J
Juuli-Anna
Vieras
Olen 26 viikolla raskaana ja rakenneultrasta on nelisen viikkoa. Kaikki näytti siellä olevan hyvin masuasukilla, joka on aiheuttanut huolta vähäisellä liikkumisellaan. Rakenneultrassa sanottiin, että kyllä parin viikon sisällä pitäisi liikkeiden alkaa tuntumaan. Istukka on edessä, joten se vaimentaa liikkeiden tuntemista. Kerran olen käynyt neuvolassa ylimääräisen kerran kuuntelemassa vauvan sydänääniä kun niitä liikkeitä saatikka muitakaan oireita vauvasta ei ole. Minulla tuntuu siis olevan täysin oireeton raskaus, paitsi maha kyllä on kasvanut.
Varasin sitten viime viikolla ajan ylimääräiseen ultraan yksityiselle lääkäriasemalle ja aikaa varatessani esitin selvästi minkälaisesta asiasta on kyse eli haluaisin tietää, onko vauvalla edelleen kaikki ok. Sanoin myös, ettei haittaa vaikka sukupuolikin selviäisi, sekun ei rakenneultrassa selvinnyt vaikka kuinka tiirattiin. Sukupuolella ei todellakaan ole mitään väliä, uteliaisuus vain jyllää ja olisihan tietysti kiva hankkia "oikean värisiä" vaatteita yms.
Viikon sitten odottelin tuonne ultraan pääsyä ja olo oli helpottunut kun vauva ei ultrauspäivän aamunakaan ilmoitellut itsestään mitään vaikka kuinka makasin selälläni ja koitin tunnustella liikkeitä.
Lääkäri, gynekologi, noin 60-vuotias nainen otti minut vastaan ja aloitti saarnansa samantien. Hän ei tee mitään seurantaultria, Suomessa on niin hyvä neuvolajärjestelmä, että mene sinne valittamaan jos joku huolettaa tai pelottaa, sieltä saa kyllä ajan äitiyspolille ylimääräiseen ultraan. Ihmetteli koppavaan sävyyn, että mikä se sitten oikein huolettaa, eikö se maha kuitenkin ole kasvanut. Totesi vain, että onhan tuota ikää ensisynnyttäjäksi kertynyt ja varmaan viimekeväinen keskenmenokin huolettaa mutta hän ei tee tämmöisiä tutkimuksia. Ja että vauvan sukupuolen selvittäminen ei ole lääketiedettä, hän ei ymmärrä ihmisiä joille asialla on jotakin merkitystä. Jne, jne.
Kauan en siellä istunut mutta lääkäri sai minut todella pahalle mielelle ja minut suoraan sanoen ajettiin ulos huoneesta. Kun totesin olevani pettynyt lääkärin käytökseen ja siihen, että minulle ylipäätään annettiin aika hänelle hän totesi vain, että minulla on oikeus ajatella mitä haluan. Hän on kuitenkin asioista tätä mieltä ja on kyllä mielestään ilmoittanut ajanvaraukseen, ettei tee tällaisia tutkimuksia.
Vastaanotossa oltiin kyllä pahoillaan tapahtuneesta ja siellä tunnuttiin tietävän, ettei ko. nainen tee kyseisiä tutkimuksia mutta ajanvarauksessa on nähtävästi ollut joku joka ei ole tiennyt asiasta.
Kannattaako minun murehtia koko asiaa vai pitäisikö tuosta mummogynestä tehdä valitus, ettei vain kukaan toinen odottava äiti joudu hänen kynsiinsä?
Niin, ja tänään on uusi ultra-aika. Otin kyllä tarkkaan selvää, minkälainen lääkäri on kyseessä, mitä tekee ja mitä ei.
Varasin sitten viime viikolla ajan ylimääräiseen ultraan yksityiselle lääkäriasemalle ja aikaa varatessani esitin selvästi minkälaisesta asiasta on kyse eli haluaisin tietää, onko vauvalla edelleen kaikki ok. Sanoin myös, ettei haittaa vaikka sukupuolikin selviäisi, sekun ei rakenneultrassa selvinnyt vaikka kuinka tiirattiin. Sukupuolella ei todellakaan ole mitään väliä, uteliaisuus vain jyllää ja olisihan tietysti kiva hankkia "oikean värisiä" vaatteita yms.
Viikon sitten odottelin tuonne ultraan pääsyä ja olo oli helpottunut kun vauva ei ultrauspäivän aamunakaan ilmoitellut itsestään mitään vaikka kuinka makasin selälläni ja koitin tunnustella liikkeitä.
Lääkäri, gynekologi, noin 60-vuotias nainen otti minut vastaan ja aloitti saarnansa samantien. Hän ei tee mitään seurantaultria, Suomessa on niin hyvä neuvolajärjestelmä, että mene sinne valittamaan jos joku huolettaa tai pelottaa, sieltä saa kyllä ajan äitiyspolille ylimääräiseen ultraan. Ihmetteli koppavaan sävyyn, että mikä se sitten oikein huolettaa, eikö se maha kuitenkin ole kasvanut. Totesi vain, että onhan tuota ikää ensisynnyttäjäksi kertynyt ja varmaan viimekeväinen keskenmenokin huolettaa mutta hän ei tee tämmöisiä tutkimuksia. Ja että vauvan sukupuolen selvittäminen ei ole lääketiedettä, hän ei ymmärrä ihmisiä joille asialla on jotakin merkitystä. Jne, jne.
Kauan en siellä istunut mutta lääkäri sai minut todella pahalle mielelle ja minut suoraan sanoen ajettiin ulos huoneesta. Kun totesin olevani pettynyt lääkärin käytökseen ja siihen, että minulle ylipäätään annettiin aika hänelle hän totesi vain, että minulla on oikeus ajatella mitä haluan. Hän on kuitenkin asioista tätä mieltä ja on kyllä mielestään ilmoittanut ajanvaraukseen, ettei tee tällaisia tutkimuksia.
Vastaanotossa oltiin kyllä pahoillaan tapahtuneesta ja siellä tunnuttiin tietävän, ettei ko. nainen tee kyseisiä tutkimuksia mutta ajanvarauksessa on nähtävästi ollut joku joka ei ole tiennyt asiasta.
Kannattaako minun murehtia koko asiaa vai pitäisikö tuosta mummogynestä tehdä valitus, ettei vain kukaan toinen odottava äiti joudu hänen kynsiinsä?
Niin, ja tänään on uusi ultra-aika. Otin kyllä tarkkaan selvää, minkälainen lääkäri on kyseessä, mitä tekee ja mitä ei.