solmu
en haluis olla lahna, mut joku tässä meidän aviollisessa suhteessa ajaa minut toimimaan kuin en tykkäisi sänkyhommista,
mut suoraan sanoen voisin olla täysin ilman tai tehdä itse jos siltä tuntuu!
harvoin tuntuu......
rakastan miestäni, tiedän sen! haluan nukkua samassa huoneessa, samassa sängyssä, hengittää samaa ilmaa.......mut jotain puuttuu......
mieheni ei laske lähelle, ei helli, ei halaile, ei pussaa, ei anna itsestään mitään minulle, vaikka yhdessä käydään kaupas, asioilla, sisustetaan kotia, tehdään matkoja jne.
suomalainen mies ei puhu eikä pussaa!
on tässä jotain muutakin, en saa mieheni ajatuksista kiinni..........!
ehkä mieheni kykenemättömyys olla toiselle hellä ja läheinen on ajanut meidät tähän tilanteeseen, suhteemme on muuttunut platoniseksi minun osaltani.........
en tiedä saako minut enää syttymään? tulenko enää koskaan tykkäämään sänkyhommista
toisen kanssa tai mieheni kanssa, jos hän huomioisi ja ottaisi lähelle.........
en lähde tästä suhteesta pois tämän takia, mut ymmärrän jos mieheni lähtee, ei ole uhkaillut lähdöllä mut ajattelee joskus niin, tunnen sen..
mieheni haluaisi seksiä enemmän, mut.....
ja turha sanoa et puhu miehellesi, olen puhunut! hän on kykenemätön läheisyyteen, ei uskalla tai ei pysty, ei osaa laskea ketään lähelleen, meidän seksielämä on niin turhaa........
kaipa hänkin alkaa pikkuhiljaa sopeutua tilanteeseen, yhdessä on hyvä olla mut läheisyys puuttuu, ehkä mieheni ei ymmärrä omaa osuuttaan asiaan........
ehkä seksi ei olekaan maailman tärkein asia, vaan ylimainostettua hyvänolon tavoittelua,
ei kaikkea saa mitä haluaa......
mut suoraan sanoen voisin olla täysin ilman tai tehdä itse jos siltä tuntuu!
harvoin tuntuu......
rakastan miestäni, tiedän sen! haluan nukkua samassa huoneessa, samassa sängyssä, hengittää samaa ilmaa.......mut jotain puuttuu......
mieheni ei laske lähelle, ei helli, ei halaile, ei pussaa, ei anna itsestään mitään minulle, vaikka yhdessä käydään kaupas, asioilla, sisustetaan kotia, tehdään matkoja jne.
suomalainen mies ei puhu eikä pussaa!
on tässä jotain muutakin, en saa mieheni ajatuksista kiinni..........!
ehkä mieheni kykenemättömyys olla toiselle hellä ja läheinen on ajanut meidät tähän tilanteeseen, suhteemme on muuttunut platoniseksi minun osaltani.........
en tiedä saako minut enää syttymään? tulenko enää koskaan tykkäämään sänkyhommista
toisen kanssa tai mieheni kanssa, jos hän huomioisi ja ottaisi lähelle.........
en lähde tästä suhteesta pois tämän takia, mut ymmärrän jos mieheni lähtee, ei ole uhkaillut lähdöllä mut ajattelee joskus niin, tunnen sen..
mieheni haluaisi seksiä enemmän, mut.....
ja turha sanoa et puhu miehellesi, olen puhunut! hän on kykenemätön läheisyyteen, ei uskalla tai ei pysty, ei osaa laskea ketään lähelleen, meidän seksielämä on niin turhaa........
kaipa hänkin alkaa pikkuhiljaa sopeutua tilanteeseen, yhdessä on hyvä olla mut läheisyys puuttuu, ehkä mieheni ei ymmärrä omaa osuuttaan asiaan........
ehkä seksi ei olekaan maailman tärkein asia, vaan ylimainostettua hyvänolon tavoittelua,
ei kaikkea saa mitä haluaa......