Kyllä sitä pitää olla onnellinen kun kaikki minun isovanhempani ovat saaneet elää elämänsä "täysjärkisenä"

[surullista]

Kenelläkään ei ole ollut alzheimerin tautia, ei dementiaa tai mitään muutakaan, joka vie muistin. Kaikki isovanhempani ovat jo kuolleet, että ei niitä myöskään enää tule.

Tätini tuossa juuri kertoi anopistaan, joka on jo jokusen vuoden ollut vanhainkodissa tai palvelutalossa, en tarkalleen nyt tiedä kummassa on, mutta mistään ei enää oikein tiedä mitään. Olivat sunnuntaina käyneet katsomassa äitienpäivän kunniaksi ja anoppi ei ollut ensin tunnistanut tätiäni ja koiran oli tunnistanut, mutta ihan erinimiseksi sitä kyllä nimitti. Poikansa kun saapui ja tätini kysyi, että tiedätkö kuka hän on, niin oli pyöritellyt päättää ja todennut ettei ole koskaan nähnytkään.

Kun oli sanottu että se on sinun poikasi, niin oli ollut sitä mieltä, että ei hänellä ole poikaa, ei hänellä ole tytärtäkään, hän on vanhapiika. Todellisuudessa hänellä on 3 poikaa ja tytär. Tytärtään pitää omana serkkunaan tällä hetkellä.

Ikää tällä anopilla on jo melkein 95.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Mummo ei muistanut mitään...Mutta jollain tasolla tunnisti, että samaa porukkaa ollaan. Ja niitä mummoja/äitejä/anoppeja/vanhempia kannattaa käydä katsomassa useamminkin, kuin vain jonkun juhlapyhän kunniaksi.

 

[Horuksen silmä]

Ole onnellinen siitä!
Mulla isovanhemmista 2 ei ole valitettavasti yhtä onnekkaita olleet.

 

[ap]

Mummo ei muistanut mitään...Mutta jollain tasolla tunnisti, että samaa porukkaa ollaan. Ja niitä mummoja/äitejä/anoppeja/vanhempia kannattaa käydä katsomassa useamminkin, kuin vain jonkun juhlapyhän kunniaksi.

Käyvät kyllä aika ajoin katsomassa, ei pelkästään juhlapyhinä. Tytär eniten käy varmaan vierailulla, kun hoitaa äitinsä asioita, pojat ovat vähän jäyhempiä ja ei nyt niin usein käy.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Käyvät kyllä aika ajoin katsomassa, ei pelkästään juhlapyhinä. Tytär eniten käy varmaan vierailulla, kun hoitaa äitinsä asioita, pojat ovat vähän jäyhempiä ja ei nyt niin usein käy.

Se olikin ihan yleisesti sanottu.

 

[Ninniliina]

Mun ainoolla elossa olevalla isovanhemmalla, famulla, on paha alzheimerin tauti. Ei tunnista oikeen ketään eikä varsinkaan meitä jotka käydään harvemmin. Ahdistuu ja suuttuu siitä kun ei tunnista, joten vierailut ei ees oikeen oo kovin mukavia miltään kannalta. Mulla ei ole mitään mahdollisuutta käydä siellä usein koska asutaan kaukana. Niitäkään sukulaisia, jotka siel käy useesti viikossa, famu ei välillä tunnista.