Aah kateus ajaa kalatkin vedestä.. Joo olet 'tavallaan yh' ja on sinullakin rankkaa, mutta et ymmärrä että toisilla voivat toisenlaiset asiat olla rankkoja. Mitä tiedät tästä päivähoidosta; hakeeko äiti töitä (niitä kun ei tuosta vain saa sormia napsauttamalla), saako lapsi sieltä seuraa, jota sisarukset toisivat? Samalla lailla siivoilua ja ruoanlaittoa se on jokaisen äidin (/isän) arki ja välillä myöskin shoppailua. Joo-o ei tarvitse nyt maksaa päivähoidosta mitään, koska tulotkin ovat minimaaliset. Mites niillä maksat kun hyvä, jos pystyy asunnon, sähkön, ruoat ynnä muut perusasiat kattamaan, ne kun täytyy yyhoonkin maksaa eikä ole sitä miestä avustamassa menoissa. Sossusta varmaan saa jonkinlaista apua, jos esimerkiksi pesukone hajoaa. Joillakin paikkakunnilla saa perhetyöntekijöitä avustamaan arjessa (myös muut kuin yh:t), jotkut saattavat kotitöitäkin tehdä. Ja on hienoa jos on mummola, jossa lapsenlapsi halutaan ottaa hoitoon silloin tällöin. Kannattaa tosiaan miettiä niitä tukijoukkoja, kun lapsia alkaa väsäämään eikä kadehtia sitä mitä muilla on.
No niin kerronko sitten miten minä yhden lapsen yh elän.. kittuuttaen (mutta äärimmäisen onnellisesti) tuilla, lapsi (2 v.) on kotosalla vielä - syksyllä menee tarhaan ja itse yritän löytää hyvän työpaikan (on ehkä pikkasen hankalampaa tehdä esim. vuorotyötä yh:na). Aikaa ei pahemmin jää itselle, kun lapsen kanssa on 24/7. On toki ihana mummola, johon lapsi halutaan lähes joka viikonloppu yöksi hoitoon ja äiti saa nukkua yön kokonaan ja rentoutua. Me ulkoillaan, retkeillään, käydään siellä ja täällä (on onneksi auto, ei toki sossun maksama) ja nautitaan elämästä eikä jakseta valittaa siitä mitä muilla on, koska itse on oman onnensa seppä. Tämä on nyt näin ja pärjätään, jatkossa toivottavasti vieläkin paremmin. Enkä tiedä minkälaista elämä on monen lapsen kanssa, mutta olettaisin että sisaruksista voisi olle myös jotain hyötyä. Niin ja siitä miehestäkin.