kurja katsella sivusta...

kun ei uskalla puuttua asiaan millään lailla(siis sanoa mitään):tutullani on kaksi lasta ja heillä on ikäeroa 5 vuotta.Vauva on nyt puolivuotias ja tuntuu olevan perheen silmäterä...isälle ainakin.Liekkö sukupuolella niin tekemistä mutta kyllä nyt hoetaan niin Äijää että oikein :kieh: Isosiskolle vaan äristään tyyliin "älä SINÄ nyt tule tähän,et ole mikään keskipiste".viimeksi kun otettiin valokuvia vauvasta ja sisko siinä pyöri niin isä tempaisi tytön niin rajusti pois että itsekkin oikein pelästyin-siis valokuvan takia kun isä ei halunnut häntä siihen :eek: Tottakai sen ymmärrän että jonkinlainen kurikin ja järjestys täytyy lapsilla olla mutta kohtuus kaikessa.Kamalan rumasti ja epäystävällisesti lasten isä tytölle puhuu eikä häntä muuten huomioi.Lasten äitikään ei asiaan puutu.Jos mun mieheni käyttäytyisi noin lapsiani kohtaan niin en katsoisi ketä on kuulemassa vaan antaisin kuulla hänen kunniansa,todellakin \|O
 
Jos tyttö ei pysty itse pitämään puoliaan, eikä vanhemmat sitä tee, kannataisi jonkun se tehdä. Jos tytön vanhemmat hyviä ystäviä/sukulaisia, luulisi että voisit huomauttaa tuosta käyttäytymisestä. Voihan olla ettei vanhemmat sitä itse huomaa. Monesti kuvitellaan, että isommat lapset eivät tarvi hoivaa niin paljon kuin pienet. Tässä ollaan mielestäni erittäin paljon hakoteillä. Vielä neljäsluokkalaiset ovat pieniä lapsia ja tarvitsevat sen huolenpidon.

Ehdottaisin että tarttuisit ongelmaan jossakin sopivassa kohtaa. Juuri kun kyseinen isä on jättänyt tytön huomiotta. Tokaiset jotakin noin puolihuolimattomasti.
 
NIinpä. Pienikin esikoinen tuntuu isolta kun vauva tulee perheeseen, ainakin meillä, eikä huomaa että toinen on pieni myös. Ja sitten kun kuopus on samanikäinen kuin esikoinen oli kun kuopus syntyi, huomaa vasta miten pieni se isompikin oli. :ashamed: Isompi lapsi ymmärtää sen huomion, mitä vielä vauva ei ymmmärrä eikä ole tottunut siihen. siksi isompi pitäisi huomata aina.
 
Lähipiirissä myös poika josta tuli isoveli kun oli n.3v vähän runsas. Pienempi on nyt 1v4kk ja poika jäänyt aivan paitsioon. Äiti sanoi aiemmin aina ettei voi tulla,auttaa,sylitellä tms kun on vauva. Nytkään ei ole oikein kiinnostunut viettämään aikaa pojan kanssa. Pojalle myös tiuskitaan ja hän on "iso jätkä".
Pojan luonne myös muuttunut eikä ole enää ollenkaan niin kiva kaveri kuin ennen. kaipaa huomiota, lällättää,kerskuu jne. Olen sanonut kuinka hyvää tekisi antaa myös hänelle erityishuomiota ja erityisesti äidin olla kahden myös tämän pojan kanssa. Äiti aina samaa mieltä mut käytännössä mitään ei tapahdu..
Tosi kurjaa pojan kannalta. Ja tosi kurjaa myös sivusta seurata..
 

Yhteistyössä