Kuollut ihminen lapsen näkökulmasta?

"joo"
Meidän lapset oli juuri katsomassa arkussa makaavaa isoisoisää. Kumpikaan ei pelännyt eikä tullut painajaisia. Asiasta juteltiin ja jutellaan aina kun lapset jotain kysyy.

Meillä varmasti asiaa helpotti se ettei lapset vielä ollut kuullut mitää zompi juttuja mistään, eikä juuri mitään kummitus juttuja ollut. eivät siis tienneet että kuolemassa olisi tälläistä pimeää puolta, vain se että rakas ihminen on poissa ja muistot jää.
 
Juu, olen yrittänyt välttää sotkemasta "nukkumista" ja "kuolemista". Asioista on puhuttu kyllä ihan niiden oikeilla nimillä.

Itse en ole koskaan nähnyt kuollutta, joten senkin takia vähän arveluttaa onko se sopivaa...
 
öööööööööö
Meillä kuoli 4ja 2 vuotiaiden isomummo joka oli todella läheinen, täälä on tapana talvihaudalla pitää arkku auki, jos vaan ruumis on sen näköinen, että voipi näyttää.

Lapset olivat hiljaisia ja mietteliäitä, mutta mielestäni on tärkeää lasten olla mukana surutyössä ja nähdä aikuisten tunteita, siten ehkä itsekin helpompaa käsitellä surua.

Näin meillä, ja tietenkin jos kuollut ei ole ollut läheinen en ehkä viesi, se on vaikeaa itselle,saati vielä olla tilanteessa lapsen kanssa.
 
Olen nähnyt muutaman läheiseni kuolleena. Se oikeasti näyttää kuin nukkuisivat. Mummuani jopa pidin kädestä kun oli jo kuollut. Siinä ei ole mitään pelottavaa jos sanoo hyvästit rakkaalle kun tämä on jo poismennyt. Jos ensin katsot uskallatko mennä ja sitten mietit otatko lapsen mukaan?
 

Yhteistyössä