Lääkkeellinen tyhjennys

Hei! Lääkkeellinen tyhjennys oli perjantaina. Ekat pari lääkettä eivät heti purreet, joten lisättiin vielä yksi. Sitten alkoikin tapahtua. Kipuja oli, mutta vuoto aika niukkaa. Olo oli kuitenkin hyvä, joten pääsin kotiin. Kotona tulikin hulahduksenomaisesti "tavaraa pihalle" ja vuoto oli muutenkin aika rajua parin tunnin ajan. Myöhemmin illalla tuli vielä muutama kudosmöykky (anteeksi tarkka kuvaus). Viikonloppuna vuoto vastasi tavallisen kuukautisvuodon määrää, lisättynä muutamilla kudoksen kappaleilla + hyytymillä. Eilen vielä niukkaa vuotoa, mutta tänään on aamun jälkeen ollut lähes "ei oota".

Saamani kotihoito-ohjeen mukaan jälkivuotoa olisi noin parin viikon ajan, mutta minulla näyttää siis jo nyt loppumisen merkkejä??? Pieniä, ohimeneviä menkkamaisia kipuja ja kouristeluja alavatsalla on, mutta ei sen isompia tuntemuksia.
Kyselenkin täältä mahdollisilta kohtalotovereilta ja muilta asiasta mahdollisesti tietäviltä, voinko olla näine oloineni rauhassa, vai pitäisikö huolestua, että kaikki ei olekaan kunnossa? Tiedän, että voin soittaa huolineni polille ja kysellä sieltäkin

Kaikenlaista kun olen lukenut, mitä voi seurata, jos kaikki ei mene hyvin...

 

Lääkkeellisestä tyhjennyksestä mulla ei ole kokemusta, mutta olin kaavinnassa ja sanottiin että jälkivuotoa kestäisi 2-6 viikkoa, itselläni kesti seuraavan päivän... Että yksilöllistä se on, ja saattaa vielä myöhemmin satunnaisesti tiputella. :hug:

En siis osaa varmaksi sanoa, mutta saattaa olla että pääsit pienemmällä vuodolla, mutta voithan sä soittaa sinne missä lääkkeet sait ja kysyä. =)

 

Itselleni tehtiin lääkkeellinen tyhjennys viime syksynä, kun raskaus oli päättynyt viikolla 6+. Perjantaina sain lääkkeen ja vuoto alkoi, mutta varsinaiset kovat kivut ja vuodot alkoivat lauantaina. Luulin silloin, että kaikki olisi tullut jo ulos, mutta menkkamainen kipuilu jatkui vielä sunnuntainakin ja illalla tuli sitten istukan alku ja sikiöpussi pois. Siihen loppuivat kovat kivut ja vuoto niukkeni. torstaina kävin polilla ultrassa, koska vielä oli jomotusta jäljellä, mutta vuoto oli loppunut jo kokonaan. Kohtu todettiin täysin tyhjäksi, ja kierto käynnistyi niin, että ovulaatio nähtiin ultrassa neljän viikon päästä jälkitarkastuksessa.

 

anteeksi, tämä voi olla tyhmä kysymys, mutta mistä tietää mikä niistä "klönteistä" on sikiöpussi tai istukka mitkä sitten valuvat ulos?

 

Kyllä sen tietää. Itsekin sitä vähän mietin, kun hoitaja sanoi, että katsot vaan, mitä tulee ja kuvailet hänelle, tutkimaan ei tarvitse ruveta. Ilmeisesti ei voi erehtyä.
Se on semmoinen kudosklöntti. Vaaleanruskea kai. Minulla se ei olut ollenkaan verinen vaan oli ihan selvästi erotettavissa.

 

Mulle taas sanottiin sairaalassa, että et edes huomaa missä vaiheessa istukka ja sikiöpussi tulevat pois. Klönttejä tuli niin paljon, että ei niistä todellakaan voi tietää mikä on mikä...eikä mua ainakaan hirveesti kiinnostanu ruveta kaivaa niitä pöntöstä ja ruveta tutkimaan. Kai se on ihan tuuria, jos ne sattuu huomaamaan.

Voimia :hug:

Hansu

 

Mä kyl synnytin sen alkion (sikiöpussin) ihan säännöllisten ja hemmetin kipeitten edellisyön supistusten päätteeksi seukkiaamuna. En voinut erehtyä, koska se ei tullut kokonaan ulos itsestään, vaan jouduin sen itse käsin pois vetämään. Istukka (?) tuli hetki tämän jälkeen, jolloin myös kahdeksan tuntia kestäneet supistukset loippuivat kuin seinään.Tästä kaks päivää eteenpäin menin lääkäriin, kerroin "synnyttäneeni" sikiöpussin, lääkäri ultrasi ja kertoi minun olleen oikeassa. Ei tullut "osissa" ainakaan meidän vaavi :'( Että näin.... Km-lääkitystä jatkettiin tämän jälkeen, jotta limakalvot poistuisivat, mutta siitä huolimatta olen nyt antibioottikuurilla kohdussa olleen alkavan infektion vuoksi. Éi ne lääkäritkään kaikkee tiedä tai voi ennustaa. Joillain sujuu paremmin, toisilla ei. Mut tsemppiä ja voimia kaikille! Kyllä tää tästä joskus vielä iloksi muuttuu!

 

Minulla tuore kokemus on tälläinen. Keskiviikkona alkoi vuoto joka lisääntyi pikkuhiljaa. Perjantaiaamuna ultrassa löydettiin sikiö jonka sydän ei lyönnyt ja koko vastasi viikkoa kahdeksan (piti olla silloin 11+1). Tyhjennystä varten sain aamupäivällä sen ekan tabletin. Puolenpäivän jälkeen alkoivat synnytyksen alkuvaiheen supistuksiin verrattavat kivut ja klönttistä vuotoa tuli isoina hulahduksina. Pitkää yösidettä sai vaihtaa alle tunnin välein vaikka osa valui suoraan pönttöön. Kivut hellittivät parin tunnin päästä ja vuotokin vähän jo hellitti. Illansuussa otin toiset tabletit. Näiden jälkeen ei enää tullut kummempia kipuja eikä vuotokaan lisääntynyt. Myöhemmin illalla yskäistessäni tunsin että jotain tuli. Menin vessaan ja pönttöön putosi iso (ehkä 2x5 cm) tiivis klöntti. En tarkemmin ruvennut tutkimaan mutta olettaisin että oli istukka. Sen jälkeen vuoto on koko ajan vähentynyt eikä kipuja oikeastaan ole ollut. Olettaisin että tämä toivottavasti oli tässä. Kahden viikon päästä on lääkärissä kontrollikäynti asian varmistamiseksi.

 

Mulla oli lääkkeellinen tyhjennys torstaina. Ensimmäinen panadoc (vahva särkylääke joka pitäisi jotenkin vaikuttaa keskushermostoon) otin puol 10 eli heti päästyään kotiin lääkäriltä. Puolen tunnin jälkeen laitoin ensimmäiset 2 kpl cytotecit (?en varma oliko oikein) Lääkäri sanoi että vuoto pitäisi lisääntyä ja jos ei mikään tapahdu niin 3 tunnin jälkeen seuraavat. Menin pitkälle odottamaan tapahtuuko mitään. 12 jälkeen alkoi ensimmäiset supistukset, ja otin joskus siinä aikoina seuraavan kipulääkkeen. Supisteli ja kun kävelin ne helpotti. Kuitenkin särkylääke sai väsymään joten en sit jaksanut kävellä ympäri huonestoa vaan käänsin ja vaihdoin asentoa sohvalla ja katsoin töllöä. Kun vuoto ei ollut mitenkään lisääntynyt laitoin 13 aikaan seuraavat 2kpl cytotecit. Kai siinä joku tunti meni ja sit alkoi #&%?$!* jonka ajankulusta ei hajuakaan. En ole ikinä kokenut mitään niin kamalaa. Mä makasin (kiersin tuskissaan) kylpyhuoneen lattialla suihkun alla ja ei kyllä lääke auttanut kipuihin laisinkaan. Kun mies talutti mut sänkyyn kun rupes paleltaman liikaa (suihkusta loppus lämmin vesi) oksensin sitten kaikki vedet mitä aamulla olin juonut, ne pari leivän siivut jne. Joten en usko että se l'ääkekään ollut mihinkään imeytynyt. Siinä suihkussakin söin varmaan 2 ainakin lisää. Siinä sitten raahasin itteeni sängystä aina väliin kun poltot helpotti "päästämään verta ja muut ulos" ja sit jossainvaiheessa oksensin toisen kerraan. Siinä vaiheessa päätin luopua panadocista ja otin tavallisen panadolin ja vasta silloin hiukan helpotti. Mä luulen että vasta seuraava aamu tuli varsinainen istukka ulos, oli kananmunakeltuaisen kokoinen maksapalan oloinen ja sen jälkeen ei ole tullut hyytymiäkään. Ja vuoto vähensi.
Vuodosta: Nyt lauantai ja sunnuntai on ollut jo niukempaa kuin kuukautisten aikoina, ja kipu on vatsassa ja selässä vieläkin, joten syön vuorotellen buranaa ja panadolia (perjantaina olin kaameessa kunnossa, heikotti, supisti ja vatsa oli hellänä ja vasta buranan jälkeen helpotti)

En ikinä enä kyllä lääkellistä tyhjennystä ota. Mä en siihen suostu, mutta kait sekin on ihmisille erilaista. Lapseni oli 9 viikkoinen ja itse raskaus jo 11 joten ehkä se olikin koko joka vaikutti siihen että oli niin kivuliasta.
Tsemppiä muille! Mulle tyhjennys oli niin karsee kokemus että selviäminen siitä jo päihitti surun lapsen menetyksestä.

 

Viimeisimmälle vieraalle.

Minun kokemukseni oli tosiaan melko samanlainen ja nuo viikot suunnilleen samat. Se tuska mikä silloin tyhjentyessä oli vei ajatukset pois surusta. Nyt kun fyysisesti olo on helpottanut, on suru tullut tilalle. Minulla tosin kivut eivät onneksi olleet aivan noin pahat. Panacodia en itse ottanut juuri sen takia koska tiesin ennestään että minulle tulee siitä paha olo. Voi olla että oksentamisesi johtuu nimenomaan siitä panacodista.

 

Mulle tehtiin neljä viikkoa sitten lääkkeellinen tyhjennys. Ke otin kotona yhden tbl, pe menin klo 7.30 polille ja sain lääkkeet sekä Panacodia.

Parin tunnin päästä alkoi kova kipu ja palelu. Sattui siis tuskaisen paljon, oli paha olo, kuvottava olo. Sain 2 krt kipulääkkettä injektiona, ja lisäksi pahoinvointilääkkeen injektiona sekä Cytoteciä. Ainoa asento missä pystyin olemaan oli etumuarassa asennossa seisten, sängyyn reunaan nojaten. Vasta noin klo 13 alkoi lievä vuoto ja sain taas lisää Cytoteciä.
Pääsin kotiin klo 15.30. Kipu oli helpottanut ja vuotoa oli jonkin verran. Uä:ssä todettiin, että kaikki olosuhteisiin nähden ok.

Vaikka se oli fyysisesti tuskaista, en silti vaihtaisi kokemusta koska samalla kivun kanssa sain työstää surua ja irvistellä, itkeä kivusta. Jos minulle vielä joskus tulee eteen keskenmeno (mitä en koskaan toivo osuvan kohdalleni), valitsisin lääkkeellisen jos siihen on mahdollisuus, kokemuksesta huolimatta. Se on myös kropalle parempi vaihtoehto. Raskausviikkoja oli 10+.

Jokainen tietysti kokee hyvin yksilöllisesti asian. Tsemppiä kaikille!

 

Mulla todettiin tuulimuna raskaus 01/06
-Lääkkeellinen tyhjennys. Kokemuksena ihan hirvee en voi suositella kellekään. Taju lähti, tipuin pöntöltä, 12h 3minsan välein supistukset, särkylääkkeet ei auttanut. Tavaraa tuli aivan hirveesti

-Kuukauden päästä jouduin kaavintaan. koska vuojin koko ajan.
Kaavinta oli edelliseen kokemukseen huomattavasti kivenpi MUTTA

-Tästä kuukauden päästä (03/06) jouduin kohtuontelon tähystykseen koska vuodin (kaavinta ku tehdään sokkona ei oltu saatu kaikkia raskaus materiaaleja pois).
Viikonloppuna mies vei päivystykseen ku pää ei pitänyt enää pystyssä. Olin valkoinen ja osittain jo sininen ku vuoto äytiy niin pahaksi lauantaina (olin perjantaina käynyt polilla missä "ronklattiin"paikkoja niin tämä aiheutti lopullisen vuodon) enne tähystystä jouduttiin tiputtaa verta ku arvot romahti niiin rajusti että melkein kävin rajan toisella puolella.
Mutta kun tähystys tehtiin niin loppui myös vuoto.

Ja nyt menkat on suht.normaalit ja pikkukakkosta on alettu kuumeilee. Mutta ei ole vielä näkynyt. Vaikkakin tuon kokemuksen jälkeen sanoin miehelle että kyllä meidän tytär taitaa riittaa. Mutta niin sitä vain ihmis mieli unohtaa kaikken mitkä kauheudet joutuu kokemaan.

:heart: Kaikille keskenmenon kokeneille Voimia ja jaksamista :hug:

 

kerronpas nyt sitten omankin keskenmenoni huhtikuussa/06. kävin ultrassa rv 6+4 kaikki näytti hyvältä ja sydänäänet kuului selvästi. pari viikkoa tästä, Lauantaina illalla alkoi tulla verta ihan vähän. ei mitään kipuja. soitin maanantaina lääkäriin sanoivat että ei tarvitse tehdä mitään... töihin vain. en varmasti mennyt ja soitin toiselle lääkärille joka käski tulemaan terveyskeskukseen,sain lähetteen sairaalaan. Jossa utrattiin ja todettiin että alkio oli kuollut :'( siitä sitten lääkkeelliseen tyhjennykseen. eka sain sen pilllerin mikä käynnistää kekenmenon paremmin kun sitä verta ei paljoa tullut. seuraavana aamuna takas sairaalaan ja siellä laitettiin supistus lääkkeet. Jonkun verran oli kipuja eikä vuotoa kovin paljon enempää tullut kuin edellisenä päivänäkään. olin 5h sairaalassa jonka jälkeen kotiin. Vasta illalla kotona vuoto yltyi ja kivut oli aika tuskalliset. Istuin vessassa varmaan 3h ja kokoajan supisteli. kivut loppui kuin seinään kun alkio tuli ulos. Sen jälkeen vuoto tuli noin 5päivää. Seuraavissa menkoissakin oli aika paljon vielä niitä "riekaleita". Uusi vauva ei ole vielä lähtenyt aluille vaikka yritystä ollut Tsemppiä kaikille keskenmenon kokeneille,ei ole helppoa tiedän sen! :hug:

 

TÄYTTÄ #&%?$!*!

 

\

TÄYTTÄ #&%?$!*!

Mitähän seero nyt tarkoittaa???


Ainakin mitä ystäväni on kertonut omasta km:aan ja lääkkeellisestä tyhjennyksestä, en sitä itse halunnut kokea, vaan menin mieluummin kaavintaan, kun valitettavasti itsekin jouduin km kokemaan :'( Paljon miellyttävämpää ikävässä tilanteessa. Ohi on 15 min ja vain pientä vuotoa jälkeenpäin joka on ohi seuraavaan päivään mennessä. Eikä kipuja nimeksikään. Tuohon lääkkeelliseen tyhjennykseen ei pitäisi kenenkään suostua!