kysyvä ei tieltä eksy...?

[mites teillä?]

Kun tahdotte jotain, esim. palvelusta ihan keneltä vaan, niin kysyttekö suoraan? Mä huomasin itsessäni todella v-mäisen naisellisen (?) piirteen! En uskalla kysyä mitään suoraan, koska pelkään et vastaus on ei. Kiertelen, johdattelen, koitan saada ihmisen itse keksimään mitä haluan ja tarjoamaan sitä, ja sitte oon että "en mä nyt millään voisi.." ja sit jos lopettaa siihen ni jatkan kalastusta "paitsi tietty jos.." ARGH! Mä vihaan itseeni! Millä tän vois lopettaa, silleen pehmeesti aloittaen?

 

[She-na]

Minussa on samaa vikaa, miestä ärsyttää kovasti.. :ashamed:

 

[Kowalski]

Kysyn suoraan, ja mä itsekin inhoan sitä kun kierrellen kaarrellen vihjaillaan tai vielä pahempaa: mökötetään kun toinen ei osaakaan lukea ajatuksia.

 

[Kysyn suoraan]

Kyllä kysyn ihan suoraan. Meillä on perheen piirissä periaate että aina autetaan toisiamme kunhan vain nätisti pyydetään. Eli kyllä minäkin nätisti kysyn jos apua tarvitsen. Apua siis yleensä pyydän perheeltä eli heidän kanssaanhan voi muutenkin jutella suoraan.

 

[ap]

Näinpä juuri. Mäki sitte mökötän. Musta on kuitenki myös häiritsevää se jos joku kysyy suoraan, enkä kehtaa sanoa EI. Pitänee alkaa harjottelee...

 

[Phoebsi]

Kysyn suoraan, mutta kysyn palveluksia todella harvoin. En vaan jotenkin kehtaa :ashamed: Toisaalta sitten taas ärsyttää muiden vihjailut jos he jotain halauvat, ei tee mieli auttaa silloin.

 

[tytteli]

Mun pikku aivoihin ei mee, jos ei sanota suoraan. Voin joko teeskennellä ettei mee tai sitte ei vaan oikeesti mee.. En tajuu johdattelua, mulle on sanottava suoraan, niinkun mäkin teen... ja siitä ei voi loukkaantua.