Lähes sama nimi omalle lapselle kuin ystävän lapsella jo on?

["Liina"]

Olen jo pitkään miettinyt tyttölapselle nimeksi Ava. Nyt kuukausi sitten ystäväni antoi omalle lapselleen nimeksi Aava. Voinko edelleen antaa ajattelemani nimen vai pitääkö vaihtaa? Olen miettinyt eri vaihtoehtoja pääni puhki ja mikään muu ei tunnu omalta kuin tuo Ava. Mitä tehdä?

 

["vieras"]

Annat lapsellesi just sellaisen nimen kuin itse haluat, muista viis.

 

[.....]

Ystävä vetää herneet nenään. Puhu hänen kanssaan asiasta.

 

["nih"]

No eiköhän jokainen saa antaa omalle lapselleen juuri sen nimen kuin haluaa. Se on kuitenkin koko elämän nimi.

 

["oooo"]

voit tottakait antaa lapselles minkä nimen tahansa,vaikka varmastihan se tuntuu että tämä ystävä nyt luulee että sä matkit sitä,mutta sano hälle,miksi laitoit melkeen samanlaisen nimen,mikäli se niin kovasti sinua vaivaa

 

["vieras"]

minen antais. mutta se on mun periaatteeni. jokainen tekee niinkuin parhaaksi tuntee.

 

["mie"]

Jos kysymyksessä sellainen ystävä, jonka kanssa olisin paljonkin tekemisissä ja tietäisin, että lapsemmekin tulevaisuudessa olisivat tekemisissä, niin en antaisi samaa nimeä. Ihan vain käytännönkin takia, koska tylsää, kun ei ikinä tiedä kumpaa A(a)vaa kutsutaan Jos taas kaukaisempi ystävä, jonka kanssa ei juurikaan olla tekemisissä, niin voisin hyvin antaa.

 

["ööö"]

juttele sen ystävän kans.

mä oon päättäny monta vuotta sitten tyttövauvan nimen, jos sellaisen joskus saan. en varmaan kovin helpolla sitä muuta. ystävä kun ei välttämättä ole ystävä muutaman vuoden päästä, nii tuleeko sitä saman nimistä nähtyä paljon... toisaalta jos se on paras kaveri, jota näkee usein niin sitten voisin harkita vaihtoa.

 

[creme_b]

Niin, riippuu tosta miten läheinen kaveri on.. Mun sisko meni antamaan esikoiselleen sen nimen, josta olin puhunut jo vuosikausia, että annan omalleni Sillon pikkasen ärsytti. Mutta kun sain oman kyseistä sukupuolta olevan lapsen, olin jo unohtanut "kaunani", 10 v. välissä

 

["vieras"]

Lausuttaisiinko tuo Ava siis ihan Ava vai pitkänä Aava?

 

["viiraska"]

Tiijän monia perheitä joissa on käynyt samalla lailla, tahallaan tai tahattomasti. Osa antaa nimen mitä on ajatellut, joku kertoo aikeestaan etukäteen ja varmistaa ettei toista haittaa, joku vaihtaa nimeä (etenkin jos sukulaiset joilla sama nimi, tiedän näitäkin monta että serkukset on meinanneet saada saman nimen - mm. omalle siskolleni oli mietitty nimi, jonka sai saman sukuniminen serkku paria kuukautta ennen. Siskolle mietittiin tietysti eri nimi, harmi vaan että tuolle serkulle otettiin jälkimmäinen nimi käyttöön - eli lopulta saman nimen olisi voinut hyvin antaa.)

 

["vieras"]

Niin, riippuu tosta miten läheinen kaveri on.. Mun sisko meni antamaan esikoiselleen sen nimen, josta olin puhunut jo vuosikausia, että annan omalleni Sillon pikkasen ärsytti. Mutta kun sain oman kyseistä sukupuolta olevan lapsen, olin jo unohtanut "kaunani", 10 v. välissä

Just siks mä en "omia" tulevien lasten nimiäni kellekään kerrokaan

 

[Ei kannata]

jos on hyvä ystävä. Ellei ystäväsi sitten plagioinut nimi ideaa sinulta? Vaikuttaa varmasti negatiivisesti ystävyyteenne.

 

["Liina"]

Kyllä se käytännössä lausuttaisiin varmaan Aava, sillä on helpompi sanoa niin...

 

["vieras"]

No sanot niinkun asia on. Että oot miettinyt jo omalle lapsellesi tuota nimeä aikaisemmin ja että kyse ei ole hänen lapsensa nimen kopioinnista.

 

[sunflower20]

Meidän pojalle oli tulossa tismalleen sama nimi siis etu ja toka nimi kuin tuttavaperheen kuopuksella oli. Asutaan tosi kaukana toisistamme ja tuskin nämä pojat tulevat koskaan olemaan keskenään tekemisissä kun on ikäeroa jne. Koin kuitenkin velvollisuudeksi että soitan ennen ristiäisiä että tällainen tulee tapahtumaan. Olivat mielissään kun viitsin etukäteen kertoa asiasta, mutta missään nimessä he eivät olleet sitä mieltä että mun täytyis vaihtaa nimi.
Ja sitten lopulta kävi niin että poikamme nimi vaihtui vielä ristiäispäivänä tyystin eri nimeen mitä oltiin jo varmana ja yhteisesti sovittu.

 

["vieras"]

[QUOTE="Liina";23706748]Kyllä se käytännössä lausuttaisiin varmaan Aava, sillä on helpompi sanoa niin...[/QUOTE]

No sit en varmaan laittais...

 

[Seanna]

Mun kaveri seurusteli mun eksän kanssa hetken ja sai hälle lapsen. Nimi on melkein sama kuin mun yhden muksun, mutta en minä siitä hernettä nenuun vetänyt. Naureskelin ittekseni ettei tainnu mielikuvitus riittää nimen keksimiseen

 

[-?-]

Voithan reilusti ihastella ystävällesi, että "Loistava nimivalinta, minä olen jo kauan sitten päättänyt, että jos saan tyttären, hänestä tulee Ava."
Tällöin näät heti ystäväsi reagoinnin.
Minä saattaisin antaa saman nimen tuossa tilanteessa.

 

["HEI"]

Niin, riippuu tosta miten läheinen kaveri on.. Mun sisko meni antamaan esikoiselleen sen nimen, josta olin puhunut jo vuosikausia, että annan omalleni Sillon pikkasen ärsytti. Mutta kun sain oman kyseistä sukupuolta olevan lapsen, olin jo unohtanut "kaunani", 10 v. välissä

Aika törkee! :O

 

[OT]

[QUOTE="vieras";23706719]Just siks mä en "omia" tulevien lasten nimiäni kellekään kerrokaan [/QUOTE]

Tuttava pariskunta meni naimisiin, oli morsiamella kukkina niitä mitä olin minä aina haaveillut
ja kaiken huippuna oli morsiamella juuri se MUN sormus :/
Siis se mitä olin jo muutaman kerran sovitellutkin koruliikkeessä käydessäni.
Kyllä harmitti, mutta kelleen en sanonut sitä ennen että haluan omaan kimppuuni niitä kukkia ja sellaisen sormuksen
(sormuksesta kyllä mieheni tiesi mutta piti myös tiedon omana tietonaan),
oli vain yhteensattumaa,
joten eipä siitä voinut murjottamaan alkaa
Vuosia myöhemmin menimme naimisiin ja löysinkin mielestäni kauniimman minua kuvaavamman niin kimpun kuin sormuksenkin

Ja mielestäni sama pätee lasten nimiin
Ei voi alka murjottamaan jos jollakin on sama nimi, nimiä kuten ei sormuksia tai hääkippujakaan ei voi omia jotka on vaan minun ei muiden.

 

[creme_b]

[QUOTE="HEI";23706788]Aika törkee! :O[/QUOTE]

Hän kyllä kysyi, että haittaako. En mä viittinyt kieltää, kun itsellä ei miestä eikä lapsia tiedossakaan.

 

[mielikuvituksen puutetta]

Mielikuvituksen puutetta jos joku laittaa täysin saman nimen kuin tuttavallaan, siis tarkoitan tällä niitä ketkä kopio niin etu kuin toisenkin nimen, sen ymmärrän jos on jompa kumpa nimi ja sekin kuten aloittajalla hiukan eri tavalla kirjoitettuna mutta täydellistä kopiointia en tajuaisi.

 

["vieras"]

Tuttava pariskunta meni naimisiin, oli morsiamella kukkina niitä mitä olin minä aina haaveillut
ja kaiken huippuna oli morsiamella juuri se MUN sormus :/
Siis se mitä olin jo muutaman kerran sovitellutkin koruliikkeessä käydessäni.
Kyllä harmitti, mutta kelleen en sanonut sitä ennen että haluan omaan kimppuuni niitä kukkia ja sellaisen sormuksen
(sormuksesta kyllä mieheni tiesi mutta piti myös tiedon omana tietonaan),
oli vain yhteensattumaa,
joten eipä siitä voinut murjottamaan alkaa
Vuosia myöhemmin menimme naimisiin ja löysinkin mielestäni kauniimman minua kuvaavamman niin kimpun kuin sormuksenkin

Ja mielestäni sama pätee lasten nimiin
Ei voi alka murjottamaan jos jollakin on sama nimi, nimiä kuten ei sormuksia tai hääkippujakaan ei voi omia jotka on vaan minun ei muiden.

No onneks ne mun valkkaamat nimet ei oo ihan Veeti ja Olivia-linjalla, joita vois kuka tahansa sattumalta laittaa

 

["heh"]

[QUOTE="vieras";23706849]No onneks ne mun valkkaamat nimet ei oo ihan Veeti ja Olivia-linjalla, joita vois kuka tahansa sattumalta laittaa[/QUOTE]

Taitaa Veetit ja Oliviat olla enemmän harvinaisempia kuin ne oikeasti erikoiset ja harvinaiset ehkäpä ulkomaalaset nimet Nyt kun kaikki tavoittelee sitä harvinaisempaa ja erikoisempaa nimeä.