kyllä voikin olla vaikea tulla raskaaksi! :-(

[neimles]

Harmittaa, nyppii, vituttaa suorastaan. Surettaa ja ei malttas odottaa että pääsis odottamaan. Meillä on yksi lapsi ennestään, häntä "tehtiin" pari vuotta, ja ennen joulua päätettiin että nyt saa todellakin tulla toinen, voi kun se meille suotais... Tosiaan joulukuusta asti yritetty laittaa alulle raskautta "ihan tosissaan" (sitäkin ennen oltiin jo muutama kuukausi ilman sen kummempaa ehkäsyä, joskus kondomin kanssa..) mutta ei vaan tärppää. Tiiän, että viis, kuus kuukautta on vielä lyhyt aika, mutta mua pelottaa jo valmiiks, että jos tässä menee yhtä kauan tai kauemmin kun esikoista yrittäessä

Kaikki kyselee, että joko meille on toinen tulossa. Ollaan vaan vastattu, että ei ole. Vähän siihen sävyyn, että ei ole tulossa eikä halutakkaan. Mulle paljon helpompi, kun alkaa kertomaan mahdollisista lisääntymisvaikeuksistani >:|
Miehen vanhemmat ja sisarukset , ne vasta jaksaakin... Joka kerta sama kysymys notta joko tulee seuraavaa, ja miksei tule, eikö pitäis tulla jo!!
Helppohan se on heille ihmetellä, kun itse saavat lapsia vuoden välein..

En tiiä mikä tämän alotuksen pointti on, halusin vaan johonkin selventää päätäni. Voi kun me saatais pian vauva, ... Esikoinen on rakkainta mulle maailmassa, mutta kaipaan toistakin lasta.

 

[viii]

Tiedän tunteen. =) Koitahan vaan jaksaa.

Meillä esikoinen sai alkunsa helposti. Toista tehtiinkin sitten 7½ pitkää vuotta!!

 

[jaahas]

Jotenkin tuntuis että kun on sanonta että lapsia ei tehdä, niitä saadaan niin et jos saisit sellaisen rentouden päälle että ei mitään "tekemistä" vaan rauhallista odottelua ja toiveilua

 

[ap.]

Kiitos viii, tsempistä Voin vain kuvitella, miltä tuntuu odottaa kymmenenkin vuotta, kun jo pari vuotta tuntui niin pitkältä.

Jaahas, mä olen kai luonteeltani muutenkin malttamaton , ja suorittaja, ja suutun niin helposti itselleni. Notta, miksei multa onnistu semmonen asia, mikä tuntuu sujuvan kaikilta lähipiirissäni kuin vettä vaan. Vaikka, eihän kaikki ole aina niin mustavalkosta, ja asiat tapahtuu niinkun ne tapahtuu... Joskus vaan iskee suru puseroon.

No, tämmösiä mietintöjä... Muuten, esikoinen sai alkunsa keskellä muuttoa, kiireisessä elämäntilanteessa, ja siinä vaiheessa raskaaksi tulo ei ollut edes mielessä, ... oikeestaan olin jo luopunu toivosta ja siirtäny toiveeni syrjään ainakin hetkeks. Oli mahtava tunne tajuta olevansa raskaana ( viikolla 8 vasta!! )

 

["vieras"]

Jotenkin tuntuis että kun on sanonta että lapsia ei tehdä, niitä saadaan niin et jos saisit sellaisen rentouden päälle että ei mitään "tekemistä" vaan rauhallista odottelua ja toiveilua

Mä taas ajattelin tota sanontaa vastauksena kyselijöille.. Että sanois vaan tiukasti jotain että "Kaikki ei vaan saa lapsia sormia napsauttamalla. Tilauksessa on!" siihen sävyyn että tyhmempikin tajuais tämän olevan erittäin ei-toivottu puheenaihe.

 

["sss"]

ekaa raskautta odotettiin 10 vuotta ja meni kesken toista reilu vuosi joka sekin meni kesken. Oo onnellinen, että sulla on ees tuo yksi lapsi meillä ei oo yhtään