Lääkäri haluais lopettaa osan mummon lääkityksestä..

lääkärillä on kyllä velvollisuus kertoa lääkkeistä teille lisää, miten te voisitte päätöstä tehdä, jos ette niistä tiedä. rohkeesti kysymään!

ja tsemppiä päätöksentekoon :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Talvis:
lääkärillä on kyllä velvollisuus kertoa lääkkeistä teille lisää, miten te voisitte päätöstä tehdä, jos ette niistä tiedä. rohkeesti kysymään!

ja tsemppiä päätöksentekoon :hug:

Siis kyllä äiti tietää kaiken niistä lääkkeistä jne. Nyt vaan pitäis tietää, lopetetaanko ne vaiko ei.

 
Kannattaa punnita sitä onko niistä lääkkeistä muuta hyötyä kuin elämää pidentävä vaikutus. Millaista mummon elämä olisi? Täysipainoista, vai tk:n vuodeosastolla tajuttomassa tilassa? Kipua ja muita oireita voidaan aina hoitaa, niitä ei tarvi pelätä. Voimia raskaaseen päätökseen :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja manna:
mitähän mieltä mummo itse on?

No just.. Ehkä mummo ei oo sellaises kuosis, että siltä kysytään mitään.

muotoillaan toisin: mitähän mieltä mummo itse olisi, jos tietäisi oman tilanteensa? jos vaikka asetut hetkeksi hänen tilanteeseensa, tiedätkös.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja manna:
muotoillaan toisin: mitähän mieltä mummo itse olisi, jos tietäisi oman tilanteensa? jos vaikka asetut hetkeksi hänen tilanteeseensa, tiedätkös.

Mummo, eikä kukaan muukaan henkilö, joka hänen tilassaan olisi, ei olisi kykenevä tekemään itseään koskevaa päätöstä.


Saako udella mikä mummolla on? Joku pitkäaikainen riuduttava sairaus vai äkillinen yllätys, esim onnettomuus?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja manna:
muotoillaan toisin: mitähän mieltä mummo itse olisi, jos tietäisi oman tilanteensa? jos vaikka asetut hetkeksi hänen tilanteeseensa, tiedätkös.

Mummo, eikä kukaan muukaan henkilö, joka hänen tilassaan olisi, ei olisi kykenevä tekemään itseään koskevaa päätöstä.

rautalangasta: mitä haluaisit itsellesi tehtävän, jos itse joskus joutuisit mummosi kuntoon.
 
yleensä noita lääkityksiä lopetetaan kun katsotaan ettei ne enään auta. Valitettava tosiasia on että saatte alkaa varautumaan siihen että teidän mummolla ei enää paljoa ole elinaikaa. Meidän äidin lääkitykset lopetettiin ja hän nukkui siitä viikon päästä pois 27.4.2009. Ikävä on tosi kova.
 
Alkuperäinen kirjoittaja manna:
rautalangasta: mitä haluaisit itsellesi tehtävän, jos itse joskus joutuisit mummosi kuntoon.

Joo ymmärsin kyllä, mitä tarkoitat, mutta tuolta kantilta on turha ruveta miettimään. En tiedä, ja tuskin kukaan voi tietääkään, ei tuollaiseen tilanteeseen ole uhtä ja ainutta oikeaa vastausta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
yleensä noita lääkityksiä lopetetaan kun katsotaan ettei ne enään auta. Valitettava tosiasia on että saatte alkaa varautumaan siihen että teidän mummolla ei enää paljoa ole elinaikaa. Meidän äidin lääkitykset lopetettiin ja hän nukkui siitä viikon päästä pois 27.4.2009. Ikävä on tosi kova.

Siis se on ollu kauan aikaa tiedos, että kohta se on menoa. Mutta mummo on nyt ihan kohtuu kunnossa, niin tuntuu oudolta että lääkitys lopetettaisiin nyt.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
yleensä noita lääkityksiä lopetetaan kun katsotaan ettei ne enään auta. Valitettava tosiasia on että saatte alkaa varautumaan siihen että teidän mummolla ei enää paljoa ole elinaikaa. Meidän äidin lääkitykset lopetettiin ja hän nukkui siitä viikon päästä pois 27.4.2009. Ikävä on tosi kova.

Siis se on ollu kauan aikaa tiedos, että kohta se on menoa. Mutta mummo on nyt ihan kohtuu kunnossa, niin tuntuu oudolta että lääkitys lopetettaisiin nyt.
yleensä tulee se parempi kausi ensin. Äiti puhui meidän kanssa lauantaina 8 tuntia ja suunnitteli kotia lähtöä ja maanantaina nukkui pois.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja manna:
rautalangasta: mitä haluaisit itsellesi tehtävän, jos itse joskus joutuisit mummosi kuntoon.

Joo ymmärsin kyllä, mitä tarkoitat, mutta tuolta kantilta on turha ruveta miettimään. En tiedä, ja tuskin kukaan voi tietääkään, ei tuollaiseen tilanteeseen ole uhtä ja ainutta oikeaa vastausta.

tai on se vastaus mummolasi, mutta sitä ei saa enää selvitettyä.
Toivotan äidillesi paljon voimia.
Setäni, joka sairastaa rappeuttavaa tautia, on tehnyt hoitotestamentin, että että ei halua hengityskoneeseen. Ei tarvitse sitten läheisten miettiä, että missä kohden laitetaan piste loppuun. kun se loppu siellä kuitenkin on odotettavissa ennemmin tai myöhemmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja manna:
rautalangasta: mitä haluaisit itsellesi tehtävän, jos itse joskus joutuisit mummosi kuntoon.

Joo ymmärsin kyllä, mitä tarkoitat, mutta tuolta kantilta on turha ruveta miettimään. En tiedä, ja tuskin kukaan voi tietääkään, ei tuollaiseen tilanteeseen ole uhtä ja ainutta oikeaa vastausta.


Ja mielipiteet muuttuu. Moni voi sanoa täysissä voimissaan ettei ikinä saa elvyttää tai laittaa hengityskoneeseen. Tai että mieluummin kuolisi kuin eläisi pyörätuolissa. Kuitekin jos myöhemmin joutuu valitsemaan, ajatukset on eri ja se oma elämä, rajoitteineenkin, on rakas.

Turhaa kärsimystä on kuitenkin vältettävä, se on mun mielipiteeni. Eli jos toivoa ei juuri ole, lääkkeet on vain kosmeettisia, niin silloin pitää omaistenkin osata päästää irti. Se on kyllä kova paikka. Tässä ehkä puhutaan nyt lähinnä siitä että potilasta pitää hoitaa yhteisymmärryksessä hänen (tässä tapauksessa omaisten) kanssa. Eli lääkäri on katsonut hoidon tehottomaksi ja tarvitsee nyt omaisilta "luvan" lopettaa lääkkeet että lain kirjain täyttyisi, eikä hän joudu myöhemmin raastupaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
yleensä noita lääkityksiä lopetetaan kun katsotaan ettei ne enään auta. Valitettava tosiasia on että saatte alkaa varautumaan siihen että teidän mummolla ei enää paljoa ole elinaikaa. Meidän äidin lääkitykset lopetettiin ja hän nukkui siitä viikon päästä pois 27.4.2009. Ikävä on tosi kova.

Siis se on ollu kauan aikaa tiedos, että kohta se on menoa. Mutta mummo on nyt ihan kohtuu kunnossa, niin tuntuu oudolta että lääkitys lopetettaisiin nyt.

jos se kohtuukunto johtuu vaan niistä lääkkeistä.. tai siis todennäköisesti johtuu, koska kysytään että jatketaanko lääkitystä vai ei. hoitohenkilökunta on todennu, että mahdollisuutta paremmasta ei enää ole.

siinä vaiheessa kun omaisille siirretään päätöksentekoa, ni taustalla on ajatus, että omaiset tuntevat potilaan ja tietävät, mitä tämä haluaisi tässä tilanteessa. riutuako, yrittää taistella vielä, vai nukkua pois.

meiän isomummo ainaki vanhuusiällä kertoili kauheasti toiveitaan kuoleman suhteen. eikö teiän mummo ole koskaan sanonut mitään?
 
Mun mielipide: Mikäli mummolla sairaus jossa yksi suunta -> alaspäin, eikä kykene enää joko kommunikoimaan tai ei ole ajattelukykyä, lääkkeet pois. JOS siis ei ole toivoa enää että elämänlaatu paranee. Säästyy loppupeleissä omaisten voimavarat, joku muu jolla toivoa voi saada mahdollisesti mummosi petipaikan ja kylmältä kannalta ajateltuna yhteiskunnan varoja säästyy.
 

Yhteistyössä