[QUOTE="vierailija, post: 34954171"]
Vaikea kertoa, millaisia yhteisiä haaveita olis tai olisko ollenkaan, mut ihan itsekkäästi ajateltuna mä kaipaan sitä tunnetta, joka mulla oli. Se, etten oo yksin. Et on joku muukin, jonka kanssa tuntuu, et kaiken voi jakaa ja tuntuu siltä, et oikeasti ne tunteet jaetaan. Että voi kertoa murheet ja onnet ja kaikki muutkin tunteet ja on joku, joka vilpittömästi iloitsee, jos tapahtuu jotain hyvää ja on surullinen, jos voin huonosti. Ja samalla saa mut haluamaan olla paras versio itsestäni. Mul on jotenkin monesti sellainen olo, et kukaan ei tajua tai arvostelee tai jotain muuta, mut kaivatun kanssa ei ollut sellasta vaiks en saavuttanutkaan mitään ihmeellisyyksiä elämässä. Oli vaan kivaa ja välillä niin ihanaa, et perhoset pyöri vatsanpohjassa.
[/QUOTE]
