Lähtisitkö miehen sukulaisiin kun suhde

ihan paskajamassa. Ihme olio kun ei voi yksin mennä (mua ilman kyllä mutta taapero pitää saada mukaan), ja kahestaan en päästä kun kaikkiin matkaa yli 40km ja just 20km on ollu oksentamatta.
Eli kun mä oon vieressä, ja alkaa oksentelee ni helpompi mun on siin takana jo aloittaa pyyhkimiset ja nostaa lapsen päätä jne kuin että istuu edes ja mies kuskina ton tekee motarilla tai missään edex pienemmillä teillä!!! <ja tätä ei tajuu. Eli lupautuu kyläilyille vaikka kotona riidellään ja mökötellään - vittu tee ton kanssa mieli mennä - menis yksin!

 

Jos teilä on noin nihkeää, niin eiköhän se viisain olis olla erillään kun sun mennä sinne murjottamaan mukaan.
Ja onhan se nyt miehen perkele pärjättävä taaperon kanssa vierailulla kahdestaankin.

 

Minulla sama kokemus! Eli siis yksin mies mennä äitinsä luokse, koska ensimmäisenä kysellään missäs se Tiina on? Toiseksi ei ole olemassa MINÄ VAAN ON ME! JOS EI MENNÄ YHDESSÄ NIIN SITTEN EI MENNÄ OLLENKAAN! On näyttämisen halu,että MEILLÄ on asiat hyvin vaikka todellisuudessa ei olisikaan!

 

Meillä tehdään sovintoa viimeistään sitten kun ollaan lähestymässä anoppilaa. Oon jo tottunut siihen. Viimeksi itkin autossa kun niin otti päähän kaikenlainen mollaaminen, mutta puhuttiin asioista ja se helpotti! On meilläkin näyttämisen halua, mutta se on miehille tärkeää näyttää vanhemmilleen, että he pärjäävät ja että heillä menee hyvin.

Onhan toi kyläreissuun lähteminen vaikka hyvä tilaisuus, että ennen sitä selvitetään välit. Keskustellaan ja pyydetään anteeksi puolin ja toisin. Kaikki me tehdään virheitä. Ei niin hyvää miestä olekaan, että se vaihtamalla paranisi. Kuitenkin jos on näyttämisen halua, niin silloin on myös halua saada se suhde toimimaan ja sehän on kuitenkin tärkeintä.