Kurkkua kuristaa, sydäntä puristaa, taju meinaa lähteä ja olo on kaiken kaikkiaan levoton!!!

[;( nyyh]

Mä haluan niin päästä sen kainaloon, mut se ei vaan oo mahdollista. Kaikki mun soluni yrittävät vetää mua sinnepäin missä tää unelma on, mutta mä en vaan voi.

Tää tunne on ihan hirveä, enkä mä voi mitään muuta kuin yrittää unohtaa ja olla ajattelematta!!!

Mun tekis mieli itkeä vollottaa vaikkei itketäkkään, tekis mieli tampata jalkaa lattiaan ja huutaa että MÄ HALUAN MÄ HALUAN, mun on pakko!!!!

Mut mikään ei auta. Ei niin ei.

;( ;( ;( ;( ;( ;( ;( ;( ;(

 

[vieras]

no pahus, miks ei mahdollista?

 

[no]

miks et voi?? mikä estää?

 

[XXS]

Mikä sua pidättelee? Aviomiehesikö?

 

[;( nyyh]

Juu, aviomies, pian entinen sellainen (ei toisen takia), mutta myös aviomiehen ja tämän unelman tuttavuus.

Mutta mä en vaan kestä.

 

[ap]

Sanokaa mitä mä teen???
Millä tän olon saa pois??

Koskaan en oo oikeasti pettänyt, tää on vaan henkistä ja sille en vaan voi mitään!!!!!!!!