Kuuluuko mielestäsi uhmaikä lapsen terveeseen kehitykseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Heavyfreak
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Heavyfreak

Aktiivinen jäsen
17.07.2005
15 106
2
36
Mun mielestä ehdottomasti kyllä! Se on todella tärkeä kehitysvaihe.

Tässä aiheeseen liittyvää MLL:n sivuilta:

Uhmaikä
Uhmaiällä on useita nimiä kuten itsenäistymisikä, itsenäistymisvaihe tai oman tahdon opettelemisen ikä. Uhmaikä alkaa yleensä hieman ennen tai jälkeen 2-vuotispäivän ja kestää vaihtelevan ajan. Useimmilla se laantuu viimeistään 4-5-vuotiaana, osalla jo aiemmin.

Uhmaikä liittyy lapsen tarpeeseen itsenäistyä ja hallita erillisyyttään vanhemmista. Itsenäistyminen on voimakkainta kaikkein lähimmästä ihmissuhteesta, tavallisimmin äidistä. Kun uhmaikäinen kiukkuaa äidilleen, mutta käyttäytyy sopuisasti päiväkodissa ja mummolassa, kyse ei ole äidin huonommasta kasvatustyylistä, vaan suhteen läheisyydestä.

Kun lapsi pontevasti ja ärsyttävän usein ilmaisee EI, se on hyvä merkki siitä, että lapsi on itsenäistymässä vanhemmistaan. Ei-sanan käyttäminen antaa lapselle tunteen itsenäisyydestä ja itsensä hallinnasta, vaikka aina se ei johdakaan hänen toivomaansa lopputulokseen.

Kun lapsi irtautuu vähitellen vanhemmastaan, hän samalla omaksuu pienin askelin tämän psyykkisiä säätelytehtäviä: rajoittamaan, rauhoittamaan ja kannustamaan itseään. Tämä on pohjana mm. omantunnon kehittymiselle.

http://vanhemmat.mll.fi/tukea_ja_taitoa_tilanteesta_toiseen/lapsi_kiukkuaa_ja_uhmaa.php#kolmas
 
Kuuluu!

Joku taannoin väitti, että vanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan ja siksi uhmaavat. Itsellään kuulemma kiltit ja tottelevaiset lapset. :D
 
Just oon tänään miettinyt että onko toi poika normaali, ollaanko me huonoja kasvattajia vai missä on vika kun se raivoaa/kiukkuaa. Verrattuna naapuriin jonka 3-vuotiaalla on kuulemma uhma kun se väittää kaksi kertaa vastaan :/

Ei kokemusta lapsista ole niin vähän alkaa meneen sormi suuhun tuon hirmun kanssa..
 
Tottakai kuuluu. Joskus jos lapsi ihan superkiltti eikä uhmaa voi taustalla olla lapsen tai äidin masennus, lapsesta ei huolehdita, lapsi pelkää vanhempiaan tai muuta inhottavaa...
 
Uskon tietäväni, että sen voimakkuus riippuu todella paljon lapsen perustemperamentista. Jossain muodossa tulee varmaan kaikille. Ympäristökin tietysti vaikuttaa siihen, miten ko ikä ilmenee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitylix2:
Tottakai kuuluu. Joskus jos lapsi ihan superkiltti eikä uhmaa voi taustalla olla lapsen tai äidin masennus, lapsesta ei huolehdita, lapsi pelkää vanhempiaan tai muuta inhottavaa...

Näin on, surullista kyllä.. Muutaman tällaisen tapauksen tiedän.. :(
 
ehdottomasti kyllä. Jos uhmaa ei missään muodossa ilmene, lapsi ei ole terve tai perheessä on jotain pahasti pielessä eikä lapsi esim uskalla näyttää tunteitaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Raitapaitainen:
Pitää merkata odottamaan ensimmäistä yhteenottoa aiheesta anopin kanssa... ;)

:D Tulosta tuo juttu netistä ja ens kerran ku se alkaa aiheesta sulle (mahdollisesti) luennoimaan niin läimäset sille laput kouraan ja sanot että siinä on hieman iltalukemista.. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitylix2:
Tottakai kuuluu. Joskus jos lapsi ihan superkiltti eikä uhmaa voi taustalla olla lapsen tai äidin masennus, lapsesta ei huolehdita, lapsi pelkää vanhempiaan tai muuta inhottavaa...

ni,mut ei aina ja toivottavasti ei yleensäkkään ole..
siskon lapsi on ni perus kiltti ja tyytyväinen et ei sil ole ollut mitään uhmaikää... mut nyt ne pelkää tulevaa teini-ikää...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
Alkuperäinen kirjoittaja äitylix2:
Tottakai kuuluu. Joskus jos lapsi ihan superkiltti eikä uhmaa voi taustalla olla lapsen tai äidin masennus, lapsesta ei huolehdita, lapsi pelkää vanhempiaan tai muuta inhottavaa...

Näin on, surullista kyllä.. Muutaman tällaisen tapauksen tiedän.. :(

Meillä esikoinen ei ole ennen tätä 6v-uhmaa juurikaan uhmannut. Vaikka tiedän että syy on todennäköisesti temperamentissa, silti olen monet kerrat kysynyt itseltäni olenko jotenkin jyrännyt lapsen, eikä hän siksi ole uskaltanut uhmata. Keskimmäistä kun pitää temperamentin takia kasvattaa paljon autoritäärisemmin, tulee välillä oltua vanhimmallekin ehkä liian tiukka.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitylix2:
Tottakai kuuluu. Joskus jos lapsi ihan superkiltti eikä uhmaa voi taustalla olla lapsen tai äidin masennus, lapsesta ei huolehdita, lapsi pelkää vanhempiaan tai muuta inhottavaa...

Meillä oli juuri näin. Tajusin vasta kun aloin toipua jolloin lapsikin muutti käytöstään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja realisti:
Uskon tietäväni, että sen voimakkuus riippuu todella paljon lapsen perustemperamentista. Jossain muodossa tulee varmaan kaikille. Ympäristökin tietysti vaikuttaa siihen, miten ko ikä ilmenee.

Ympäristö ja lapsen uhmaan reagoiminen vaikuttavat myös todella paljon synnynnäisen temperamentin lisäksi uhman kestoon ja laatuun.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
Alkuperäinen kirjoittaja äitylix2:
Tottakai kuuluu. Joskus jos lapsi ihan superkiltti eikä uhmaa voi taustalla olla lapsen tai äidin masennus, lapsesta ei huolehdita, lapsi pelkää vanhempiaan tai muuta inhottavaa...

Näin on, surullista kyllä.. Muutaman tällaisen tapauksen tiedän.. :(

Meillä esikoinen ei ole ennen tätä 6v-uhmaa juurikaan uhmannut. Vaikka tiedän että syy on todennäköisesti temperamentissa, silti olen monet kerrat kysynyt itseltäni olenko jotenkin jyrännyt lapsen, eikä hän siksi ole uskaltanut uhmata. Keskimmäistä kun pitää temperamentin takia kasvattaa paljon autoritäärisemmin, tulee välillä oltua vanhimmallekin ehkä liian tiukka.

Toki temperamentillakin on suuri vaikutus siihen, ei sen oo pakko olla jotain negatiivista mikä sen aiheuttaa :)

Musta tuntuu että meillä on ollu vajaa 2 v:sta asti (tyttö täyttää nyt 5) uhmaa :D Mutta tytöllä on myös erittäin vahva, voimakas ja herkästi tulistuva temperamentti. Joten sitä uhmaa siis riittää.. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tieto:
Kasvatustieteen perusasioita. Normaaliin fallisvaiheeseen kuuluu uhma. Vuosia lapsella voi olla jotain 1,5-4 vuotta


Mikä ihmeen fallisvaihe (hassu termi)? Ja uhmaikä tai oikestaan nykyään tahtoikä on enemmänkin kasvatuspsykologian alaa eikä kasvatustieteen ;)
 
Huh, kylläpäs oli mukavaa luettavaa :D Ei meidän nuorimmaisessa ehkä sitten olekkaan mitään vikaa.Hiukan hän on ehkä tavallista energisempi ja omaa kovan äänen mikä tuo oman lisän vastaan sanomiselle.
Mut olen kyllä miettinyt et ehkä vielä vuosi niin sitten alkaa tasottuu.Joten kyllä tämä tästä :)
 

Yhteistyössä