Läheltä piti tilanne....

Luojan kiitos, että olin pihalla eilen kun lapset leikkivät rannalla. Isoveli on oppinut nyt kesällä uimaan ja (oletti että siskokin osaa) laittoi pikkusiskon 1v 10kk uimaan... En heti tajunnut mitä tapahtui mutta poika vaan tuumasi, katso äiti sisko ui... Silloin löytyi jalat ja ÄKKIÄ, tyttö ihan paniikissa järven pohjassa, silmät ISOT kun lautaset ja pelokas ilme :'( Voisin sanoa, että oli pelastusenkeli mukana. Jos poika ei olisi sanonut mitään... ei oltaisi tässä ja suru olisi aivan suunnaton, nyt ei tyttö uskalla lähellekään vettä. Tänään päästiin sairaalasta kotiin ja nyt pelottaa kokoajan että joskus se oikeasti tapahtuu pahimmalla mahdollisella tavalla... :ashamed:

Olisiko täällä ketään joka kokenut saman pelon ja sydämensykkeet juttelukaveriksi tälle pelokkaalle äidille :ashamed:

 

Voi kauhee mikä tilanne! Mutta luojan kiitos, että päättyi hyvin! :hug:

 

hui! onneksi ei sattunut mitään! :hug:

 

Lisään vielä, että minä itte oon ollut sielä pohjassa pienenä. 5-vuotiaana... Pelkään kyllä vettä vähän vieläkin.

 

Hui! :hug: Onneksi oli kuitenkin vain läheltä piti!

 

Hui kauhia! Tuo on mun kauhukuva kans! Onneksi oli suojelusenkeli mukana! Varmasti pelottaa nyt ihan kauheasti, mutta tuskin samanlaista tilannetta enää sattuu. Voimia kovasti koko perheelle! :hug:

 

Hui,kamalaa !

Mä oon alkanu kammoksuun vettä lasten myötä,oon ihan pakokauhunen,jos joutuu lasten kanssa vaikka laiturilla käveleen. Se on niin pienestä kiinni kaikki.:Ja vielä enemmän kammoksun kun kylpylässä nähtiin talvella sellanen tilanne jossa pientä tyttöä elvytettiin. ): onneks hän sitten virkosi siitä,mutta se oli jotain kauheaa katella melkein vierestä. ):
Onneks ei asuta veden äärellä,en varmaan sais yölläkään nukutuks.

Voimia sulle,onneks oli vaan läheltä piti tilanne ja tyttösi on elossa.

 

Kyllä on kauheita tällaset tilanteet ja onneksi ei käynyt pahemmin! Oltiin pari viikkoa sitten lomalla ja eräässä kylpylässä. 2 v tyttö oli ihan mahoton, sitä ei olis saanu pitää kiinni ollenkaan. Tytöllä oli uimarengas ympärillä ja koko ajan itse kuljin vieressä ja pidin käsiä ympärillä silleen ettei ne kuitenkaan osunu tyttöön.

Sit kun sekunniksi käänsin selän kun poikaa autoin siinä vieressä, niin eiköhän vaan ollu tyttö keikahtanu uimarenkaan kans naamalleen että jalat vaan näky! Syöksyin kyllä niin nopeasti nostamaan ylös kun vaan pääsin, eikä se kaukana edes ollu. Ei siinä käyny kuinkaan, onneksi, mutta olihan jalat hyytelöä sen jälkeen ja sydän hakkas ja kädet tärisi...

Tyttö ei oikein tajunnu edes, katto vaan ihmeissään minua ja jatko samaan malliin...
On tosi vaarallisia nuo uimarenkaat. Olisko jollaki ehotuksia mikä olis hyväksi koettu kelluke vedessä? Kuinka hyvin ne sellaset uimapuvut toimii joissa on ne kelluukkeet?

Kyllä olen tosi arka aina kun vedessä räpiköidään ja laiturille en lapsia päästä kyllä koskaan yksin!

Voimia paljon teille! :hug:

 

Kyllä se aika tavalla säikäytti niin tyttöä kuin muitakin. Nyt ei edes saunaan lähde leikkimään, enkä viitsi väkisin raahata, antaa nyt vaan ajan kulua ja toivotaan että into veteen taas palautuu jossain vaiheessa :ashamed: ei tullut edes rattaista pois kun käytiin uittamassa koiraa... Sanoivat myös sairaalasta lähtiessämme, ettei kannata pakottaa kontaktiin veden kanssa (pahentaisi vain tilannetta) vaan saa itse oman halun mukaan tehdä uuselleen tuttavuutta veteen.