kuolema

Lueskelin tätä "tarinaa"... Olen samaa mieltä, että heti hakemaan apua. Olen kokenut samoja juttuja kanssasi, mutta uskalsin hakea apua heti. Neuvolasta tilaavat ajan esim. mielenterveystoimistoon ja suma lähtee purkautumaan heti. Keskusteluavusta on todella apua tässä tilanteestasi. Olisiko Sinulla edes yksi ystävä, jonka kanssa jutella tilanteesta - se auttaa. Nukahtamislääkkeet todella auttavat univaikeuksissa, käytin itse niitä kahteen otteeseen jopa kuukauden kerrallaan, enkä ole jäänyt koukuun. Tilanteen hieman rauhoituttua kävin homeopaatilla ja sain sieltä viimeisimmän avun: mielialani on noussut, en panikoi enkä ole ahdistunut - ja mikä ihaninta, olen jo kuukauden ajan nukahtanut ja nukkunut normaalisti!!! Mutta, yksin et pärjää, rohkaise mielesi ja hae apua!!! Ei lasta niin vain oteta huostaan!!

 

Mitä sulle nyt kuuluu??
Kirjoititko ja annoitko kirjeen tädillesi vai soititko neuvolaan??
Kerro mitä sulle kuuluu, olen huolissani susta, ihan oikeesti.

 

\

Mitä sulle nyt kuuluu??
Kirjoititko ja annoitko kirjeen tädillesi vai soititko neuvolaan??
Kerro mitä sulle kuuluu, olen huolissani susta, ihan oikeesti.

moi,
nyt ehdin vasta kirjoitella...täti kävi,annoin kirjeen,pyysi viereen,kun minulta tuli heti itku,luki sen ja ymmärsi,ehkä oli hiukan shokissa(pitänyt minua varmaan kaikkijaksavana äitinä?)
Juteltiin 7tuntia kaikenmaailman asioista ja ainakin tälle päivälle tuli hyvä mieli!!!
Kannustaa minua nyt,mut se on tosiasia etten häneltä voi paljon vaatia,minä se olen,jonka täytyy jaksaa ja tehdä ratkaisut...
kuulostaa ehkä tyhmältä,mut yksin on jaksettava...ei minua kukaan auta ellen minä itse :'( :'(

 

Ei sun yksin tarvitse jaksaa! Paras auttaja itsellesi on tietysti sinä itse mutta tukea voit hakea/sun pitäs hakea.

Soitteleppa vielä neuvolaan. Kysäise vaikka tädiltäsi, lähtisikö hän sinun kanssasi jos tuntuu ettet pysty vielä puhumaan ja jos sua pelottaa? Tätisi voisi toimia "tulkkina" sulle jos tuntuu liian pahalta itse puhua? :hug:

 

menen tänään viikoksi hoitoon (katkaisu/lääkäri),pelottaa!!lapsi on tuttavaperheen luona(nyt jo ikävä)toivottavasti saan avun ja helpotuksen olooni!ilmoitan kuulumiset,kun tulen!
pitäkää peukkuja,että kaikki menee hyvin :hug: :hug: :hug:

 

Hyvä, että pääset hoitoihin. Ollaan toiveikkaita, että elämäsi alkaa sujumaan. Pysyt erossa huumaavista aineista. Saat apua lapsesi kanssa selviytymiseen niin, että aiheet iloon lisääntyvät. Laitahan viestiä, kun pääset nettiin.

 

Hienoo, että pääset hoitoon!!!
Kaikkea hyvää sulle ja muistahan kirjoitella tänne kuulumisistasi.

 

Kaikkea hyvää! Ja koita jaksaa, pian se helpottaa kun saat apua. Mistä päin olet, jos saa kysyä?! :hug:

 

Odotetaan sua kotiin hoidoista.

 

Mikä tilanne? Voimia

 

Kävin siis siellä hoidossa ja sain paljon apua sekä neuvoa tähän tilanteeseen.minulla todettiin nyt "virallisesti"(päivän testi) se masennus,sain lääkkeeksi Sertrolin nimistä lääkettä,olen sitä nyt n.viikon syönnyt ja odottelen vaikutusta.Univaikeuksia on edelleen...mentiin lapsen kans nukkuu kasilta ja nyt heräsin???Uni ei vaan tule?Voin paremmin henkisesti ja olihan se ns.lomaa,kun sai itseään hoitaa!
Toivoa paremmasta siis on ja ajattelin,josko laittais lapsen hoitoon välillä tai sit sinne mun tädille?Terapeutit sano,että olen liian ankara itselleni ja MINUN TÄYTYY ottaa sitä omaa aikaa,ei kukaan jaksa tehdä kaikkee yksin!Nyt täytyis vaan itse tajuta :headwall:
Kuullaan taas ja kiitos,kun olette miettineet mun tilannetta :hug:

 

1. kirjoittelee taas...

Nyt siis suunnittelemaan, että miten saisit sitä omaa aikaa. Onko ketään, joka voisi hoitaa lasta, vaikka muutaman tunnin? Tätisi? Kodinhoitaja? Tsemppiä ja mukavaa kuulla, että yrität nyt eteenpäin hieman palaantunein voimin.

Kerronpa, että sain itse eilen ensimmäistä kertaa sitten lasten syntymän olla kahden mieheni kanssa kokonaista neljä tuntia. Ei ollakaan oltu yhdessä vapaalla 3v 6kk:een! Oli ikimuistoista! Sukulaiset hoisivat lapsiamme, kun suoraan apua pyysimme. Naurattaa ja välillä itkettääkin tilanne missä olemme eläneet. Toiset ne saa säännöllistä apua lasten isovanhemmilta ym sukulaisilta ja ystäviltä...

 

Kiva kuulla että oot paremmassa kunnossa.
Toi lapsen vieminen hoitoon kuulostaa tosi hyvältä idealta. Saisit aikaa itsellesi ja saisit kerättyä voimia.
Kaikkea hyvää sulle, kirjottele taas kuulumisistasi.

 

Hei,

Soita ihmeessä neuvolaan ja kerro tilanteesi. Kyllä sieltä saa apua. Me saimme apua, kun vauva nukkui tosi huonosti. Sieltä tuli unikoulutäti juttelemaan ja kartoittamaan tilanteemme ja antamaan vinkkejä. olen kiitollinen. Äidin jaksaminen on kuitenkin lapsen etu. Ja väsyneenä voi tehdä lapselle haittaa tai vahingoittaa vain sen takia, että oma hermo väsymyksen takia pettää. Ymmärrä ja arvosta itseäsi ja hae apua. Ei äidin eikä isän tarvitse olla kaikkiavoipa ja kaiken jaksava. Ihmisiä tässä ollaan kaikki. Hävetä ei tarvitse. Enemmän epäilyttävää on mielestäni, jos on kaikkivoipa ja aina jaksavainen...kun kukaan ei ihan oikeasti sitä ole. Pyydä apua ja ota se ilomielin vastaan ja ole ylpeä, että tajuat tilanteesi. Olet arvokas.