Lähteäkkö tuulettumaan vai ei...vauva vasta 2kk

[ap]

Et puhukaan pään vetämisestä täyteen. Mutta missäs kohtaa mä sanoin että kaikkien muidenkin pitäisi odottaa kaksi vuotta ennen ku lähtevät ns tuulettumaan? Miks sä saat keksiä tollasia satuja mutta vedät palon nenääs jos mä teen samoin? Vaa onko tääki niitä NORMAALIEN äitien etuoikeuksia, saa kuvitella ja kuvittaa toisten sanomisia niinku miltä itestä tuntuu? Eiks ookki aika ärsyttävää?

Toivottavasti ei ole kovinkaan yleistä, että kahden kuukauden ikäisen vauvan äiti on noin huonosti kiintynyt lapseensa. Normaalia se ei missään nimessä ole

Millä OIKEUDELLA KEHTAAT arvoida ap kiintymyssuhdetta omaan lapseensa? Mikä jumala luulet olevasi tässä maailmassa? Tajuisit edes pyytää anteeksi ap:lta. Olet erikoisin ihminen mihin olen törmännyt. Onneksi olen onnistunut pysymään erossa irl noin mustavalkosista ihmisistä


JA ap, älä tosiaan välitä tuon puheista, se on vielä niin nuori ja naivi. Vain hänen tapa on oikea tapa. No, elämä opettaa. Ja taatusti rakastat nyyttiäsi enemmän kuin mitään ja olet paras äiti hänelle

Kiitos. Niin yritän olla!

Et kai jäänyt useamman nikin loukkuun?[/quote]

Useamman nikin loukkuun?

 

[ap]

miten ninatt olis miehelleen jättänytkään kun ei ole,siks on noin fanaattinen ja ei ymmärrä että muut ajattelevat eri tavalla. No sitten kun ikää tulee lisää,luulisi tulevan lisää suvaitsevaisuutta myös...

Peesi

 

[Kamala]

Mene vaan ap, jos vähänkin sille tuntuu!
Vauva pärjää varmasti kotona isinkin kanssa.

 

[popsu]

haha.D tääl on taas näitä jotka ei anna isälle mitään arvoa. tai että isä kelpaa hetkeksi, mutta ei yötä yksin yms. käy niitä isiä sääliksi. sitten valitetaan kun ne ei muutaman vuoden päästäkään oo niini läheisiä lastensa kanssa.
itse voin sanoa että helppoa ei ollut tuolloin kun lapsi 2kk, mutta nyt kun 4kk niin vaikeammaksi vaan menee. ja meillä ei siis koskaan opetettu lasta siihen että nukkuu vaan tissi suussa joten helposti onnistui. meillä oikeastaan lapsi hankalampi hoidettava päivisin.. jätän mielummin pelkäksi yöksi tuon lapsen isälle tai mummolla kuin kokonaiseksi päiväksi.

Meillä tyttö oli isänsä kanssa ekaa kertaa yötä keskenään päälle vuoden vanhana, kun mä olin sairaalassa leikattavana. Vallan mainiosti pärjäävät keskenään ja ovat tosi läheisiä nykyäänkin, ei ole mitään ongelmia ollut. Ekan vuoden lapsi myös nukkui aika pitkälti "tissi suussa", mutta me nukuttiin kaikki niin tosi hyvin, niin onko siinä jotain vikaa sitten? Ja olisiko mun pitänyt väen vängällä lähteä yöksi pois kotoota, että saavat "laatuaikaa" keskenään? Ihmisiä ja perheitä on erilaisia, aika karua tolla lailla dissata sellaisia, joille erilaiset jutut toimii paremmin.

Ja ap:lle. Mä melkein sanoisin, että niin kauan kun tarttee kyssellä palstalta mielipidettä, niin ei kannata lähteä. Sitten kun tuntuu, että oikeasti haluaa mennä, niin sitten vasta. Ja varmaan ekalla kerralla kannattaa olla aika lähellä kotio ja melko hyvässä kuosissa, että pääsee sitten kotio jos tuntuu siltä =)

juu anteeksi. varmaan näistä jutuista provosoituneena kirjoitin hieman tyhmästi. mä en siis halua tuomita sitäkään jos äiti ei minnekkään mene. eikä tietenkään väkisin täydy mitään tehdä. ja siis minä en ole lähtenyt yöksi aina kotoa vaan on vaan muutamana iltana päätetty että mies ottaa yöksi vastuun kun on ollut vapaalla.
en siis tuomitse sinua. tuomitsen ne jotka tulevat sanomaan että lapsi tarvitsee äitiä ja vain ja ainoastaan äitiä.

 

[Äitix3]

No mulla ei tulis mieleenkään lähteä tossa vaiheessa paria tuntia pidemmäksi aikaa mihinkään. Olen aina kyllä kerennyt juhliakin, vaikka äiti olenkin, mutta en todellakaan vauvan ollessa noin pieni.
Olen kyllä täysimettänytkin, ehkä sillä vaikutusta asiaan. Pari tuntia kaupoilla tms on ihan ok, mutta sitten kotiin pienen luo

Oletpa täydellinen vau...

Mä oon vielä täydellisempi, ekaa kertaa lähdin ulos tuulettumaan ku lapsi oli jo yli 2v.

Mä en ole vieläkään tuulettunut, ja vanhin jo 10v,että mä olen kyllä kaikkein täydellisin
Ja mitä kysymykseen tulee,en voisi kuvitella itse meneväni. Mulla on ollut jokaiseen lapseeni niin supervahva side,kun olivat vauvoja varsinkin,että ovat melkein kasvaneet ekan vuoden aikana minuun kiinni
Mutta ei ole multa pois se,miten muut vauvojansa hoitaa. Näin vahvan tunnesiteen omaavana on vaan joskus vaikea käsittää,miksi kaikilla ei ole samanlaista tunnesidettä vauvaan

Sun on vaikea käsittää että muut voivat olla erilaisia? Olen paras äiti omalle lapselleni sellaisena kuin olen Mitään toista en tässä ala esittämään. Minusta on ihan ok joskus käydä ulkona, ilman sen kummempia ihmettelyjä, ymmärrän että sinä et halua, mutta ei tarvotse kyseenalaistaa toisten tunnesiteitä. Kiitos.

En kyseenalaista. Vaan ihan vaan omia tunteitani kerroin julki
Olen vaan sitä mieltä,että jos on supervahva tunneside vauvaan,ei vaan kertakaikkiaan voi olla siitä ihanuudesta tuntiakaan erossa,vaan
ajatuskin erosta ahdistaa. Huomautan vielä,että lasten kasvaessa erossaolokin on helpottanut.En siis roiku lapsissani,vaan elävät ihan normaalia elämää Mutta en siis tuomitse ketään. Kerroin vain oman mielipiteeni omien tuntemuksieni perusteella

 

[ap]

Apua, pakkohan mun on nyt mennä tuulettumaan ettei minusta VAAN tule tuollaista!


Tuossa on juuri se syy, miksi lupasin itselleni että käyn ulkona joksus, kun vauva syntyy!
Lupasin, että ajattelen välillä myös itseäni ja lähden viettämään "tyttöjen illan".

Kyllä mä lähden, nyt varmistuin!
Menen tuohon lähelle syömään ja siiderille niin voin ikävän yllättäessä tulla kotiin.

 

[piuku]

Ap:

Minä olin kanssa ekaa kertaa tuulettumassa kun tyttö oli 2kk ja 1vko:n ikäinen; meillä oli silloin neidin kastajaiset ja kihlajaiset ja kavereiden kanssa lähdettiin ulos tuulettumaan. Toki kun kaikki salattiin multa se oli kova paikka mut luotan mun äitiin 120% niin ei ollu ongelmaa. :>
Ja olikin aivan mahtava ilta; toki sen jälkeen oli ryyppy paussia siihen asti et tyttö oli 11kk =)

 

[Lotta]

Minä kävin neljällä siiderillä (tunti per yksi siideri) kun vauva oli 7viikkoa ja tulin ennen kahtatoista kotiin. Olin pumpannut maitoa pulloon ja isä hoiti. Kaikki meni hyvin enkä humalassa lähellekään ole tuosta määrästä.
Ihan sama kun olisin käynyt vaikka kahvilla ja syömässä.
Seuraavan kerran menin joskun muutaman kk päästä.

 

[Tiina]

Taidat olla aika nuori, jos vauva on 2kk ja olet jo käynyt elokuvissa ja syömässä ja nyt menokenkä vipattaa jo bilettämäänkin. Saahan sitä toki mennä, jos siltä tuntuu, mutta itselleni ei tullut mieleenkään vielä tuossa vaiheessa.

En ole. Ja lopeta tuo jeesustelu.
Missä kohtaa sanoin että menojalka vipattaa? Mieshän mua yrittää saada tuulettumaan ja minä mietin tässä pytsynkö.
Kävin juu elokuvissa koska minusta äidin kuuluu saada omaa aikaa. Ehkä vauva traumatisoitui kun JOUTUI olemaan toisen vanhempansa kanssa

Tuliko sinusta noin inhottava juuri sen takia että olet marttyyri "ei minun tarvitse mennä"?

Miksi sun pitää vartavasten tulla tähän pahottamaan mieleni?

Silloin ku minun lapseni olivat vauvoja, alle vuoden, mulla oli koko ajan pelko, että hoitaja ei ymmärrä lasta ja lapsi vain huutaa ja huutaa. Kävin kuitenkin kampaajalla eka kerran ku lapsi oli n. 2kk. Oli se tuskaa istua siinä kampaajan penkissä se 2h. Hirveä kiire kotiin, ku mielessä oli huutava vauva epävarmoissa käsissä. Meillä toinen hoitaja lapsilla on aina ollut isä, joka on paras mahdollinen isä ja hyvin on pärjännyt poikiemme kanssa.

Minulle on ihan sama menetkö, mutta ihmettelen vilpittömästi miten pystyt! Ei se väärin ole mennä!! Nauti illasta!

 

[Q]

Täällä palstalla kirjoittelee niin paljon ihmisiä, että täällä on varmasti edustettuna kaikenlaiset ihmistyypit. Valitettavasti täältä näyttää löytyvän niitä, jotka eivät tunne empatiaa (ainakaan kovin paljon) ja he näyttävät olevan myös kovin itseensä kietoutuneita. Vaikka tämä onkin vain nettipalsta se ei tarkoita etteikö täälläkin voisi loukkaantua. Käsitelläänhän täällä paljon arkojakin asioita...

Ap itselle on ollut samanlaisia pohdintoja, mutta eihän sitä voi päättää kuin omien fiilisten mukaan että meneekö vai ei. Jos päätät mennä niin pidä hauskaa

 

[Maira]

Tiedän tunteen paremmin kun hyvin sillä oon ite menossa viikon päästä viihteelle ja vauva on sen 2kk..Mut mä päätin et tekee mulle hyvää saada pieni lepohetki, irti arjesta, näin jaksan taas paremmin kaiken mitä vauva-arki tullessaan tuo. Musta häviää se "hyvä äiti" ominaisuus jos elämässä ei ole mitää muuta kun vauva ja koti.

 

[ap]

Taidat olla aika nuori, jos vauva on 2kk ja olet jo käynyt elokuvissa ja syömässä ja nyt menokenkä vipattaa jo bilettämäänkin. Saahan sitä toki mennä, jos siltä tuntuu, mutta itselleni ei tullut mieleenkään vielä tuossa vaiheessa.

En ole. Ja lopeta tuo jeesustelu.
Missä kohtaa sanoin että menojalka vipattaa? Mieshän mua yrittää saada tuulettumaan ja minä mietin tässä pytsynkö.
Kävin juu elokuvissa koska minusta äidin kuuluu saada omaa aikaa. Ehkä vauva traumatisoitui kun JOUTUI olemaan toisen vanhempansa kanssa

Tuliko sinusta noin inhottava juuri sen takia että olet marttyyri "ei minun tarvitse mennä"?

Miksi sun pitää vartavasten tulla tähän pahottamaan mieleni?

Silloin ku minun lapseni olivat vauvoja, alle vuoden, mulla oli koko ajan pelko, että hoitaja ei ymmärrä lasta ja lapsi vain huutaa ja huutaa. Kävin kuitenkin kampaajalla eka kerran ku lapsi oli n. 2kk. Oli se tuskaa istua siinä kampaajan penkissä se 2h. Hirveä kiire kotiin, ku mielessä oli huutava vauva epävarmoissa käsissä. Meillä toinen hoitaja lapsilla on aina ollut isä, joka on paras mahdollinen isä ja hyvin on pärjännyt poikiemme kanssa.

Minulle on ihan sama menetkö, mutta ihmettelen vilpittömästi miten pystyt! Ei se väärin ole mennä!! Nauti illasta!

Isi on vauvan kanssa yhtä hyvä kuin minäkin, joten tuota pelkoa vauvan lohduttomasta huudosta ei ole. TOISIN kuin oli silloin kun olin hammaslääkärissä ja äiti katsoi tunnun häntä. Vaikka luotan 100% äitiini oli se eri asia kun hoitajana ei ollut oma äiti tai isä.

Meillä äiti ja isä on vauvanhoidossa TÄYSIN tasavertaisia ja siksi kumoikin saa joskus ilman mitään marinoita mennä. Joten turhaan ihmettelet
Jos nuo eivät olisi niiiiin hyviä keskenään, en lähtisi pitkään aikaan.

 

[ap]

Tiedän tunteen paremmin kun hyvin sillä oon ite menossa viikon päästä viihteelle ja vauva on sen 2kk..Mut mä päätin et tekee mulle hyvää saada pieni lepohetki, irti arjesta, näin jaksan taas paremmin kaiken mitä vauva-arki tullessaan tuo. Musta häviää se "hyvä äiti" ominaisuus jos elämässä ei ole mitää muuta kun vauva ja koti.

Hyvä Maira! Pidä hauskaa! Olet ansainnut sen

 

[ninaTT]

Isi on vauvan kanssa yhtä hyvä kuin minäkin, joten tuota pelkoa vauvan lohduttomasta huudosta ei ole. TOISIN kuin oli silloin kun olin hammaslääkärissä ja äiti katsoi tunnun häntä. Vaikka luotan 100% äitiini oli se eri asia kun hoitajana ei ollut oma äiti tai isä.

Meillä äiti ja isä on vauvanhoidossa TÄYSIN tasavertaisia ja siksi kumoikin saa joskus ilman mitään marinoita mennä. Joten turhaan ihmettelet
Jos nuo eivät olisi niiiiin hyviä keskenään, en lähtisi pitkään aikaan.

Mua aina hekotuttaa näissä tämmösissä että mitenkä isit ja äidit ovat käärölleen selittäneet omat aatteensa ja ideansa jotta lapsikin ymmärtäisi ne Kuvittelen mielessäni miten synnärillä äiti kertoo vastasyntyneelle, että "Hei, aivan sama mitä mieltä sinä asioista olet - äiti ja isä on nyt päättänyt, että me olemme vanhempia, emme äiti ja isä. Me haluamme olla samanlaisia emmekä me usko, että äitiys sinänsä olisi lapselle mikään tärkeä asia. Minä olen kuitenkin parempi vanhempi sinulle jos tiedän pääseväni pois luotasi aina kun haluan. Hyvä juttu? Ok."

Mut mä lähden tästä nyt hihittelemästä... Lupaan :saint:

 

[Huspati Huta]

Isi on vauvan kanssa yhtä hyvä kuin minäkin, joten tuota pelkoa vauvan lohduttomasta huudosta ei ole. TOISIN kuin oli silloin kun olin hammaslääkärissä ja äiti katsoi tunnun häntä. Vaikka luotan 100% äitiini oli se eri asia kun hoitajana ei ollut oma äiti tai isä.

Meillä äiti ja isä on vauvanhoidossa TÄYSIN tasavertaisia ja siksi kumoikin saa joskus ilman mitään marinoita mennä. Joten turhaan ihmettelet
Jos nuo eivät olisi niiiiin hyviä keskenään, en lähtisi pitkään aikaan.

Mua aina hekotuttaa näissä tämmösissä että mitenkä isit ja äidit ovat käärölleen selittäneet omat aatteensa ja ideansa jotta lapsikin ymmärtäisi ne Kuvittelen mielessäni miten synnärillä äiti kertoo vastasyntyneelle, että "Hei, aivan sama mitä mieltä sinä asioista olet - äiti ja isä on nyt päättänyt, että me olemme vanhempia, emme äiti ja isä. Me haluamme olla samanlaisia emmekä me usko, että äitiys sinänsä olisi lapselle mikään tärkeä asia. Minä olen kuitenkin parempi vanhempi sinulle jos tiedän pääseväni pois luotasi aina kun haluan. Hyvä juttu? Ok."

Mut mä lähden tästä nyt hihittelemästä... Lupaan :saint:

*huokaa*

 

[ap]

Isi on vauvan kanssa yhtä hyvä kuin minäkin, joten tuota pelkoa vauvan lohduttomasta huudosta ei ole. TOISIN kuin oli silloin kun olin hammaslääkärissä ja äiti katsoi tunnun häntä. Vaikka luotan 100% äitiini oli se eri asia kun hoitajana ei ollut oma äiti tai isä.

Meillä äiti ja isä on vauvanhoidossa TÄYSIN tasavertaisia ja siksi kumoikin saa joskus ilman mitään marinoita mennä. Joten turhaan ihmettelet
Jos nuo eivät olisi niiiiin hyviä keskenään, en lähtisi pitkään aikaan.

Mua aina hekotuttaa näissä tämmösissä että mitenkä isit ja äidit ovat käärölleen selittäneet omat aatteensa ja ideansa jotta lapsikin ymmärtäisi ne Kuvittelen mielessäni miten synnärillä äiti kertoo vastasyntyneelle, että "Hei, aivan sama mitä mieltä sinä asioista olet - äiti ja isä on nyt päättänyt, että me olemme vanhempia, emme äiti ja isä. Me haluamme olla samanlaisia emmekä me usko, että äitiys sinänsä olisi lapselle mikään tärkeä asia. Minä olen kuitenkin parempi vanhempi sinulle jos tiedän pääseväni pois luotasi aina kun haluan. Hyvä juttu? Ok."

Mut mä lähden tästä nyt hihittelemästä... Lupaan :saint:

Ei jumalauta miten naiivia...
Todella uskon siihen narsistiseen persoonallisuushäiriöön!
Ei pahalla, mutta tuo niin vaikuttaa entisen mieheni käytökseltä. Olen pitempään asiaa miettinyt ja seuraillut erilaisia kirjoituksia ja kaikki alkavat muistuttaa ikävästi sitä.

 

[Phoebsi]

Isi on vauvan kanssa yhtä hyvä kuin minäkin, joten tuota pelkoa vauvan lohduttomasta huudosta ei ole. TOISIN kuin oli silloin kun olin hammaslääkärissä ja äiti katsoi tunnun häntä. Vaikka luotan 100% äitiini oli se eri asia kun hoitajana ei ollut oma äiti tai isä.

Meillä äiti ja isä on vauvanhoidossa TÄYSIN tasavertaisia ja siksi kumoikin saa joskus ilman mitään marinoita mennä. Joten turhaan ihmettelet
Jos nuo eivät olisi niiiiin hyviä keskenään, en lähtisi pitkään aikaan.

Mua aina hekotuttaa näissä tämmösissä että mitenkä isit ja äidit ovat käärölleen selittäneet omat aatteensa ja ideansa jotta lapsikin ymmärtäisi ne Kuvittelen mielessäni miten synnärillä äiti kertoo vastasyntyneelle, että "Hei, aivan sama mitä mieltä sinä asioista olet - äiti ja isä on nyt päättänyt, että me olemme vanhempia, emme äiti ja isä. Me haluamme olla samanlaisia emmekä me usko, että äitiys sinänsä olisi lapselle mikään tärkeä asia. Minä olen kuitenkin parempi vanhempi sinulle jos tiedän pääseväni pois luotasi aina kun haluan. Hyvä juttu? Ok."

Mut mä lähden tästä nyt hihittelemästä... Lupaan :saint:

Jos sinulla olisi rakastava mies (muoks. tai puoliso nyt vaan) rinnallasi joka kohtelisi sinua hyvin ja arvostaisi äitiyttäsi ja sinua ja naiseuttasi, et varmaan puhuisi noin.

 

[Harhaanjohtaja]

Isi on vauvan kanssa yhtä hyvä kuin minäkin, joten tuota pelkoa vauvan lohduttomasta huudosta ei ole. TOISIN kuin oli silloin kun olin hammaslääkärissä ja äiti katsoi tunnun häntä. Vaikka luotan 100% äitiini oli se eri asia kun hoitajana ei ollut oma äiti tai isä.

Meillä äiti ja isä on vauvanhoidossa TÄYSIN tasavertaisia ja siksi kumoikin saa joskus ilman mitään marinoita mennä. Joten turhaan ihmettelet
Jos nuo eivät olisi niiiiin hyviä keskenään, en lähtisi pitkään aikaan.

Mua aina hekotuttaa näissä tämmösissä että mitenkä isit ja äidit ovat käärölleen selittäneet omat aatteensa ja ideansa jotta lapsikin ymmärtäisi ne Kuvittelen mielessäni miten synnärillä äiti kertoo vastasyntyneelle, että "Hei, aivan sama mitä mieltä sinä asioista olet - äiti ja isä on nyt päättänyt, että me olemme vanhempia, emme äiti ja isä. Me haluamme olla samanlaisia emmekä me usko, että äitiys sinänsä olisi lapselle mikään tärkeä asia. Minä olen kuitenkin parempi vanhempi sinulle jos tiedän pääseväni pois luotasi aina kun haluan. Hyvä juttu? Ok."

Mut mä lähden tästä nyt hihittelemästä... Lupaan :saint:

Lapselle on tärkeintä, että hänellä on turvallinen olla, ja että hänen tarpeisiinsa vastataan. Toki äiti on eri tavalla tärkeä kuin isä, mutta se ei tarkoita sitä että isä olisi vähemmän tärkeä! Jos isä alusta saakka on osallistunut päivittäiseen vauvanhoitoon, vauva tuntee isänsä ja saa aivan yhtä lailla lohtua kuin äidiltä. Ainoa asia mitä äiti voi tarjota ja isä ei, on maitotissi. Se ei ole korvaamaton, jos puhumme muutamasta tunnista.

 

[Tiina]

Taidat olla aika nuori, jos vauva on 2kk ja olet jo käynyt elokuvissa ja syömässä ja nyt menokenkä vipattaa jo bilettämäänkin. Saahan sitä toki mennä, jos siltä tuntuu, mutta itselleni ei tullut mieleenkään vielä tuossa vaiheessa.

En ole. Ja lopeta tuo jeesustelu.
Missä kohtaa sanoin että menojalka vipattaa? Mieshän mua yrittää saada tuulettumaan ja minä mietin tässä pytsynkö.
Kävin juu elokuvissa koska minusta äidin kuuluu saada omaa aikaa. Ehkä vauva traumatisoitui kun JOUTUI olemaan toisen vanhempansa kanssa

Tuliko sinusta noin inhottava juuri sen takia että olet marttyyri "ei minun tarvitse mennä"?

Miksi sun pitää vartavasten tulla tähän pahottamaan mieleni?

Silloin ku minun lapseni olivat vauvoja, alle vuoden, mulla oli koko ajan pelko, että hoitaja ei ymmärrä lasta ja lapsi vain huutaa ja huutaa. Kävin kuitenkin kampaajalla eka kerran ku lapsi oli n. 2kk. Oli se tuskaa istua siinä kampaajan penkissä se 2h. Hirveä kiire kotiin, ku mielessä oli huutava vauva epävarmoissa käsissä. Meillä toinen hoitaja lapsilla on aina ollut isä, joka on paras mahdollinen isä ja hyvin on pärjännyt poikiemme kanssa.

Minulle on ihan sama menetkö, mutta ihmettelen vilpittömästi miten pystyt! Ei se väärin ole mennä!! Nauti illasta!

Isi on vauvan kanssa yhtä hyvä kuin minäkin, joten tuota pelkoa vauvan lohduttomasta huudosta ei ole. TOISIN kuin oli silloin kun olin hammaslääkärissä ja äiti katsoi tunnun häntä. Vaikka luotan 100% äitiini oli se eri asia kun hoitajana ei ollut oma äiti tai isä.

Meillä äiti ja isä on vauvanhoidossa TÄYSIN tasavertaisia ja siksi kumoikin saa joskus ilman mitään marinoita mennä. Joten turhaan ihmettelet
Jos nuo eivät olisi niiiiin hyviä keskenään, en lähtisi pitkään aikaan.

Eli ei mitään hätää ! Meillä pojat oli täysimetyksellä 4kk ja 6kk, joten tuo oli toinen juttu menohalun hidastukseksi. Ja vaikka isä hoiti lapsia melkein yhtä paljon kuin minäkin, niin itkukohtauksissa vain minä kelpasin . Siksi mulla tuo huoli.

 

[Kowalski]

Vain avauksen jaksoin lukea.

En mä menisi ulos, kun vauva on vasta 2 kk.

Enkä mennytkään.

Vaan en ole jämähtänyt kotiin, todellakaan, vaikka lasteni ekat kuukaudet keskityinkin vain heihin.

 

[ap]

Taidat olla aika nuori, jos vauva on 2kk ja olet jo käynyt elokuvissa ja syömässä ja nyt menokenkä vipattaa jo bilettämäänkin. Saahan sitä toki mennä, jos siltä tuntuu, mutta itselleni ei tullut mieleenkään vielä tuossa vaiheessa.

En ole. Ja lopeta tuo jeesustelu.
Missä kohtaa sanoin että menojalka vipattaa? Mieshän mua yrittää saada tuulettumaan ja minä mietin tässä pytsynkö.
Kävin juu elokuvissa koska minusta äidin kuuluu saada omaa aikaa. Ehkä vauva traumatisoitui kun JOUTUI olemaan toisen vanhempansa kanssa

Tuliko sinusta noin inhottava juuri sen takia että olet marttyyri "ei minun tarvitse mennä"?

Miksi sun pitää vartavasten tulla tähän pahottamaan mieleni?

Silloin ku minun lapseni olivat vauvoja, alle vuoden, mulla oli koko ajan pelko, että hoitaja ei ymmärrä lasta ja lapsi vain huutaa ja huutaa. Kävin kuitenkin kampaajalla eka kerran ku lapsi oli n. 2kk. Oli se tuskaa istua siinä kampaajan penkissä se 2h. Hirveä kiire kotiin, ku mielessä oli huutava vauva epävarmoissa käsissä. Meillä toinen hoitaja lapsilla on aina ollut isä, joka on paras mahdollinen isä ja hyvin on pärjännyt poikiemme kanssa.

Minulle on ihan sama menetkö, mutta ihmettelen vilpittömästi miten pystyt! Ei se väärin ole mennä!! Nauti illasta!

Isi on vauvan kanssa yhtä hyvä kuin minäkin, joten tuota pelkoa vauvan lohduttomasta huudosta ei ole. TOISIN kuin oli silloin kun olin hammaslääkärissä ja äiti katsoi tunnun häntä. Vaikka luotan 100% äitiini oli se eri asia kun hoitajana ei ollut oma äiti tai isä.

Meillä äiti ja isä on vauvanhoidossa TÄYSIN tasavertaisia ja siksi kumoikin saa joskus ilman mitään marinoita mennä. Joten turhaan ihmettelet
Jos nuo eivät olisi niiiiin hyviä keskenään, en lähtisi pitkään aikaan.

Eli ei mitään hätää ! Meillä pojat oli täysimetyksellä 4kk ja 6kk, joten tuo oli toinen juttu menohalun hidastukseksi. Ja vaikka isä hoiti lapsia melkein yhtä paljon kuin minäkin, niin itkukohtauksissa vain minä kelpasin . Siksi mulla tuo huoli.

Ymmärrän sinun huolesi myös
En lähtisi itsekään jos olisi epävarmaa, että itkukohtauksen saapuessa lapsella tulisi hätä kun äiti ei ole "saatavilla".

Kiitos että osaat olla eri mieltä, mutta asiallisesti näkemättä tarvetta lintata muita.
Samalla tavalla kuin aikuiset ihmiset ovat.

 

[ap]

Isi on vauvan kanssa yhtä hyvä kuin minäkin, joten tuota pelkoa vauvan lohduttomasta huudosta ei ole. TOISIN kuin oli silloin kun olin hammaslääkärissä ja äiti katsoi tunnun häntä. Vaikka luotan 100% äitiini oli se eri asia kun hoitajana ei ollut oma äiti tai isä.

Meillä äiti ja isä on vauvanhoidossa TÄYSIN tasavertaisia ja siksi kumoikin saa joskus ilman mitään marinoita mennä. Joten turhaan ihmettelet
Jos nuo eivät olisi niiiiin hyviä keskenään, en lähtisi pitkään aikaan.

Mua aina hekotuttaa näissä tämmösissä että mitenkä isit ja äidit ovat käärölleen selittäneet omat aatteensa ja ideansa jotta lapsikin ymmärtäisi ne Kuvittelen mielessäni miten synnärillä äiti kertoo vastasyntyneelle, että "Hei, aivan sama mitä mieltä sinä asioista olet - äiti ja isä on nyt päättänyt, että me olemme vanhempia, emme äiti ja isä. Me haluamme olla samanlaisia emmekä me usko, että äitiys sinänsä olisi lapselle mikään tärkeä asia. Minä olen kuitenkin parempi vanhempi sinulle jos tiedän pääseväni pois luotasi aina kun haluan. Hyvä juttu? Ok."

Mut mä lähden tästä nyt hihittelemästä... Lupaan :saint:

Jos sinulla olisi rakastava mies (muoks. tai puoliso nyt vaan) rinnallasi joka kohtelisi sinua hyvin ja arvostaisi äitiyttäsi ja sinua ja naiseuttasi, et varmaan puhuisi noin.

Peesaan tätäkin

 

[Tiina]

Taidat olla aika nuori, jos vauva on 2kk ja olet jo käynyt elokuvissa ja syömässä ja nyt menokenkä vipattaa jo bilettämäänkin. Saahan sitä toki mennä, jos siltä tuntuu, mutta itselleni ei tullut mieleenkään vielä tuossa vaiheessa.

En ole. Ja lopeta tuo jeesustelu.
Missä kohtaa sanoin että menojalka vipattaa? Mieshän mua yrittää saada tuulettumaan ja minä mietin tässä pytsynkö.
Kävin juu elokuvissa koska minusta äidin kuuluu saada omaa aikaa. Ehkä vauva traumatisoitui kun JOUTUI olemaan toisen vanhempansa kanssa

Tuliko sinusta noin inhottava juuri sen takia että olet marttyyri "ei minun tarvitse mennä"?

Miksi sun pitää vartavasten tulla tähän pahottamaan mieleni?

Silloin ku minun lapseni olivat vauvoja, alle vuoden, mulla oli koko ajan pelko, että hoitaja ei ymmärrä lasta ja lapsi vain huutaa ja huutaa. Kävin kuitenkin kampaajalla eka kerran ku lapsi oli n. 2kk. Oli se tuskaa istua siinä kampaajan penkissä se 2h. Hirveä kiire kotiin, ku mielessä oli huutava vauva epävarmoissa käsissä. Meillä toinen hoitaja lapsilla on aina ollut isä, joka on paras mahdollinen isä ja hyvin on pärjännyt poikiemme kanssa.

Minulle on ihan sama menetkö, mutta ihmettelen vilpittömästi miten pystyt! Ei se väärin ole mennä!! Nauti illasta!

Isi on vauvan kanssa yhtä hyvä kuin minäkin, joten tuota pelkoa vauvan lohduttomasta huudosta ei ole. TOISIN kuin oli silloin kun olin hammaslääkärissä ja äiti katsoi tunnun häntä. Vaikka luotan 100% äitiini oli se eri asia kun hoitajana ei ollut oma äiti tai isä.

Meillä äiti ja isä on vauvanhoidossa TÄYSIN tasavertaisia ja siksi kumoikin saa joskus ilman mitään marinoita mennä. Joten turhaan ihmettelet
Jos nuo eivät olisi niiiiin hyviä keskenään, en lähtisi pitkään aikaan.

Eli ei mitään hätää ! Meillä pojat oli täysimetyksellä 4kk ja 6kk, joten tuo oli toinen juttu menohalun hidastukseksi. Ja vaikka isä hoiti lapsia melkein yhtä paljon kuin minäkin, niin itkukohtauksissa vain minä kelpasin . Siksi mulla tuo huoli.

Ymmärrän sinun huolesi myös
En lähtisi itsekään jos olisi epävarmaa, että itkukohtauksen saapuessa lapsella tulisi hätä kun äiti ei ole "saatavilla".

Kiitos että osaat olla eri mieltä, mutta asiallisesti näkemättä tarvetta lintata muita.
Samalla tavalla kuin aikuiset ihmiset ovat.

Juu, eihän tämä mikään kilpailu ole ja jos lapset on hyvässä hoidossa, niin se on tärkeintä !!

Niin paljon kuulee kaikkea oikeasti pahaa, joihin kukaan ulkopuolinen ei edes puutu! Suorastaan huvittaa nämä tappelut näissä ketjuissa, joissa lapsi ei ole missään hädässä . Mutta jospa me kukanenkin tässä opimme jotain .

 

[hömph]

Mene jos siltä tuntuu.

No tuntuu ja ei tunnu... Ehkä pitää vielä odotella kunnes tuntuu oikealta
Toivottavasti kynnys ei kasva, EN jämähdä kotiin katkeroitumaan neljän seinän sisälle 4vuodeksi Pelkään että minustakin tulee sellanen marttyyriäiti jonka ei "tarvitse" tehdä/saada mitään omaa muka...

no itse menin "vasta" esikoisen ollessa 10kk ikäinen, enkä koe mitenkään jämähtäneeni kotiin.

nyt lapsia kaksi ja kohta ovat koululaisiakin, ja käyn baarissa noin 4kertaa vuodessa, muita menoja on sitten lisäksi 4 kertaa vuoteen miehen kanssa.

ei kai se muutaman kuukauden odottaminen nyt sitä tarkoita, että jämähtää heti 4vuodeksi kotiin.

 

[ap]

Mene jos siltä tuntuu.

No tuntuu ja ei tunnu... Ehkä pitää vielä odotella kunnes tuntuu oikealta
Toivottavasti kynnys ei kasva, EN jämähdä kotiin katkeroitumaan neljän seinän sisälle 4vuodeksi Pelkään että minustakin tulee sellanen marttyyriäiti jonka ei "tarvitse" tehdä/saada mitään omaa muka...

no itse menin "vasta" esikoisen ollessa 10kk ikäinen, enkä koe mitenkään jämähtäneeni kotiin.

nyt lapsia kaksi ja kohta ovat koululaisiakin, ja käyn baarissa noin 4kertaa vuodessa, muita menoja on sitten lisäksi 4 kertaa vuoteen miehen kanssa.

ei kai se muutaman kuukauden odottaminen nyt sitä tarkoita, että jämähtää heti 4vuodeksi kotiin.

Ei tarkoita. Sitä en meinannut