Kysymys äideille jotka puoltaa vieressä nukkumista ja pitkää imetystä!!

[iltayö]

Otsikko vain siksi että ajattelin teidän olevan muissakin asioissa mahdollisesti kanssani samalla aaltopituudella... mutta tämä kysymys liittyy lähinnä 1v lapsen nukahtamiseen illalla:

Haluaisin kysyä että onko teillä KÄYTÄNNÖN KOKEMUSTA siitä että onko juuri 1v täyttävän lapsen nukahtamistavalla merkitystä? Onko varsinainen "nukuttaminen", keinutus, kantaminen ja imetys ok vielä tämän ikäisellä lapsella? Usein peloitellaan siitä että "mitä kaikkea seuraa jos pidät lapsen liian lähellä ja nukutat sylissä... ja miten lapsi ei ikinä opi nukahtamaan itsekseen..." - mutta pelottelijat tuntuvat olevan niitä jotka ovat aina nukuttaneet lapsen yksin sänkyynsä jo 2kk alkaen...

Meillä tyttö nukkuu vieressä ja juo edelleen maitoa myös yöllä pari kertaa. Nukahtaa yöllä ihanasti muutamassa minuutissa maidon takia, enkä ole vielä nähnyt tarpeelliseksi yrittää vieroittaa yömaidosta (saa kommentoida tätäkin jos on kokemusta). Mutta nyt iltanukahtaminen on muuttunut tosi hankalaksi viime aikoina ja nyt nukahtaakin vain syliin keinutukseen tai (useimmiten) tissille. Voinko hyvällä mielin jatkaa näin ajatellen että tämä on vaihe joka menee itsestään ohi, ja vanhempana sitten oppii nukahtamaan uudelleen "itsekseen" (vaikkakin mielelläni olen läsnä) kun on siihen valmis? Vai menenkö tosiaan ojasta allikkoon? Kuinka kauan voin jatkaa tätä?

Oikeasti kaipaisin nyt kipeästi neuvoja miten toimia!!

 

[Kowalski]

Meillä on molemmat lapset nukkuneet perhepedissä aika pitkään: esikoinen 2½-vuotiaaksi, kuopus 2-vuotiaaksi suunnilleen. Kuopus söi rintaa yöllä vielä 1 v 8 kk iässäkin satunnaisesti, siihen saakka kunnes imetys loppui, ja aika usein nukahti iltaimetyksen aikaan eli tissille. En varsinaisesti nukuttanut kumpaakaan, mutta olin vieressä, silittelin lasta ja lapsi silitteli minua.

Molemmat oppivat nukahtamaan ihan itse, ilman minkäänlaista nukuttamista, kun heidät siirrettiin omiin sänkyihin nukkumaan. Eli hyvän yön toivotukset, halit ja pusut, valot pois ja ovi kiinni. Kumpaakaan ei ole itketetty, eikä kumpaakaan siis nukuteta.

Mä uskon, oman kahden lapseni kokemuksella, että lapsi oppii nukahtamaan itsekseen sitten kun on siihen valmis. Ilman itkettämistä, ilman unikouluja tms. Eli sun tilanteessa en hötkyilisi, vaan jatkaisin samaan malliin. Eri asia sitten, jos lapsi alkaa vaatia nukahtamiseen kaikenmaailman sirkustemppuja, tai jos nukuttaminen alkaa viedä tuntikausia, mutta sellaista meillä ei koskaan ollut.

 

[Tilda77]

meillä on aina ollut nukahtaminen tooosi vaikeaa, ja sanoisinkin että mikä konsti vaan toimii on hyvä juuri sinun lapsellesi! ei tarvitse tehdä niinkuin muut pitää parhaana ja "sopivana",vaan jos lapsi nukahtaa tissille,niin onneksi olkoon,pääasia että sait hänet unten maille :heart: !
ja hmmmmm....voisi tosiaan sanoa että vuosikasta on melko hankala saada rauhottumaan yöunille ! meillä ainakin alkaa kovimmat rallit aina ennen nukkumaanmenoa !

 

[LisaMarie]

Mä uskon, oman kahden lapseni kokemuksella, että lapsi oppii nukahtamaan itsekseen sitten kun on siihen valmis. Ilman itkettämistä, ilman unikouluja tms.

Näin mäkin uskon kolmen lapsen kokemuksella.
Nuorin söi tissiäkin pari viikkoa yli 2 vuotta. Ja pitkät imetykset ja perhepedissä nukkumiset on johtunu nimenomaan siitä, että siten kaikki saa nukkua, kun mitään nukuttamisia ei tarvita eikä yöllä tarvi kenenkään nousta jos lapsi herää..
Kaksi vanhinta nukahti iltaisin olohuoneessa syliin, toinen iskän syliin toinen mun syliin aika pitkään ja tuo nuorin sanoo haluavansa nukkumaan ja sitten mä menen sen viereen, joskus nousen pois, joskus jään itekkin nukkumaan, mutta neiti nukahtaa muutamassa minuutissa, kun sänkyyn mennään.

 

[Maija ja poijjaat]

Mun mielestä vuoden ikäinen ei todellakaan tarvitse öisin tissiä tai läheisyyttäkään mikäli saa päivisin ruokaa, hellyyttä ja läheisyyttä tarpeeksi. Mun mielipide.

 

[winhis]

Oma lapseni on nukkunut alusta asti omassa sängyssä, mutta vastaan silti. Vaikka tyttö on nukkunut omassa sängyssä (tosin nyt on pitempään aamuyöstä nostettu viereen nukkumaan ), niin nukahtamismetodit ovat olleet kausittaisia. On ollut pitkiä pätkiä, että hyvää yötä vaan ja nukkumaan jäi. Sitten on ollut vaikeampia kausia. Tällä hetkellä tyttö 1,5 v nukahtaa pitämällä kädestä kiinni n. 15 minuutissa. En itse näe nukuttamista yhtään pahana asiana, jos se sujuu mukavasti ja kohtuullisessa ajassa. Kyllä minuakin on "nukutettu" vielä kuusivuotiaana, luettu satuja, laulettu jne. Kiva hetkihän se on kun saattaa pikkuisen untenmaille. Eri asia tosiaan, jos nukuttaminen venyy ja joka ilta pitää keksiä uudet temput. Ja jos joskus jostain syystä lapsi pitää vierottaa nukuttamisesta, niin se on sen ajan murhe sitten.

 

[OnniKeiju]

mä en ainakaan nää mitään pahaa siinä että pieni lapsi nukkuu vanhempien vieressä. Ihan varmasti ei yläasteella enään tarvii kovin montaa kanniskella ja tissille nukuttaa :saint:
Vuoden ikänen on vielä melkeen vauva.

 

[Oisku]

Meilläkin poika nukkunut alusta saakka omassa sängyssä. Ei ole koskaan tarvinnut tehdä erityisiä temppuja nukahtamiseen. Kannatan ehdottomasti tuttuja iltarutiineja jotka saa virittäytymään nukkumiseen, ihan niinkuin aikuisillakin. Iltapala, pesut, yöpuvun vaihto, joku satu ja sitten omaan sänkyyn. Ehkä 1-vuotiaalle voisi pitää jo jonkinlaista lempeää unikoulun tynkää, ei tarttisi useita kertoja enää yöllä syödä...

 

[Kowalski]

Luinko mä väärin, vai oliko otsikko että "kysymys äideille jotka puoltaa vieressä nukkumista ja pitkää imetystä "?

 

[Iltayö]

Kiitos! Juuri tällaista keskustelua kaipaankin ja esimerkkejä siitä että miten nukahtaminen myöhemmin on sujunut. Jotenkin olen ajatellut asiaa niin että parin vuoden päästä lapselle voi selittääkin asioita ja auttaa sillä tavalla nukahtamisessa, tässä kohtaa ei paljon auta sanoa että laita vain silmät kiinni ja se uni voi tulla kuin itsestään. Esikoisen kanssa on niin vaikeaa siinä mielessä kun ei ole kokemusta isommasta lapsesta...

Kumpi on pidemmän päälle parempi nukahtamistapa (jos pakko), kantaminen vai sängyssä tissille nukahtaminen? Olettaen että selkä jaksaa

 

[Oisku]

Luinko mä väärin, vai oliko otsikko että "kysymys äideille jotka puoltaa vieressä nukkumista ja pitkää imetystä "?

Ei se puoltamisesta aina ole kiinni. Imettääkin voi, vaikka ei yöllä imettäisikään. Vaikka puoltaa pitkää imetystä ja vieressä nukkumista, kaikki ei sitä aina tee. Ja muiltakin kuin omaa mielipidettä kannattavilta voi saada ihan hyviä vinkkejä.

 

[iltayö]

meillä on mielestäni ihan ok, aina samaan aikaan toistuva iltarutiini (puuro, kylpy, yöpaita päälle, hammaspesu, iltamaito ja mahdollisesti kirjan katselua / laulua ellei sitten ole tosi väsy), aikaa menee tosin helposti 1-1.5 h ennen kuin päästään nukahtamisvaiheeseen...

ennen iltanukahtaminen oli suht helppoa...

 

[mollis]

Tuohon kantamiseen en osaa vastata, meillä ei ole tarvinnut muksuja kanniskella, mutta muuten voin kertoa omista kokemuksista. Meillä on neljä lasta, 7v, pian 5v, pian 3v ja 7kk vauva. Kaikki ovat nukkuneet vieressä ja syöneet tissiä (myös yöllä), pisimmillään 1v11kk ikään asti. Kaikki nukuttiin samassa sängyssä (isi, minä ja kolme lasta) viime syksyyn asti, mutta alkoi tulla ahdasta kun mahakin alkoi minulla kasvaa... Tytöt muuttivatkin sitten syyslomalla omaan huoneeseen, olivat siis 6v ja vajaa 4v, ja alusta asti nukkuivat siellä tosi hyvin. Aiemmin kun kokeilimme omassa huoneessa nukkumista, ei siitä tahtonut tulla mitään, kun molemmat itkivät ja ramppasivat yökaudet pitkin taloa. Nyt pari viikkoa sitten tuo poju, kohta 3, halusi omaan huoneeseen ja on siitä lähtien siellä nukkunut. Yhtenäkään yönä ei ole ollut mitään ongelmia. Nyt meidän sängyssä nukkuu meidän lisäksemme vain prinsessa, joka saa siellä pysyäkin, niin kauan kuin haluaa.
P.S. Meillä useatkin tuttavat kauhistelivat meidän perhepetiratkaisua, mutta en halunnut alkaa mihinkään huudatukseenkaan. Eli minä uskon, että kyllä ne lapset sen tissin jättää, ja nukkuvat omaan sänkyyn, kun ovat siihen valmiita. Sinuna luottaisin omiin tuntemuksiisi ja "äidinvaistoon", niin osaat tehdä teille käypäiset ratkaisut!

 

[iltayö]

mielelläni otan kaikenlaisia vinkkejä vastaan ja kaikki ovat tervetulleita keskustelemaan. halusin otsikollani vain erityisesti houkutella äitejä jotka muuten ovat toimineet kanssani samalla lailla. lastenhoito-oppaathan on täynnä niitä perinteisempiä vastauksia

tietääkö kukaan mitään kivoja kirjoja tällaiselle äidille joka toivoisi pehmeitä menetelmiä mutta silti oikeaa tietoa?

 

[iltayö]

kiitos mollis, pitäisi vain muistaa taas luottaa omaan vaistoonsa... välillä harmittaa jälkeen päin että tuli epäiltyä itseään, ja sitten taas huomaa olevansa epävarma uudesta asiasta...

mutta taas toisaalta tässäkin kohtaa on mahdollista mennä pieleen joten ihanaa kun saa pohtia asiaa teidän kanssa

 

[Tipu Topakka]

Meillä molemmta on olleet perhepetiläisiä. Esikoinen 4-v kyllä nukkuu jo omassa huoneessa ilman mitään teatteria ja nukahtaa nopeaan. Kuopus joka myös nukkuu omassa huoneessa on vielä tissiläinen. Välillä nukahtaa tissille ja välillä riittää kun hivellän kasvoista ja sormista. Olen alkanut lopetella hiljalleen tuota tissille nukahtamista ja vaihtanut sen just tuohon hivelyyn. Esikoisenkin nukutin ennen hivelemällä, mutta nykyään nukahtaa ihan itse. Eli kyllä oppii nukahtamaan itse.

 

[muumuu]

Mulla on lapsia neljä. Kanneltu ja sylitelty ja viereen tissille nukutettu pienin vielä tällaisessa vaiheessa, mut isommat nukkuu oikein hyvin omissa sängyissä ja huoneissa, ilman mitään nukuttamista

 

[iltayö]

 

[ansku]

Minä olen kanssa aika lempeä äiti näissä nukutusasioissa. Kuopus on 1 v. 3 kk. ja vaikka omakin sänky on meidän huoneessa, aika usein siirtyy öisin viereen tai ihan nukahtaa meidän väliin. Minä uskon siihen, ettei tommoinen taapero voi saada liikaa läheisyyttä ja mikäli hänet hoitajan lähellä saadaan rauhoittumaan, se on mielestäni silloin paras tapa nukahtaa. Käytännössä nukuttelemme siten, että istumme sängyn vieressä (tai joskus pötkötellään vierekkäin) silittämässä tai taputtamassa pepulle ja siihen aika usein nukahtaa. Jos lapsi on kovin itkuinen, otamme syliin ja heijaamme uneen. Uneen kanniskelua en varsinaisesti voi suositella, esikoista kannoimme miltei 2 v. saakka ja se oli aika töisevää juuri selälle. Mutta tämän kolmosenkin kanssa siis välillä istuskellaan sylikkäin ja heijataan. Imettäisin varmaan vieläkin, mutta lapsi itse vieroitti itsensä 10 kk:n iässä rinnalta, mihin saakka en mitenkään rajannut imetyskertoja edes öisin. Myös vanhemmat lapset ovat itse lopettaneet imemisen noin vuoden iässä, enkä tämän jälkeen ole mitään maitopulloja öisin tarjoillut, vesihörpyt korkeintaan.

En osaa sanoa oikein mitään tuohon imetysasiaan, kun imetystä ei ole tarvinnut minun aloitteesta lopettaa. Muuten kuitenkin sanoisin, että pehmeät nukutuskonstinne kuulostavat mun korvaan aivan luontevilta. Ja näin kolmen lapsen kokemuksella voisin väittää, että niitä huonon nukahtamisen kausia tulee kaikille lapsille. Meillä ne ovat usein liittyneet johonkin voimakkaaseen kehitysryöppyyn (puhe, liikkuminen..) ja menneet ajallaan ohitse.

 

[viereen nukuttaja]

Ihana pino! Meillä esikoinen myös vuoden kieppeillä ja olen todella miettinyt mitä teen imettämis-nukahtamis-nukkumisjärjestysrintamalla. Meillä lapsi nukahtaa rinnalle lähes joka ilta. Ensin on iltarutiinit iltapuuroineen, pesuineen, lauluineen jne ja viimeisenä on imetyksen vuoro. Lapsi sammuu loppujen lopuksi melko nopeasti rinnalle kunhan vaan ensin rauhottuu imuttelemaan. Useimmiten siirrän lapsen omaan sänkyyn kun on nukahtanut. Ensimmäisestä yösyötöstä lapsi jää viereen nukkumaan. Yösyötöt vaikuttavat meillä päivän syömisiin, joten siinä mielessä olisin valmis lopettamaan yömaidon. Huudattaa en kuitenkaan haluaisi... Eilen olin vielä aivan varma, että pian loppuu tämä osittainen perhepeti ja yötissittely, mutta tätä pinoa lukiessa on mieli ruvennut muuttumaan. Silloin kun lapsi syö kerran tai kaksi yössä ja nukkuu valmiiksi vieressä, ei siihen imettämiseen itse välttämättä edes herää kunnolla.

Melkoista pelottelua olen kuullut sekä tuosta nukkuvana siirtämisestä että imetykseen nukahtamisesta. Yösyöttö on käsketty lopettaa jo kuukausia sitten. Itsestään nukahtamisesta on myös paasattu. Perhepetiä kauheksuttu. Lapsi vaikuttaa kuitenkin tyytyväiseltä, kasvaa ja kehittyy hyvin ja vanhemmatkin ovat järjissään; silloinhan kaiken pitäisi olla kai ihan ok??

 

[iltayö]

ehkä tässä eniten hämmentää se että ennen tyttö on nukahtanut itsekseen viereen tai vähintäänkin silittelyyn mutta nyt alkaa itkeä ja vieläpä aika kovaa ja silittely tai taputtelu ei auta yhtään, päinvastoin. on siis nyt vasta alkanut vaatia kunnon nukuttamista kuten heijaamista. toisaalta yritän ajatella että tämä menee taas jonain päivänä lähiaikoina ohi, toisaalta taas on se huoli että mitä jos mikään muu kuin kantaminen jne ei enää kelpaakaan. en voi millään uskoa ettei hän saisi riittävästi huomiota tai läheisyyttä päivän aikana. mutta päiväunirytmikin on muutoksessa joten ehkä tämä kaikki liittyy yhteen... ja kävelemisen opettelu... taidan nyt jatkaa tätä isompaa nukuttamista toistaiseksi koska en todella halua hänen itkevänkään... ainakin yllä olevien pohjalta vaikuttaisi siltä etten saa mitään kovin pahaa aikaiseksi tällä...

voi kun itsekin voisi joskus antaa neuvoja kolmen tai neljän lapsen kokemuksella

 

[Tyttöni Tuulispää]

Meillä on jokainen nukkunut perhepedissä niin kauan, kuin lapsi itse on halunnut. 8v. ja 5v. siirtyivät omaan sänkyyn, kun odotin nuorimmaistamme. Olivat tuolloin 6 ja 3. Kaikki sujui ilman ainoatakaan taistelua. Kuopus nukkuu pp:ssä edelleen (nukkuu meidän sängyssämme tälläkin hetkellä päikkyjä).

 

[iltayö]

tiedätkö "viereen nukuttaja", vaikka olenkin nyt häkeltynyt tästä nukuttamisvaiheesta, ja vaikka olen yhden pienen tytön äiti eikä minulla on muista kokemusta niin silti uskon vakaasti että niin kauan kuin olette itse tyytyväisiä tilanteeseen niin en missään nimessä tekisi mitään muutoksia. perhepedistä ja pitkästä imetyksestä on ainakin paljon oikeaa tutkimustulosta jotka puoltaa niitä molempia. jos yösyötöt häiritsee sinua niin voit miettiä pehmeitä keinoja niiden vähentämiseksi mutta itse koen ne vielä ainakin toistaiseksi helppoina. ja monesti jopa elämää helpottavina esim silloin kun on nuhaa tai hammaskipuja niin yöimetys on oikea helpotus...

 

[Jellonainen]

Minä nukutan vielä yksivuotiaan rinnalle ja imetän öisinkin. Se on tällä hetkellä kaikkein helpoin tapa, joten en ole kiirehtinyt omaan sänkyyn siirtämisen ja (yö )vieroituksen kanssa. Mikäli nukahtaminen tai yöt hankaloituisivat tästä, niin sitten alkaisin nukuttaa ilman rintaa ja yövieroittaisin. Samoin olen menetellyt kahden isommankin kanssa, ilman ongelmia. Nukkuvat nyt omissa sängyissään koko yön ja nukahtavat helposti, tosin edelleen heidät nukutetaan ja sängytkin ovat samassa huoneessa kanssamme Lapsilla ikää 5, 3 ja 1v.

 

[viereen nukuttaja]

Meillä on ollut myös hankalia kausia. Ongelma on ollut lähinnä siinä, että lapsi rauhoittuisi iltavillistään ja siinä on saattanut itkukin tulla ennen nukahtamista. Kävelemäänoppimisen aikoihin oli erityisen rauhatonta, mutta todella hankalia iltoja ei kuitenkaan ole ollut kovin montaa peräkkäin. Hampaiden puhkeaminen on myös häirinnyt nukahtamisia ja unia.

iltayö oletko varma ettei lapsellasi ole korvatulehdusta? Meillä kaikista hankalimmat ja itkuisimmat illat ovat olleet juuri korvaulehduksen aiheuttamia. Luultiin hammasvaivaksi, mutta kyse olikin alkavasta tulehduksesta.