LÄÄKKEELLINE KESKEYTYS

Kertokaa lääkkellisestä keskeytyksestä tehosiko oliko kipeä ja mikä raskausviikko!

 

Tehosi, ei juurikaan ollut kipeä ja viikkoja 6.

 

En tiedä onko tuohon keskeytykseen useampaa eri lääkitystä, mutta itse sain solumyrkkyä, jotta kohdun ulkoinen sikiö olisi tullut itsekseen pois ettei olisi tarvittu leikata.

Itselläni oli viikkoja 6-7 ja oksetti aivan tajuttomasti ja oli pää kipeä useamman päivän lääkehoidon seurauksena!

 

Mulla käynnistettiin lääkkeillä rv15 keskenmenon takia, kipuihin sain hyvin lääkettä, joten ei tarvinnut niistä kärsiä. Henkinen tuska olikin sitten musertava.. :'(

 

Mulla oli 10 viikko menossa. Kipua (vatsakipua, kohdun supistuessa, päätä särki, paleli, pahoinvointia) oli melkolailla mutta onneksi sain lääkkeitä (injektiot), tehtiin poliklinikalla.

 

Mulla oli rv 8+3. Oksensin aivan älyttömästi, palelin, tärisin, mahaan ja selkään koski. Itketti ja tuntui psyykkisesti ihan #&%?$!* pahalta! Ja mikä pahinta, jälkivuotoa oli melkein kolme kuukautta eikä siihen löydetty mitään syytä... :'( Ultran mukaan kohtu oli tyhjentynyt ja Hcg-arvot olivat matalat, mutta vuoto vain ei meinannut loppua. Hb tippui pitkään johtuneen vuodon vuoksi. Ketään ei tuntunut kiinnostavan kun yritin saada lääkäreille aikoja pitkään jatkuneen vuodon takia. En päässyt keskeytys-ajatuksesta ennen kuin vuoto oli loppunut. Ei tuntunut kivalta kun tunsin sikiön tulevan pois sisältäni :'( Suosittelen ehdottomasti ennemmin nukutusta! Et itse tule muistamaan mitään tapahtumasta. Voimia sulle :hug:

 

Keskenmeno takia tyhjennettiin, supistukset tuntui samalta kuin normaalissa synnytyksessä mutta koska ei ollut vauvaa niin kipulääkitys oli tosi tehoka. Ei muita oireita kuin kipulääkkeestä hieman päässä huimas ja tärisytti. Vuotoa keskenmeno jälkeen viikko...

 

Tuulimuna todettiin 11. raskausvkolla, alkoi vuotaa jo itsekseen pikkuhiljaa pois ja siksi tyhjennettiin lääkkeillä. Kun lääkkeet alkoivat tehota ja vuoto koveta, alkoivat supistukset. Jotka olivat ihan samanlaisia kuin esikoisen synnytyksen käynnistyttyä. Vahvat panacodit veivät kyllä kivulta pahimman terän pois ja sen kesti kyllä.

Tyhjennys aloitettiin torstaina ja lauantaina kivut loppuivat. Vuoto loppui tänään, eli vuotoa kesti noin viikon. Toivottavasti se nyt on sitten oikeasti loppu ja päästään uudelleen tjottailemaan...=) Mahassa on vielä kaikenlaisia tuntemuksia, lähinnä sellaisia menkkamaisia jomotuksia, joiden oletan olevan kohdun palautumisesta johtuvia.

 

mä sain eilen (perjantaina) ne ensimmäiset lääkkeet, maanantaina sitten polille ja alapäähän pillerit ja alkaa se kunnon vuoto, pelottaa ja kauhulla odotan.

 

Mä sain pillerit hirveet tuskat ja vuoto ei poistunu kaikki kohdusta joten seuraavana aamuna kaavintaan nyt hyvä olla ei koske eikä vuoda! Kannatan kaavintaa! Jo ihan mielenterveyden kannalta!

 

Mä taas toivoin sydämeni pohjasta asti, ettei vaan tarvitsisi mennä kaavintaan... Onneksi se lääkkeellinen keskeytys sitten toimikin. Ja meillä kun ne lääkkeet saa asentaa itse, eli ei tarvi pötkötellä sairaalassa vaan kotisohvalla. Koin siksi tuon lääkkeellisen vaihtoehdon mielekkäämmäksi. Inhoan lääkäreitä ja sairaaloita ja luulenkin, että kaavinta olisi ollut mun tapauksessa psyykkeelle paha juttu. Varmaan olisi tullut kauhea kammo uutta raskauden yritystä kohtaan.

 

Minulla oli muutama vuosi sitten keskeytynyt keskenmeno joka huomattiin rv9+. Valitsimme lääkkeellisen keskeytyksen. Olin sairaalassa 3 päivää, yöksi pääsin kotiin. Sain pillereitä suun kautta sekä alapäähän. Mikään ei auttanut. Neljäntenä päivänä tehtiin kaavinta.

Nyt odottelen keskeytystä tehtäväksi ensi viikolla. Rv 16+ vauvalla vakava kehityshäiriö ja epämuodostunut sydän. Kauhulla odotan jos sama kuvio toistuu. Kätilö kyllä perjantaina lohdutti että uudella menetelmällä (yhdistelmä pillerit) keskeytys kyllä tapahtuu suht nopeasti. Yleensä sen saman vuorokauden sisään. :'(

 

Hei!

Voimia sinne ekaks :hug: Mulla lääkkeellisestä tyhjennyksestä hyvät kokemukset. Eli mulla keskeytynyt keskenmeno rv6+1, mutta tyhjennys tehtiin vasta rv 11+4. Toivoa eläteltiin niin kauan. Meilläpäin on myöskin sellanen systeemi, että jos ei ole herkkä ihminen niin tyhjennyksen saa tehdä kotona. Valitsin sen välittömästi, kun kuulin mahdollisuudesta. Kävin sairaalassa, jossa antoivat suun kautta ekan pillerin (en muista nimeä). Seuraavana aamuna piti laittaa kaks emätintablettia...siitä n. 4-6 tunnin kuluttua tyhjennys tapahtui. Parin tunnin ajan sain istua pöntöllä pieniä taukoja lukuunottamatta. "Tavaraa" todellakin tuli, mutta kipuja ei juurikaan ollut. Ainoastaan puolen tunnin ajan sattui vähän enemmän, mutta Panacod auttoi niihinkin. Jälkivuotoa mulla kestikin sitten lähes kolme viikkoa. Mutta kaikki oli kuitenkin tullut pois, joka vahvistettiin jälkitarkastuksessa. Tuolloin tehtiin myös raskaustesti. Kyllähän lääkkeellinen tyhjennys on huomattavasti "lempeämpi" vaihtoehto kuin kaavinta. Siinä ei paikkoja tarttee "repeloida", joten sen suhteen uuden raskauden alkaminen voi olla helpompaa.

Meillä esikoinen sai alkunsa hoidoilla, joten kesäinen keskenmennyt raskaus oli todellinen luomuylläri. Sen jälkeenpä on täti ilmoitellut itsestään joka kuukausi :'( Uuden yllärin toivossa toki elellään.

 

Minä sain lääkkeet kätilöopistolla suun kautta torstaina. Cytotecceja kaksi kappaletta kolme kertaa kolmen tunnin välein. Verinen vuoto, mutta hyvin niukka, alkoi heti ensimmäisten jälkeen. Iltapäivällä pääsin kotiin, kun kerran vessareissulla tuli vähän enemmän verta.
Vasta eilen lauantaina alkoi hetkeksi tulva, ja jotain kudosta vuosi pois, ei hyytymiä vaan selkeää kudosta, ajattelin sen voivan olla istukkakudosta.

Tänään vuoto on taas ollut iltapäivällä runsaampaa, mutta muina aikoina niukempaa kuin kuukautisvuoto. Buranalla olen pärjännyt, eli ei menkkakouraisuja kummempia kipuja ole ollut. Kunpa tämä onnistuisi näin lääkkeellisesti, ettei tosiaan tarvitsisi kaavintaa...

Halusin lääkkeet suun kautta, koska esikoisen synnytys käynnistettiin pari vuotta sitten samaisillla cytoteceilla, kohdunsuulle runnottuna. Se oli inhaa... En halunnut samaa käydä läpi keskenmenon kohdalla. Kuulemma toimivat ihan hyvin suun kauttakin, mutta vaikutusen alkaminen kestää pidempään.

 

lääkkeellinen rv 6+4. oksennus lensi, aivan hirveät kivut ja supistelut. Verta,hyytymiä ja kudosta vuoti paljon. Vuoto kesti yht. 7 päivää.

 

Mulla lääkkeellinen rv 12, oli ihan kauheeta: verta ja väkivaltaa, henkisesti ja fyysisesti. Onnistui kuitenkin täydellisesti, joten olen tyytyväinen, ettei kaavittu.

 

Tuulimunaraskaus todettin rutiini np-ultrassa, jonka jälkeen tehtiin lääkkeellinen tyhjennys (rv 12+3). Olisin itse halunnut kaavinnan, mutta olisin joutunut odottamaan sitä viikon (pää ei olisi taatusti kestänyt viikon ajan odottamista). Ekan tabletin sain sairaalass (Mifegyne), joka aloitti vuodon. Seuraavat 2 tablettia otin suun kautta (kun oli jo tuota vuotoa) 2. päivän kuluttua. Ensimmäisen panacodin otin hieman aiemmin kuin cytotecit, jotta lääkkeiden vaikutus ehti alkaa. Vajaa pari tuntia meni ja vuoto alkoi oikein kunnolla. Hoopona kävin sitten suihkussa ja meinasin pyörtyä sinne. On aika hankalaa päästä pois suihkusta jos alapää vuotaa kuin seula ja päässä huippaa. No jotenkin heittäydyin sängylle, jossa odottelin pahimman olon pois menoa. kannattaa muuten vuorata sänky hyvin etukäteen. Kivut eivät kaikenkaikkiaan olleet pahat. Synnytys ainakin minun kohdalla oli kovempi koettelemus.

Meilläpäin ainoa vaihtoehto tuolle lääkkeelliselle tyhjennykselle on koti, joten kannattaa pitää mies ainakin varautuneena mahd. hätätilanteisiin.

:hug:

Ruusa

 

Mulla todettiin keskeytynyt keskenmeno yhdeksännellä viikolla, oli tapahtunut 6+5. Oli osastolla ja kärsin aika kovista kivuista ja pahoinvoinnista. Kotiin pääsin illansuussa ja alkio tuli ulos vasta yöllä melko hurjan kivun saattelemana. Sen jälkeen helpotti ja seuraavana päivänä tarvitsin vain vähän kipulääketta. Vuoto kesti viikon verran ja oli ihan sellaista kuukautis-tasoa... Kaikki tuli ulos niin kuin piti.

Ensin mietin, että jos taas joskus keskenmenon joudun kokemaan, haluan kaavinnan, mutta nyttemmin olen toista mieltä. Fyysinen toipuminen oli kuitenkin niin nopeaa. Henkinen sitävastoin helkkarin hidasta. Molemmilla tavoilla varmasti.

 

Hei,
Kirjoitin tänne pari päivää sitten. Lääkkeellinen keskeytys alkion ollessa 7+6 kokoinen, sykettä ei enää ultrassa näkynyt.
Minulla tosiaan lähes kivuton, kuukautiskipumainen olo, ne pari päivää, jonka keskeytyminen vaati. Eka päivä Kätilöopistolla, sitten kotiin odottelemaan.

Sen sijaan minulla alkoi melko kovat kivut n. vuorokausi tyhjentymisen jälkeen, joihin ei Buranat enää auttaneet. Kävin tänään aamulla taas päivystyksessä, jossa ultrattiin. Kohtu oli tyhjentynyt, ja kuulemma kohdunkaulakanava taas kiinteytymässä ja kohtu palautumassa. Eli kivut ovat voimakkaita jälkisupistuksia. Olen pari vuotta sitten synnyttänyt, johtunee siitä ehkä. Sain tujumpia kipulääkkeitä, nyt olo on huojentunut.

Vuodan hyvin vähän enää, koko aikana vuotoa tuli vain noin kerran päivässä kuukautismaisesti, muuten vain pikkasen.

Jos tällä päästiin, olen tyytyväinen. Henkisestikin on helpompi olla, kun tietää kohdun tyhjentyneen. Epäilin kipujen perusteella kohtutulehdusta, mutta se onkin palautumista.

 

Edelliseen kirjoitukseen täytyy kommentoida, että mullakin oli tyhjentymisen jälkeen niin kovia kipuja, että hain kunnon tulehdukipulääkkeitä. Luulin myös, että mulla on kohtutulehdus, koska kipu oli niin kovaa, että meinasin pyörtyä. Kipu oli kuitenkin juuri tuota palautumiskipua.

Ja vielä johonkin edelliseen kirjoitukseenkin voin yhtyä, että lääkkellisen jälkee olin sitä mieltä, ettei enää ikinä (jos pakko valita) tällaista vaan ehdottomasti kaavintaan, mutta nyt on mieli muuttunut. Tosin en enää suostuisi kotona tyhjennystä tekemään.

 

Vielä kirjoitan, jospa tästä olisi jollekulle saman kokeneelle apua joskus.

Jälkisupistukset ovat tänään olleet vähäisiä aiempiin päiviin verrattuna. Niitä kesti kovina nelisen päivää. Huh, kunpa palautuminen alkaisi olla tässä, ettei tulisi ikäviä yllätyksiä...

 

Sikiöllä todettiin vakava kromosomipoikkeavuus ja keskeytettiin viikolla 14 +5 lääkkeellä. Ensin sain yksi pilleri suun kautta sa sitten pääsin kotiin. Seuraavana päivänä tulin naistenkliniikalle heti aamulla. Sain oman huoneen missä olin koko päivän. Kolmen tunnin välein laitettiin kaksi lääkettä emättimeen. Hoito alkoi noin 8.30 ja silloin sain heti kaksi panadolia vaikka kipua ei ollut. Vasta yhden jälkeen tunsin pientä kipua ristiselässä. Hoitaja tuunusteli mahan päällä ja sanoi että supistaa koko ajan. Vähän ennen klo 14 sain piikin kautta vahvempaa kipulääkettä ja noin 10 min myöhemmin tuli sänky märäksi. Lapsivedet tuli ja kivut loppuivat. Kolmen aikaan sain kolmannen kerran emätintabletit ja noin puoli tunti myöhemmin alkoi aaltoileva kipu. Ei ollut samalla tavalla kuin supistukset kun synnytin viimeksi, vaan epäsäännölliset noin 2-7 minuutin välein 20-30sek. kestäneet kivut. Puoli tunti myöhemmin (eli noin klo 16) tunsin jotain jalkojen välissä ja kun menin istumaan "ämpäriin" huomasin sikiön housuissa. En saanut mennä vessaan vaan piti aina mennä ämpäriin jotta sikiö ja istukka ei syntyisi vessanpönttöön. Samalla kun hoitaja katkaisti napanuoran alkoi hirveä verenvuoto. Istukka syntyi noin vartti myöhemmin mutta se oli vähän repeytynyt joten jouduin myös kaavintaan. Kaikki meni tosi nopeasti, olin heräämössä jo kuuden jälkeen ja vuoto oli melkein loppunut. Valitettavasti jouduin jäämään sairaalaan yön yli koska olin menettänyt paljon verta. Pääsin heti seuraavana aamuna kotiin. Kipuja ei ollut, vain heikko olo. Nyt on mennyt noin viikko, kipuja ei ole ollut kunhan olen ottanut rauhallisesti. Niukka jälkivuoto on myös ohi. Joten nyt odotan vaan että kuukautiset alkaisivat niin että saadan yrittää uudestaan.

Koko homma meni pajon helpommin kiun osasin odotella eikä kipuja ollut pahemmin. Olin ehtinyt kärsiä henkisesti pari viikkoa ennen keskeytystä koska mahdollinen kehityshäiriö huomattiin jo ultrassa rv 12+5. Voin nyt myös henkisesti paremmin vaikka itku tulee jos joudun puhumaan tästä tai kuulen että joku on raskaana ja la toukokuussa, niin kuin mulla oli.

 

Itselläni keskenmeno (rv 7+2) alkoi parin päivän rusehtavalla vuodolla, joka sitten voimistui. Kaksi vuorokautta oli ehtinyt jo vuotaa reilujen menkkojen tapaan, kun vihdoin pääsin polille. Ultrasivat ja sanoivat aikaisemmin ultrassa nähdyn sikiöpussin kadonneen ja kohdussa olevan ainoastaan enää jotain vähäisiä raskausmateriaalin palasia ja sain muistaakseni neljä pilleriä kerralla suun kautta nautittuna. Pari tuntia piti makoilla tarkkailussa, ja kun ei isompia oireita tullut voimistuvan vuodon lisäksi, pääsin kotiin. Kotona alkoi sitten oikein reiluakin reilumpi vuoto ja menkkamaisia kipuja vatsalla sekä alaselässä, mutta pahinta oli lääkkeiden aiheuttama ripuli, joten vessan vieressä mein ensimmäinen ilta. Nyt lääkkeiden annosta on kulunut neljä päivää ja tänään vuoto on alkanut muuttumaan jo rusehtavammaksi ja niukemmaksi. Toiveissa, ettei kestä enää kauan.

Henkisesti olin tähän jo varautunut, koska rv 6+1 minulla oli jo päivän kestänyt reilu vuoto, jonka takia olin äitipolilla ultrassa. Nyt vaan odotellaan vuodon loppumista, että päästään taas uuteen yritykseen!

 

Itselleni tehtiin lääkkeellinen raskauden keskeytys 7. raskausvk:lla.
Ensimmäinen tabletti, joka annettiin 27.02 ei aiheuttanu mitään sivuvaikutuksia, eikä vuoto silloin vielä alkanut. Tänään (01.03)sain sitte loput neljä tablettia, jotka hoitaja asetti paikoilleen. Sain jo etukäteen kipulääkettä ehkäisemään kipuja. Lääkkeen oli tarkoitus avata kohdunsuu vasta 1-2 tunnin päästä, mutta ei mennyt kuin n. puoli tuntia, kunnes kuukautiskipujen tapaiset kivut alkoivat. Parista ensimmäisestä kipulääkkeestä ei siis ollut paljon apua.

Vuoto alkoi parin tunnin lääkkeitten asettamisen jälkeen. Se oli aika runsasta, joten vessassa sai juosta usein. Seuraavien kolmen tunnin aikana kipu vaihteli, välillä se oli hyvinkin voimakasta. Myös oksentelua ja ripulia esiintyi. Mielialaan en tuntenut lääkkeen vaikuttavan, vaikka lääkäri kyseisestä asiasta varoittelikin. Kipulääkettä oli saatavilla aina kun halusin, mutta suosittelen piikillä lihakseen laitettavaa, koska tabletit eivät oikein pysyneet sisällä.

Vaikka kipuja olikin, olin kuitenkin tyytyväinen hoitoon ja itse toimenpiteeseen, eikä sairaalassa mennyt kauan, vain 5 tuntia. Nyt olo alkaa jo helpottamaan ja tavallisilla särkylääkkeillä pärjää oikein hyvin.

 

vähän yli viikko sitten olin lääkkeellisessä.
viikkoja oli kasassa 13 ja itse "synnytys" oli todella helppo- muuten paitsi henkisesti erittäin raskas.
sain edellisenä päivänä, päivänä jolloin sikiö todettiin kuolleeksi lääkkeen suun kautta.
heti seuraavana päivänä pääsin lääkkeelliseen joka aloitettiin klo 8.30 aikaan. sain oman huoneen.
itkin koko aamun, muuten olo oli aika hyvä.
klo 13-14.30 välisen ajan nukuin.
sain sitten heti uuden satsin pillereitä alapäähän ja vasta vähän sen jälkeen alkoi vuotamaan niukasti verta.
klo 16.15 luin lehteä ja alkoi vähän mahaa nipistämään, päätin lukea lehden kuitenkin loppuun asti.
vähän ennen klo 16.30 nousin ylös ja lapsivesi alkoi valumaan pitkin kinttuja.
omaan huoneeseen jalat ristissä "juoksin" astialle istumaan ja sillä sekunnilla loput vedet tuli, verta vähän ja 13 viikkoinen rakkaamme :'(

eli kipeä en ollut, pää kipeä oli vaan mutta sekin varmaan itkemisestä ja kun ei saanut ruokaa (saan migreenin helposti).
henkinen puoli olikin sitten toinen juttu, mutta fyysisesti meni kaikki enemmän kuin hyvin.

nyt vuotoa kestänyt 8 päivää, joista 2 viimeistä todella niukkaa. odotan milloin loppuu