Vielä tuohon edelliseen nimipohdintaan vielä viitaten: tytön etunimi sointuu tosi nätisti meidän sukunimeen. Miehen nimeen nätisti sopivaa etunimeä olisi ollut vaikeampi keksiä, koska sukunimi alkaa kahdella eri vokaalilla ja useimmat suomalaiset etunimet taas päättyvät vokaaliin, joten helposti tulee semmoista möngerrystä kun sanoo koko nimen ja taas konsonanttiin loppuvia etunimiä on paljon vähemmän. Tämäkin siis vaikutti vähän tuohon päätökseen. Niin ja tuota miehen sukunimeä joutuu aina tavaamaan joka paikassa useaan kertaan, vaikka ihan suomalainen nimi onkin. Heh, itsekin aikanaan kun tavattiin kysyin sitä kolme kertaa, kun en saanut siitä selvää ja lopulta pyysin näyttämään ajokorttia... vaikutin varmaan aika ääliötä - tosin mies oli siihen tavaamiseen kyllä tottunut... :ashamed:
Sen verran ollaan kumminkin sovittu, että jos poika saadaan joskus, niin hänen toiseksi ja kolmanneksi nimeksi tulee isän ja isoisän etunimet, koska näin on ollut heidän suvussa tapana aina esikoispojalle antaa...vaikka sukunimi ei sitten kumminkaan sama olekaan.
Sen verran ollaan kumminkin sovittu, että jos poika saadaan joskus, niin hänen toiseksi ja kolmanneksi nimeksi tulee isän ja isoisän etunimet, koska näin on ollut heidän suvussa tapana aina esikoispojalle antaa...vaikka sukunimi ei sitten kumminkaan sama olekaan.
Olis niin hienoa!! Ja ihan hyvinhän ne menkat voi silti tulla, vaikka raskaana olisitkin. Nyt mä oikein innostuin sun puolesta 
(sori toivo!) ens kierrossa alkaakin sitten ovistestit ja greippimehu! yritan puhkua taalla tsemppia itseeni.. 
) niin ehkä siksi kannan hieman huonoa omaa tuntoa... Mutta viitteitä on jo kyllä siitä, että tulevaisuudessa tässäkin asiassa mahdollisesti miehen pää kääntyy samaan suuntaan mun kanssa.. eli hänen nimensä vaihtuu. 
Aikaa odotellen, mitä tapahtunee.
