kurituksesta

et ole huono äiti, olen kuule minäkin antanut luunapin sormille tai pikkasen nipistänyt niskavilloista, jos tuo rakas poikani ei vaan tottele, ei sitten millään ja ei se rakkaus puoleen tai toiseen siitä muutu yhtään miksikään :heart:
Pienenä esimerkkinä kerron tämän, olen lasten psykiatrisessa töissä (olen siis lasten "kallonkutistaja ) ja siellä on siis näitä vaikeita tapauksia (puhun nyt nuorista) ja suurin osa näistä ns. ongelma-nuorista on semmoisia joilla ei näitä rajoja ole ollut kotona....
ei ehkä nyt kuulunut tähän juttun, mutta tämän perusteella jokainen voi nyt sitten miettiä mitä ajoin takaa ja ennen ku joku ehtii kaataa sittiä niskaan, en siis todellakaan kannata fyysistä kuritusta, mutta en myöskään tuomitse äitejä jotka joskus joutuvat tukistamaan tms.

 

\

Mietipä, jos miehesi ottaisi niskavilloistasi "hellästi" kiinni, kun kiukuttelet. Onko hänellä siihen oikeus??? Eiköhän niitä muitakin keinoja ole olemassa. Itse en ole mikään täydellinen äiti. Suutun ja huudan lapselleni, mutta käsiksi en häneen käy. Muulla tavoin asiat on ratkaistava. Miten kiellät lastasi tukistamasta muita, jos itse teet niin hänelle?!?

Huutoko sitten on oikein ei todellakaan!!! Älä ihmettele jos lapsesi huutaa...mistähän on oppinut??!!
Meillä ainakin riittää että kerran sanoo vihaisella äänellä!

 

Vai että se tekee julman väkivaltaisen ääliön, jos toista nippaa sormille tai ottaa niskavilloista kiinni?!?! \|O Sanonpa vaan että nuo edellä mainitut on aika vähäisiä kuritusmuotoja siihen verrattuna, mitä minä oon joutunu pienenä kokemaan! Harjanvarrella reisille, takapuolelle ja säärille niin, että alavartalo sinisenä lyönneistä, keskellä pimeintä ja kylmintä talvea illalla myöhään yövaatteissa paljasjaloin lumihankeen seisomaan, sanallisia heittoja, jotka osaa satuttaa todella, kun oma äiti ne sanoo. Tässä muutama esimerkki vaan, minkälaista joissain perheissä tosiaan voi olla, että pienet tukistukset ja nippaukset on aika sallittuja näihin verrattuna \|O \|O \|O Ja siltikään mä en ole katkera äitilleni enää, vaan ymmärrän äitinä että hän oli vain pohjattoman väsynyt ja masentunut monen lapsen äiti.

 

Mun mielestä kaikenlainen väkivalta ketä tahansa kohtaan on periaatteessa väärin.

Toisaalta ymmärrän, että äitikin on ihminen, ja ihminen väsyy jos vaikka pienet lapset ja käy töissä, tai jos on monta pientä lasta, ja tekee itse kaiken, ei tukiverkkoja tai lomia.

Itse olen myös ollut niin lopen väsynyt työssä ollessani ja pientä lasta hoitaessani, että kerran läimäytin lasta, joka ei tehnyt mitään väärää. Uskalsi vain ilmaista olevansa eri mieltä vaatteiden pukemisesta, en muista tarkalleen mikä siinä kiikasti. Onneksi tajusin pyytää anteeksi

Olen siis samaa mieltä niiden kanssa, jotka kirjoittaa, että vanhemmilla ei ole mitään oikeuksia väkivaltaan lapsenkasvatuksessa. Kuitenkin kaikki olemme vain ihmisiä.