Kuntoilu synnytyksen jälkeen?

[urheiluhullu]

Eli tuttavani sanoi että suositus olisi aloittaa urheilu ym vasta jälkitarkastuksen jälkeen jos todettu kaiken olevan kunnossa. Siihen asti pitäisi pärjätä kävelylenkeillä.

Itse selvisin synnytyksestä todella vähällä, 1 tikki ja 100ml menetettyä verta, salista kävelin itse pois ja istumaan pystyin heti. Kohtu supistui hyvin ja jälkivuoto ollut täysin normaalia sekä itse tunnen olevani täysin kunnossa. Synnytyksestä nyt runsas 2 viikkoa.

Kävelylenkkejä olen rattaiden kera pyrkinyt tekemään aina kun kelit sallivat. Samoin hevosen selkään olen ajatellut viimeistään vkonloppuna kiivetä jos vauvalle saan hoitajan siksi ajaksi. Tuttavani oli sitä mieltä että ei kannata, mutta itse olen sitä mieltä että niin paljon voi tehdä kun itsestä hyvältä tuntuu? Vai olenko ihan väärässä?

Millä muuten tuo ylimääräinen nahka tuosta vatsasta pois? Mites vatsalihasten treenaus, jokos sen uskaltaisi aloittaa?

 

[..]

No itse aloitin salilla käymisen just jälkitarkastuksen jälkeen (6vk synnytyksistä).

 

[Phoebsi]

Mä aloitin vasta tarkastuksen jälkeen, vaikka selvisin samalla tavalla kuin ap. Se on rankka kokemus kuitenkin joten anna vartalolle aikaa toipua.

 

[Cassyput]

Vatsalihastreenin voi aloittaa sitten, kun vatsalihasten välissä tuntuva rako on alle 1cm. Nahka palautuu siten miten palautuu, siihen et voi juurikaan itse vaikuttaa.

Itse en menisi ratsastamaan vielä tuossa vaiheessa. Kaikessa vähänkään rankemmassa liikunnassa tulee synnytyksen jälkeen pitää tiukka kontrolli lantionpohjan lihaksissa. Onnistuuko? Tuskin ainakaan kovin pitkäkestoisesti.

Esim. juoksussa ja ratsastuksessa on ihan realistinen riski saada kohdun laskeuma, jos aloittaa liian rankasti ennen kuin pystyy pitämään sen kontrollin siellä pimppilihaksissa.

*MUOKS* Itse aloitin salitreenin kun vauva oli 2-viikkoinen, eikä taukoa tullut kuin juuri tuo 2 viikkoa. MUTTA, silloin pidin joka liikkeen aikana täyden kontrollin siellä alapään lihaksissa.

 

[mama]

mä menin kevyesti salille 2 vkoa synnytyksestä, vatsalihaksia ei kannata tehdä pariin kolmeen kuukauteen ja sittenkin vasta kevyesti. kysyin itse niihin salilta neuvoa ja ammattilaiset sanoivat että kaikki lihasten tukikalvot ym on vielä niin venyneet että ne eivät tue tarpeeksi. pahimmassa tapauksesssa lihakset vatsassa pullahtaa ulos kuin ranskanleipä ja sitten sul on "raskausmaha" aina, korjaantuu kuulemma vaan uudella raskaudella ja siitä toipumisella. muutenkin sullakin on vielä koko lantionseutu aika löysänä joten varo raskaita suorituksia.

 

[vieras]

jos haluat ikuisen pömppömahan niin aloita vatsikset. jos et niin odota että vatsalihasten välissä oleva rako sulkeutuu. Tunnet sen kun menet lattialle selälleen makaamaan jalat koukussa. laita pari sormea kevyesti painaen joko navan ylä- tai alapuolelle.Nosta päätä ylös. Vatsalihakset jännittyy siinä samalla. Jos sormet nousee vatsalihasten mukana ylöspäin, sulla on se rako umpeutunut. Sen voi ihan tunnustelemallakin huomata siitä.

 

[Cassyput]

Siitä liian aikaisesta vatsalihastreenistä voi saada myös napatyrän.

 

[Huom]

Minä olen aiempien kanssa eri linjoilla. Riippuu kovasti siitä, mitä olet tehnyt ennen raskautta ja sen aikana. Itse aloitin kevyet vatsalihasliikkeet jo sairaalassa (ihan synnyttäneiden äitien oppaan mukaan), koska lihasten välissä ei ollut tunnettavissa rakoa. Eikä ole todellakaan mitään pömppömahaa ollut eikä varmaan enää tulekaan, kun poika on jo 4 v. Muutenkin olin ns. bikinikunnossa jo parin viikon päästä synnytyksestä. Jos siis koet että olet palautunut hyvin eikä synnytys ollut rankka, niin oman voinnin mukaan voi aloittaa. Jos olet ollut aktiivinen urheilija myös raskausaikana, voit tottakai aloittaa nopeammin kuin sohvaperuna.

Kevyessä low impact jumpassa olin noin 3 viikon päästä ja siitä lähtien säännöllisesti. Hyppyjä ja juoksua kyllä kannattaa vältellä kunnes lantionpohjan lihakset ovat kunnossa. Niitäkin tuli raskausajan jumpassa treenattua, joten itsellä ne eivät kovin pahaan kuntoon edes päässeet.

Liikkeelle vaan, niin jaksat paremmin vauva-arkea! Toki kävelylenkit vauvan kanssa ovat hyvää liikuntaa nekin, mutta eivät ne oikein kunnon ylläpitämiseksi riitä.

 

[vieras]

Minä olen aiempien kanssa eri linjoilla. Riippuu kovasti siitä, mitä olet tehnyt ennen raskautta ja sen aikana. Itse aloitin kevyet vatsalihasliikkeet jo sairaalassa (ihan synnyttäneiden äitien oppaan mukaan), koska lihasten välissä ei ollut tunnettavissa rakoa. Eikä ole todellakaan mitään pömppömahaa ollut eikä varmaan enää tulekaan, kun poika on jo 4 v. Muutenkin olin ns. bikinikunnossa jo parin viikon päästä synnytyksestä. Jos siis koet että olet palautunut hyvin eikä synnytys ollut rankka, niin oman voinnin mukaan voi aloittaa. Jos olet ollut aktiivinen urheilija myös raskausaikana, voit tottakai aloittaa nopeammin kuin sohvaperuna.

Kevyessä low impact jumpassa olin noin 3 viikon päästä ja siitä lähtien säännöllisesti. Hyppyjä ja juoksua kyllä kannattaa vältellä kunnes lantionpohjan lihakset ovat kunnossa. Niitäkin tuli raskausajan jumpassa treenattua, joten itsellä ne eivät kovin pahaan kuntoon edes päässeet.

Peesi tähän. Yksilökohtaisella kunnolla on takuulla vaikutusta siihen, miten synnytyksestä toipuu ja miten/missä vaiheessa voi liikunnan aloittaa. Itse kävin kävelylenkeillä heti ja juoksulenkeillä sitten, kun kävely alkoi tuntua tylsältä. Olen aktiiviliikkuja muutenkin. Lapseni on nyt 2, eikä mulla ole napatyrää, pidätysvaikeuksia tai ranskanleipävatsaa

Liikkeelle vaan, niin jaksat paremmin vauva-arkea! Toki kävelylenkit vauvan kanssa ovat hyvää liikuntaa nekin, mutta eivät ne oikein kunnon ylläpitämiseksi riitä.

 

[Cassyput]

Huom kirjoittaa ihan asiaa, mutta kehottaisin silti kiinnittämään huomiota siihen että pystyy pitämään täyden kontrollin niissä alapään lihaksissa.. Vaikka kuinka olisi ollut aktiivinen raskausaikana, ne venyy joka tapauksessa alatiesynnytyksessä erittäin rajusti. Nuo laskeumat ja tyrät ja muut eivät ole mitään leikin asioita.

 

[Eikös]

tuo ratsastaminen liian aikaisin synnytyksen jälkeen voi aiheuttaa kohdunlaskeuman? Mä voin kyllä muistaa ihan väärin...

 

[Huom]

Huom kirjoittaa ihan asiaa, mutta kehottaisin silti kiinnittämään huomiota siihen että pystyy pitämään täyden kontrollin niissä alapään lihaksissa.. Vaikka kuinka olisi ollut aktiivinen raskausaikana, ne venyy joka tapauksessa alatiesynnytyksessä erittäin rajusti. Nuo laskeumat ja tyrät ja muut eivät ole mitään leikin asioita.

Ei tietenkää ole leikin asioista. Mutta jos sitä jää odottelemaan, että pystyy pitämään täyden kontrollin alapään lihaksissa, voi joutua odottamaan vuosia. Tai ne eivät välttämättä palaa sellaiseen kuntoon enää koskaan. Siksihän on olemassa raskausajan jumppia ja erityisesti synnyttäneille suunnattuja jumppia, jossa niitä harjoitetaan (ja tehdään niissä jumpissa muitakin liikkeitä).

Kukin keho on yksilöllinen. Toisille synnyttäminen on nopeaa ja suht helppoa eikä vaurioita juuri tule ja toiset repeävät pahasti ja toipuminen ns. normaalikuntoon kestää kauan.

Rohkenen kuitenkin olla sitä mieltä, että moni käyttää näitä mahdollisia vaikkakin monen kohdalla epätodennäköisiä seurauksia verukkeena liikkumattomuudelle ja siksi toipuminen ns. normaalikuntoon vie vuosia. Sitten tuskaillaan kun on niitä kiloja.

Ja pelottelua en ymmärrä ollenkaan, jos äidista itsestä tuntuu siltä, että haluaisi jo muutakin kuin niitä kävelylenkkejä. Kaikille ei vaan sovi vietää puolta vuotta-vuotta ylipainoista löllöelämää, vaan moni kaipaa enemmän aktiviteettia. Kukin on loppujen lopuksi vastuussa omasta kehostaan.

 

[Cassyput]

Rohkenen kuitenkin olla sitä mieltä, että moni käyttää näitä mahdollisia vaikkakin monen kohdalla epätodennäköisiä seurauksia verukkeena liikkumattomuudelle ja siksi toipuminen ns. normaalikuntoon vie vuosia. Sitten tuskaillaan kun on niitä kiloja.

Ja pelottelua en ymmärrä ollenkaan, jos äidista itsestä tuntuu siltä, että haluaisi jo muutakin kuin niitä kävelylenkkejä. Kaikille ei vaan sovi vietää puolta vuotta-vuotta ylipainoista löllöelämää, vaan moni kaipaa enemmän aktiviteettia. Kukin on loppujen lopuksi vastuussa omasta kehostaan.

Toi mustattu on kyllä epäilemättä totta. :/ En minäkään toki enää jälkitarkastuksen jälkeen ollut niin "hysteerinen" pimppilihaskontrollin kanssa. Mä tarkoitinkin lähinnä siinä tilanteessa, että äiti haluaa aloittaa jonkinlaisen kunnon treenin jo hyvissä ajoin ennen jälkitarkastusta.

Tuo vimppa juttu on ihan totta, mullekin sanottiin että eikös ne kävelylenkit nyt riitä ensialkuun... Vaan kun ei riitä! Varovainen pitää silti olla.