Menin siis keskiviikkona sairaalaan, jotta synnytys käynnistettäisi (tai no siis aloiteltaisi kypsyttely, tavoitteena synnytys mahdollisimman pian) rv 38+0 sillä syyllä, että mulla on iso iso riski saada vajaa 5kg vauva joka jää hartioista kiinni (eli 1kpl hartiadystokia takana). 4 lääkäriä oli tämän riskin todennut ja asia alettiin viedä eteenpäin.
Keskiviikkona sain cytotecia osastolla suun kautta 4h välein.
Torstaina 6h oksitosiinitipassa synnytyssalissa, sain suppareita mutta en avaavia sellaisia.
Perjantaina osastolla taas cytotekia. Tällöin osaston ylilääkäri totesi, että teknisesti kalvojen puhkaisu onnistuisi jo nyt, mutta kypsytellään varmuudeksi vielä tämä perjantai ja lauantaina menet heti aamusta synnärille jossa kalvot puhkotaan.
MUTTA toisin kävi... eri lääkäri päivysti tänään lauantaina, purjehti aamulla paikalle. Tutki minut ja totesi että koska nyt syy käynnistää on vähän hutera, ei pidetä kiirettä. Että sopii lähteä kotiin päiväksi ja sunnuntaina aamulla takaisin, jolloin ARVIOIDAAN aletaanko radikaaleihin toimenpiteisiin... Tulin siis kotiin itku kurkussa. Miten noilla voi olla noin omat mielipiteet ja tavat, jos ylilääkäri jo kirjallisesti antoi mun kohdalla ohjeet, joita toisen lääkärin olisi tarvinut vaan noudattaa... Lapsi oli keskiviikkona vähintään 4kg, ultran mukaan (kuulemma painoarvio mun kohdalla voi heittää paljonkin, selitti tämä aiempi ylilääkäri)...
Nyt sitten jännitän aamua, koska tiedän että tämä kotiin passittanut lääkäri on taas päivystämässä... eikä ota tosissaan sitä, että synnytys pitäisi saada käyntiin, pistää varmaan taas vaan odottelemaan... en tiedä mitä ajatella, mistä repiä voimat kun olin jo sairaalassa vajaan 4 päivää...
Keskiviikkona sain cytotecia osastolla suun kautta 4h välein.
Torstaina 6h oksitosiinitipassa synnytyssalissa, sain suppareita mutta en avaavia sellaisia.
Perjantaina osastolla taas cytotekia. Tällöin osaston ylilääkäri totesi, että teknisesti kalvojen puhkaisu onnistuisi jo nyt, mutta kypsytellään varmuudeksi vielä tämä perjantai ja lauantaina menet heti aamusta synnärille jossa kalvot puhkotaan.
MUTTA toisin kävi... eri lääkäri päivysti tänään lauantaina, purjehti aamulla paikalle. Tutki minut ja totesi että koska nyt syy käynnistää on vähän hutera, ei pidetä kiirettä. Että sopii lähteä kotiin päiväksi ja sunnuntaina aamulla takaisin, jolloin ARVIOIDAAN aletaanko radikaaleihin toimenpiteisiin... Tulin siis kotiin itku kurkussa. Miten noilla voi olla noin omat mielipiteet ja tavat, jos ylilääkäri jo kirjallisesti antoi mun kohdalla ohjeet, joita toisen lääkärin olisi tarvinut vaan noudattaa... Lapsi oli keskiviikkona vähintään 4kg, ultran mukaan (kuulemma painoarvio mun kohdalla voi heittää paljonkin, selitti tämä aiempi ylilääkäri)...
Nyt sitten jännitän aamua, koska tiedän että tämä kotiin passittanut lääkäri on taas päivystämässä... eikä ota tosissaan sitä, että synnytys pitäisi saada käyntiin, pistää varmaan taas vaan odottelemaan... en tiedä mitä ajatella, mistä repiä voimat kun olin jo sairaalassa vajaan 4 päivää...
