Kyllä tässä alkaa jo tuntua siltä, että tulispa tämä vauva jo..

Mitä enemmän loppua kohden tulee, sitä enempi lisääntyy vaivatkin. Onkohan tässä ruhossa enää ainuttakaan paikkaa mitä ei särje jo :|

 

Tiedän tunteen. Ja mulla viikkoja vasta 31.
Sanoinkin miehelle illalla että meille ei sitten enempää lapsia enää tule.

 

Mulla viikkoja 20 ja ihan sama olo. Närästää, supistaa, on liitoskipuja ja muuta kökköä. Onneksi tämän jälkeen on lapset tehty!

 

Tiedän tunteen. Ja mulla viikkoja vasta 31.
Sanoinkin miehelle illalla että meille ei sitten enempää lapsia enää tule.

Juu ei meillekään, ei taatusti kertaakaan enää :/

 

mulla viikkoja 33 ja just aamulla sanoin miehelle että ei malttas oottaa että näkee vauvan mut kyllä mä niin aijon nauttia jokaisesta päivästä ku sitä vielä kannan, tää on niin lyhyt aika kuitenki ja uusia hienoja kokemuksia. oli ne sit liitoskipuja tai jotai ei kivuliasta
nautin kaikesta

 

mulla viikkoja 23 ja olen jo ihan kypsä. Liitoskivut vaivaa jatkuvasti, närästää 24/7 ja muutenkin koko ajan paska olo. Ei meillekään enempää lapsia, ei tää vanha kroppa jaksa enää.

 

nii ajatukseni läks siitä että ku eräs joka myös raskaana ni valittaa joka kerta ku nähää, että milloin mitäki vaivaa..

 

mulla viikkoja 33 ja just aamulla sanoin miehelle että ei malttas oottaa että näkee vauvan mut kyllä mä niin aijon nauttia jokaisesta päivästä ku sitä vielä kannan, tää on niin lyhyt aika kuitenki ja uusia hienoja kokemuksia. oli ne sit liitoskipuja tai jotai ei kivuliasta
nautin kaikesta

Sulla ei taida olla muita lapsia, vai? :saint:

Pitäisi pystyä kaikenlaista kotihommaa tekemään ja esikoisen kanssa puuhastelemaan, meinaa nää tuntemukset välillä estää kaiken normaalin toiminnan.
Ja puuttuvat yöunet myös vähän tuntuvat. Hermokivut käsissä valvottavat.

Mut en valita :snotty:

 

Meille viides tulossa rv 39+ ja ei mitään kiirettä vielä synnärille Nautin oikeesti!

 

Itselläni ei ollut muita vaivoja raskausaikana kuin ihan raskauden lopussa närästys ja kuorsaus. En ollut laiha,vähän ylipainoinen raskauden alkaessa. Liikuin joka päivä mm. kävelin päivässä 9 km ja olin seisomatyössä. Jaksoin hyvin vaikka raskaus meni viikoille 42+2. Itsellä oli onni, ettei muita vaivoja ollut.

 

Vielä viisi viikkoa elämästäni raskaana, sen jälkeen ei enää koskaan! Meillä on nyt lapsia omiin voimiini nähden tarpeeksi. Ja kyllä ne voimat aika täpärälle menikin...
Vai onkohan tämä raskaus sellaista aikaa, niinkuin vessahätäkin. Mitä lähemmäksi vessaa pääsee kovan hädän kanssa, sen vaikeammaksi pidättäminen tulee. Eli alitajuisesti suhteuttaa omat kykynsä vaatimusten mukaisiksi..

 

Mä mietin ihan samaa eilen illalla, ei enää lapsia. Nyt on viikkoja 32 ja olo käy yhä vain tuskaisemmaksi. Joka ilta jalkapohjat on kuin pamputetut ja aamuisin kestää liikkeelle lähtö ainakin puolisen tuntia. |O Nyt vasta viime viikolla olo on huomattavasti "raskautunut"... Kyllä tämä olo vois jo riittää loppuun asti kun ei saa ite edes sukkia jalkaan. :kieh: |O

 

Kun pääsisi edes yhdestä näistä; ääretön pahoinvointi, jumalaton selkäkipu taikka 24/7 jatkuvista "menkkakivuista" :|
Edes yksi noista pois niin mikäs tässä olisi "nautiskellessa"..

 

Vielä viisi viikkoa elämästäni raskaana, sen jälkeen ei enää koskaan! Meillä on nyt lapsia omiin voimiini nähden tarpeeksi. Ja kyllä ne voimat aika täpärälle menikin...
Vai onkohan tämä raskaus sellaista aikaa, niinkuin vessahätäkin. Mitä lähemmäksi vessaa pääsee kovan hädän kanssa, sen vaikeammaksi pidättäminen tulee. Eli alitajuisesti suhteuttaa omat kykynsä vaatimusten mukaisiksi..

Ei mulla ainakaan ekassa raskaudessa ollut kaikkia näitä "ongelmia". Paitsi tää hermokipu oli silloinkin.
Ei vanha enää jaksa eikä pysty enää vetämään lonkkaa vapaa-ajalla, toisin kuin esikoista odottaessa.

:heart:

 

jeps voin samaistua teihin vaikka se söpö kakkonen onkin jo ulkona (luojalle kiitos siitä )

eka raskaus oli ihanaa mikään ei vaivannu ja voi jessus kun toista alko odottamaan ei sitte menny päivääkään etten jostain olis valittanu ja kyllä meidän lapset on todellakin nyt tehty ja valmiit

 

mulla viikkoja 33 ja just aamulla sanoin miehelle että ei malttas oottaa että näkee vauvan mut kyllä mä niin aijon nauttia jokaisesta päivästä ku sitä vielä kannan, tää on niin lyhyt aika kuitenki ja uusia hienoja kokemuksia. oli ne sit liitoskipuja tai jotai ei kivuliasta
nautin kaikesta

Sulla ei taida olla muita lapsia, vai? :saint:

Pitäisi pystyä kaikenlaista kotihommaa tekemään ja esikoisen kanssa puuhastelemaan, meinaa nää tuntemukset välillä estää kaiken normaalin toiminnan.
Ja puuttuvat yöunet myös vähän tuntuvat. Hermokivut käsissä valvottavat.

Mut en valita :snotty:

joo ei mul oo aikasempii lapsia, ja en toki voi tietää kui kuluttavaa se olis ku täytyis lasta viihdyttää.
mua harmittaa ainoastaa se että en voi koiraa ulkoiluttaa, mutta menen kaikille lenkeille kyllä mieheni mukaan.

oletteko ollu te joilla vaivoja ni liikunnallisia tai fyysisesti kestävässä kunnossa ennen raskautta?
mietin että onko sillä mitää vaikutusta..

itse käyn kolme kertaa päivässä lenkillä ja kesän olin raksalla suht raskaassa työssä, ni ehkä siks kunto kestää?

 

ja niin, kyl mäki kotihommia teen. päivittäin tiskit laitan, pyykit, imuroin jne... (koiral karvanlähtö)