanut miehelleni että on tuo xxxx tainnut laihtua jonkin verran.Olin siis jo yli 20kg pudottanut painoa siihen mennessä,mies oli vaan tokassut et juu kyllähän tuollanen 20kg alkaa jo näkyäkkin

 

Meillä mies ei erikoisemmin kommentoinut vaikka pudotin painoa ja paljon,mutta joissakin keskusteluissa sitten kävi aina ilmi että oli kuitenkin katsellut ja tarkkailut kroppaani ja ollut positiivisesti yllättynyt muodonmuutoksesta,pelkäs tuo tosin sitäkin että lähden uuden miehen matkaajosko ei siksi uskaltanut kauheasti hehkuttaa mulle mun laihdutusta,ajatteli sen nostavan mun itsetuntoa liiaksikin

 

[QUOTE="nnn";23276946]Olisin mieluummin kuollut kuin lihava.[/QUOTE]

idiootti.


itse olen ollut laihempi ja juurikin näiden ihmisten mielipiteiden takia en nyt, kun olen taas lihonut aika paksuksi, halua edes mennä minnekään, koska joka paikassa vaan katsotaan säälien, jopa inhoten.

 

[QUOTE="nnn";23276946]Olisin mieluummin kuollut kuin lihava.[/QUOTE]

Sulla on arvot kohdallaan

 

[QUOTE="nnn";23276946]Olisin mieluummin kuollut kuin lihava.[/QUOTE]

No hyvä,jos nimittäin masennut niin voit sitten tappaa itsesi samantien,etkä rasita yhteiskuntaa.
Kun nuo masennuslääkkeet tuppaa lihottamaan aika usein.
Nim.Lääkkeillä 17kg lihonut 6 kuukaudessa.

 

[QUOTE="vieras";23277000]Meillä mies ei erikoisemmin kommentoinut vaikka pudotin painoa ja paljon,mutta joissakin keskusteluissa sitten kävi aina ilmi että oli kuitenkin katsellut ja tarkkailut kroppaani ja ollut positiivisesti yllättynyt muodonmuutoksesta,pelkäs tuo tosin sitäkin että lähden uuden miehen matkaajosko ei siksi uskaltanut kauheasti hehkuttaa mulle mun laihdutusta,ajatteli sen nostavan mun itsetuntoa liiaksikin[/QUOTE]

Voihan tästäkin tietenkin olla kyse Tai siitä, ettei tuo usko että viimein saisin laihdutettua, yrityksiä kun on tosiaan takana paljon. Tai sitten siitä ettei vaan sillä ole miehelle mitään väliä paljonko painan.

 

Minä ylistän laihtuneita kanssasisaria siksi, että itsekin ylipainoisena tiedän täsmälleen, kuinka vaikeaa ja haastavaa painonpudostus voikaan olla. Ihastelen siis itsekuria ja edistymistä, ja tottakai ihminen näyttää hemmetin hyvältä kun on vähän laihtunut ja sitä kautta ehkä saanut lisää itseluottamusta ja sitä "hehkua"

Onnea siis sinulle tuloksista

 

[QUOTE="Smartass";23277078]Minä ylistän laihtuneita kanssasisaria siksi, että itsekin ylipainoisena tiedän täsmälleen, kuinka vaikeaa ja haastavaa painonpudostus voikaan olla. Ihastelen siis itsekuria ja edistymistä, ja tottakai ihminen näyttää hemmetin hyvältä kun on vähän laihtunut ja sitä kautta ehkä saanut lisää itseluottamusta ja sitä "hehkua"

Onnea siis sinulle tuloksista [/QUOTE]

Kiitos Tosi hyvältä tuntuu, mutta kun en itse huomaa kenenkään laihtumisia niin on vähän hassua kun muut kommentoivat ulkonäköäni. Tuo hehkuminen pitää varmasti paikkansa, vaikka itselläkin on vielä paljon pudotettavaa, niin tyytyväisyys muutokseen varmasti näkyy.

 

Miksi sä sitten laihdutat? Etkö laihduta lainkaan sen takia, että näyttäisit paremmalta? Haluaisitko, että sulle tultaisiin sanomaan, että näytät lihavana kauniimmalta kuin koskaan, vai mitä sinä haluat? Näytätkö itse mielestäsi parhaalta mahdollisimman lihavana?

 

Miksi sä sitten laihdutat? Etkö laihduta lainkaan sen takia, että näyttäisit paremmalta? Haluaisitko, että sulle tultaisiin sanomaan, että näytät lihavana kauniimmalta kuin koskaan, vai mitä sinä haluat? Näytätkö itse mielestäsi parhaalta mahdollisimman lihavana?

En ole koskaan kaivannut kommentteja ulkonäöstäni puoleen tai toiseen. Ei minua kiinnosta kenenkään muunkaan ulkonäkö. Puhtaat, siistit hiukset ja vaatteet on riittänyt, en vain ole osannut peilailla itseäni hirvittävän paljon tai käydä vaatekaupoilla tuntien ostosreissulla sovittelemassa vaatteita. En laihduta siis ulkonäöllisistä syistä, vaan siksi että olo olisi parempi ja vaatteet ei puristaisi. Oma terveys ja jaksaminen kiinnostaa myös, tällä painolla riski sairastua on suuri, ja kun siihen voi itse vaikuttaa, niin miksi sitä en tekisi.

 

[QUOTE="a p";23277070]Voihan tästäkin tietenkin olla kyse Tai siitä, ettei tuo usko että viimein saisin laihdutettua, yrityksiä kun on tosiaan takana paljon. Tai sitten siitä ettei vaan sillä ole miehelle mitään väliä paljonko painan.[/QUOTE]

Luulen että juurikin noin,että mies ei niin välitä painatko sen 100kg vai sen 60kg.
Ja toisekseen se mies näkee sut päivittäin,vieraat ehkä harvemmin joten heidän helpompi huomata se.

 

Jos minä huomioin jonkun laihtuneen ja onnittelen niin tarkoitan silloin sitä saavutusta minkä toinen on saanut aikaan enkä sitä että arvostaisin sitä ihmistä laihempana tai kauniimpana. Kun ei se laihduttaminen niin helppoa ole ja jos joku siihen pystyy niin onhan se hieno asia

Samalla tavalla onnittelen vastavalmistuneita kavereitakin, en siksi että ovat nyt korkeaamin koulutettuja ihmisiä ja siksi jotenkin enemmän arvostettavia vaan koska ovat tehneet monta vuotta kovasti töitä ja saavuttaneet jotain.