Eihän sitä tiedä mikä neulevirtuoosi onkaan, mutta kynttilä on vakan alla.
Viimeksi muokattu:
Neulejuttuja tänä iltana. Joskus neuloin useita villapaitojakin vuodessa. Tykkäsin suunnitella kuviot itse, tai tein nyppylälangasta, jossa kaikki nypyt piti kääntää oikealle puolelle. Suku sai säärystimiä, villapaitaa yms. Nyt olisi toive tehdä jotain pientä. Ostin sitä varten pari viikko sitten uuden korinkin langoille, 100% villalankaa ja koivupuikot. Saa nähdä milloin saan aloitettua.
Tänään katselin taivaanrantaa auringon laskiessa. Ajatuksissani mietin miten hyvältä olisi tuntunut, jos rakas olisi ollut kanssani jakamassa tuota hetkeä. Hiljalleen pimenevä maisema, viileä sää. Hyvää yötä rakkaani. Nuku hyvin. 
vierailija
Tiedän, ettei oo helppo. Ehkä se, että usein, kun ollan yhdessä, mä tunnen olevani erityinen. Sä huomioit mut ja teet mun eteen paljon asioita, joita ei tarvis. Katsot niin. Huolehdit. Välillä sit taas mä oon ihan ilmaa. Et käytä luontevia tilaisuuksia viettää aika yhdessä, ja pidät kaiken meihin kahteen liittyvän tai rajan ylittävän poissa puheista visusti. Vaikuttaa, että tapailet muita. Myöskin sanojen tasolla on syntynyt vaikutelma, että on vain ystävyyttä. Tuo kaikki ylläolevahan menis siihen, jos ei huomioi vastatunnetta ja intuitiota. En voi luottaa omaan ajatukseeni enää, kun se on osoittautunut niin usein vääräksi ja sitten on sattunut. Sattunut niin, että tätä kirjoittaessakin nousee kyyneleet silmiin. Ja toisaalta koko ajan takaraivossa kaihertaa ajatus, että jos oikeasti kaipaisitkin, on niitä päiviä, jolloin mun oikeesti pitäs olla sun kanssa. Tänään on sellainen. Ja kun en ole, se olis sua kohtaam hirveän väärin.
Jos.
vierailija
Eiks sul oo jo siel Suomi24:llä kultsi, jonka kans päivittäin juttelet?i love you
vierailija
Kävin siellä suomi 24:lla. Aukesi taas yksi harha. Luulin, että Kuutti oli mulle. Joskus sä kirjoitit mulle. Niistä monimutkaisista rakennelmista ei ollut mahdollista erehtyä. Sitten alkoi sumutus, syystä tai toisesta. Ehkä siksi, ettei minkään ollut sulle koskaan tarkoitus olla mitään sen ihmeempää, leikkiä vain, mutta minä tyhmä rakastuin. Niin paljon mä vaan kaipaisin rehellistä puhetta siitä, miten asiat on. Onko niin, etten tuu koskaan sitä sulta saamaan?
vierailija
En siis oo kirjottanut sinne koskaan. Sama.
vierailija
Kuka on Kuutti? Ja ketä on sumutettu?
vierailija
Tämän kun kuulisin hänen suustaan, niin, että tietäisin kuka puhuu.
vierailija
Hänelle, jonka kanssa istuttiin kerran vastakkain pöydän ääressä. Minä selkä oveen päin.
vierailija
Hassua. Luulen kaivattuni käyneen juuri suihkussa. Tosin hän käy usein juuri tähän aikaan. 
Ihan vaan oletan omiani tietämättä sen tarkemmin. En ole siis stalkannut. Siltä vaan tuntuu.
Ihan vaan oletan omiani tietämättä sen tarkemmin. En ole siis stalkannut. Siltä vaan tuntuu.
vierailija
Miksi sä tääl sit huutelet?
vierailija
Koska yksi väylä ei riitä
vierailija
Mut jos oot löytänyt sen jo sieltä muualta niin miksi pitää huudella?
vierailija
Miten niin huudella? Kaipaan häntä kaikkialla, löydän hänet kaikkialta ja ”puhun” hänelle kaikkialla.
vierailija
Ollaan istuttu vastakkain ehkä satoja kertoja. Erityisen tunnistettavaa ei mieleen nyt osu. Oon tottunut siihen, ettei viestit lopulta koskaan ole mulle.
🩵 hyvää yötä 🩵