Alkuperäinen kirjoittaja kummi myös:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras2:
Jipii, joku iloinen antaja, enkä minä yksin!
Multa meinas mennä joulu pilalle jo marraskuussa, kun lasten täti alkoi ehdottelemaan (taas) että ei tänä vuonna ostrettaisi toistemme perheille joululahjoja ollenkaan. Että on ihan turhaa vaihtaa "rahaa" keskenämme.
Ollaan kyllä ostettu ajatuksella oikein lahjat, eikä mitään rahaa vaihdettu.
Mä loukkaannuin niin verisesti, että sanoin, että mennään nyt sitten heidän tahtonsa mukaan, eikä osteta mitään.
Kyllä kirpaisee, kun siinä perheessä on meidän ainut kummilapsi ja lahjojen antaminen on kielletty.
Mulle ei tule joulua, ellen saa antaa lahjoja. Ihan sama, vaikka en yhtään pakettia saisi itse, kunhan vaan saan kokea antamisen iloa!
Mutta miksi ihmeessä et osta sille kummilapsellesi lahjaa ja sano tiukasti, että ette itse halua lahjoja heiltä? Onko heillä kenties rahasta tiukkaa ja sen takia eivät halua ostaa lahjoja? Tai toiset eivät vaan jaksa vuodesta toiseen miettiä mitä kukakin haluaa lahjaksi.
Itse sovin siskojeni kanssa, että tänä vuonna ei osteta aikuisten kesken lahjoja, mutta kaikille lapsille olen kyllä lahjat ostanut ilolla.
Meillä oli yhtenä vuonna sopimus, että ostetaan vain lapsille. Lapset oli hukkua paketteihin, sama rahamäärä, mitä he olisivat laittaneet esim. meille koko perheen lahjoihin, oli käytetty yksistään lasten lahjoihin, ei hyvä.
Sitten muina vuosina, kun ovat ehdottaneet, ettei osteta lahjoja, on tehty kompromissi. Ja sovittu, ettei kenenkään ole PAKKO ostaa kenellekään, ja kaikki ovat vakuuttaneet, etteivät loukkaannu, vaikkei saisikaan lahjaa. Ja jouluna kaikki ovat kuitenkin ostaneet lahjan kaikille ja osa tyyliin pakko-ostaa-lahja-edes-suklaata-ja-raha-arpa, joka on ihan hölmä, kun siinä on taustalla "pakko" eikä antamisen ilo.
Mä ostan lahjat ajatuksella, miettien, mistä kukakin tykkäisi ja jos jollekin en keksi mitään osuvaa lahjaa, kirjoitan vaikka runon sitten korttiin.
Mä en ymmärrä, mikä siinä on niin vaikeaa, ettei voi antaa toisten ostaa lahjoja ja olla itse ostamatta, jos nimen omaan on sanottu, ettei vastavuoroisuutta ole!
Ja ei, en osta kummilapselle lahjaa, koska on sovittu, ettei osteta. Meillä on yksi lapsi heidn kummilapsensa, he joutuisivat mielestään noloon tilanteeseen, jos saisivat meiltä lahjan ja he olisivat pitäneet sopimuksesta kiinni.
Mutta, jos heiltä tulee yksikin lahja, otan vahingon takaisin ja nautin antamisen ilosta joulun jälkeisen alen turvin.... (ostan takuulla koko perheelle lahjat, jos he ostavat yhdenkin.)
