Läheisriippuvaisuus

Moikka, haluisin kysyä teiltä että onko kukaan, tai onko ollut, samassa tilanteessa ja mitä olette asialle tehneet...

Ollaan nyt poikaystävän kanssa (yli 20 molemmat) seurusteltu reilu puoli vuotta ja muuttamassa yhteen. Koko seurusteluaika ollaan oltu kuin paita ja peppu, lähes kaikki vapaa-aika vietetty yhdessä ja yleensä vaan kotona nyhjäten. Nyt poikaystävä on kuitenkin alkanut vaatia omaa aikaa, että saisi olla yksin ja rauhassa tehdä omia juttujaan. Ajatuksena tämähän on aivan normaalia? Miksi sitten minulle tulee tunne että olen rasittava tai taakka, josta tarvitsee lepotaukoja?

Yleensä vedän sitten herneet nenään ja mökötän kun hän jonnekkin menee tai tekee jotakin ilman minua. Tiedostan toki itsekkin, ettei siinä ole mitään järkeä mutta en ole onnistunut muuttamaan käytöstäni. Haluaisin niin paljon itsekkin nauttia omasta ajasta ja yksinäisyydestä, mutta ajatuskin ahdistaa.

Taustana tähän että hän tekee kokopäivätyötä ja minä olen osa-aikaisena, joten minulle kavereiden tapaamista jne. kertyy hänen ollessa töissä ja lopun ajan mielelläni tekisin jotain yhdessä...

Anteeksi pitkä aloitus, mutta kyseessä on elämäni mies enkä todellakaan halua tukehduttaa häntä ja ajaa pois, onko muita läheisriippuvuudesta kärsiviä?

 

Täällä toinen. Tuo ripustautuminen on kyllä mulle aiheuttanu parisuhteissa isoja ongelmia ja olen ajatellu asioista just samalla tavoin kun siekin. Kiusallisia ajatuksia, tiedän. Ootko miettiny et mistähän tollanen läheisriippuvuus on saanut alkunsa?

 

Ihanaa etten ole yksin ja en tosiaan tiedä mistä voisi johtua. Vanhemmat eronneet mutta molemmat aina olleet läsnä elämässä, kavereita on ja takana hyviä ja huonoja kokemuksia miehistä muttei mitään mikä omasta mielestä voisi tämän syynä... Pitäiskö tässä terapiaan lähteä että saisi kaivettua auki syyn?

Tosissaan mieli tekisi muuttua ja olla itsenäisempi, mutta tää ajatus unohtuu aina siinä vaiheessa kun pitäisi olla yksin...

 

Ihanaa etten ole yksin ja en tosiaan tiedä mistä voisi johtua. Vanhemmat eronneet mutta molemmat aina olleet läsnä elämässä, kavereita on ja takana hyviä ja huonoja kokemuksia miehistä muttei mitään mikä omasta mielestä voisi tämän syynä... Pitäiskö tässä terapiaan lähteä että saisi kaivettua auki syyn?

Tosissaan mieli tekisi muuttua ja olla itsenäisempi, mutta tää ajatus unohtuu aina siinä vaiheessa kun pitäisi olla yksin...

No, minä käyn terapiassa, mut en pelkästään sen takia

 

No, minä käyn terapiassa, mut en pelkästään sen takia

Niin, no mullakin muita ongelmia kuten ahdistuskohtauksia ja stressiä ihan pikkujutuista ja uskon et nääkin osaltaan vaikuttaa mun fyysiseenkin terveyteen missä ollut ongelmia. En vaan osaa hakea apua, ja tuntuu et mun syyt hakeutua terapiaan tai vaikka psykologille on jotenkin niin pieniä et ne vaan nauraa mut ulos sieltä että älä valita sulla on elämä ihan kunnossa...

 

Ehkä terapia olisi hyvä ratkaisu, jos et itse saa käytöstäsi muutettua. Hyvä asia on, että itsekin ymmärrät sen olevan huonoksi. Myös sitä omaa aikaa on annettava, toiset sitä tarvitsevat enemmän kuin toiset ja se on vain hyväksyttävä. Parisuhteen alussa on ihan normaalia, että kaikki liikenevä aika vietetään yhdessä, ollaanhan sitä juuri rakastuneita

Rakastan miestäni, mutta rakastan myös yksinoloa. Vaikka minäkin alkuun olin kaikki viikonloput, loma-ajat ja vapaa-ajan hetket mieheni luona, niin nyt kymmenen vuoden jälkeen kaipaan tuota yksinoloa ja omaa puuhastelua. Pohjimmiltani olen tieten erakko... en tiedä

 

Läheisriippuvaisuus on yksi maailman typerimmistä keksityistä konsepteista, eikä sellaista ole kyllä olemassakaan. Toiset ihmiset on vain erilaisia kuin toiset. Toiset vaan rakastavat enemmän, ja haluavat nauttia yhteisestä ajasta ja toteuttaa "meitä", ja sitten on ihmisiä jotka ovat itsekkäämpiä/itsenäisimpiä, ja haluavat toteuttaa itseään. Sitten on tietenkin olemassa jotain tältä väliltä. "Läheisriippuvaisuudelle" terminä on annettu jotenkin ikävä kaiku, vaikka sellaista ei ole olemassa, ja sitä se ei ole. Kun 2 tällaista ihmistä, jotka rakastavat aivan älyttömästi, löytävät toisensa, ja haluavat jatkuvasti toinen toistaan, niin siitä syntyy hyvä ja pitkä avioliitto.

 

Hyvät uutiset: et ole läheisriippuvainen. läheisriippuvainen henkilö on äärimmäisen kiltti ja mielistelevä henkilö, joka todennäköisesti reagoisi tilanteeseen päästämällä miehen ilman mitään mutinoita menemään ja surisi marttyyrina yksin kotona ja toivottaisi sitten miehen onnellisena tervetulleeksi takaisin kotiin valmistettuaan odotellessaan 5 ruokalajin illallisen. Läheisriippuvainen välttää kuollakseen kaikkia riitoja, ja peittää omat negatiiviset tunteessa. Mies saa mennä ja tulla miten haluaa, läheisriipuvainen kärsii ja ymmärtää loputtomasti.

Huonot uutiset: mieleeni tulee joko mustasukkaisuus tai itsekkyys, mutta näistä pääsee kyllä paljon helpommin eroon kuin läheisriippuvuudesta. Miehesi saa kyllä tiettyyn rajaan asti pitää omaa aikaa (mutta parisuhdetta ei saa unohtaa... jos viettää enemmän aikaa kavereilla on se huono merkki). Oman ajan vaatiminen kuuluu myös normaaliin parisuhteen kehitykseen ja puolisot voivat tulla uusiin vaiheisiin eriaikoihin.

 

Hyvät uutiset: et ole läheisriippuvainen. läheisriippuvainen henkilö on äärimmäisen kiltti ja mielistelevä henkilö, joka todennäköisesti reagoisi tilanteeseen päästämällä miehen ilman mitään mutinoita menemään ja surisi marttyyrina yksin kotona ja toivottaisi sitten miehen onnellisena tervetulleeksi takaisin kotiin valmistettuaan odotellessaan 5 ruokalajin illallisen. Läheisriippuvainen välttää kuollakseen kaikkia riitoja, ja peittää omat negatiiviset tunteessa. Mies saa mennä ja tulla miten haluaa, läheisriipuvainen kärsii ja ymmärtää loputtomasti.

Huonot uutiset: mieleeni tulee joko mustasukkaisuus tai itsekkyys, mutta näistä pääsee kyllä paljon helpommin eroon kuin läheisriippuvuudesta. Miehesi saa kyllä tiettyyn rajaan asti pitää omaa aikaa (mutta parisuhdetta ei saa unohtaa... jos viettää enemmän aikaa kavereilla on se huono merkki). Oman ajan vaatiminen kuuluu myös normaaliin parisuhteen kehitykseen ja puolisot voivat tulla uusiin vaiheisiin eriaikoihin.

Hahhah mitä potaskaa .