Toggle sidebar

Kuningas Harald on kuollut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
  • Kaksi lasta: Vuonna 1971 syntynyt tytär Märtha Louise ja 1973 syntynyt poika Haakon. Pojasta tuli kruununperillinen, koska Norjan kruununperimysjärjestys ei huomioinut aiemmin tyttöjä.
Märtha Louise vieraili tällä vuosituhannella Helsingissä.
Ostin hänen kirjoittaman satukirjan ja sain kirjaan hänen nimikirjoituksen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Ruotsin kuningashuoneen osanotot:

www.kungahuset.se

Statement by His Majesty The King of Sweden following the death of His Majesty King Harald V of Norway

On the occasion of the death of His Majesty King Harald V, His Majesty The King of Sweden has issued the following statement:
www.kungahuset.se www.kungahuset.se
Click to expand...
Vähän pistää silmään että osanotot esitetään vaan Sonjalle ja Haakonille toivotetaan lykkyä pyttyyn uudessa työssään. Vai eikö kuningashuoneilla ole tapana esittää osanottoja koko perheelle?
 
Sisäsiittoisuus on ollut iso ongelma, engelsmanninn-eilla sitä myös löytyy jonkin verran.

Historian tunnetuimmat ja äärimmäisimmät esimerkit sisäsiittoisista kuninkaallisista suvuista löytyvät Habsburgien hallitsijasuvusta, muinaisesta Egyptistä sekä Bragançan suvusta. Dynastiat pyrkivät säilyttämään valtansa, maansa ja rikkautensa suvun sisällä, mikä johti vuosisatoja kestäneisiin serkus- sekä setä-sisarentytär-avioliittoihin. [1, 2]
Seuraavat suvut ovat olleet historian erityisen sisäsiittoisia:

1. Habsburgit (Erityisesti Espanjan linja)
Habsburgin suku on historian kuuluisin esimerkki kuninkaallisesta sisäsiittoisuudesta. Vuosina 1516–1700 Espanjan Habsburgien 11 avioliitosta yhdeksän solmittiin lähiomaisen (kuten serkun tai sedän ja veljentyttären) kesken. [1, 2, 3]
    • Seuraukset: Suvulle kehittyi tunnistettava geneettinen piirre, ”Habsburgin leuka” (huomattavan ulkoneva alaleuka).
    • Äärimmäiset tapaukset: Espanjan kuningas Kaarle II (1661–1700) oli niin sisäsiittoinen, että hänen sisäsiittoisuuskertoimensa oli suurempi kuin sisarusten välisellä lapsella. Hän ei kyennyt pureskelemaan ruokaansa kookkaan leukansa vuoksi, oppi kävelemään vasta 8-vuotiaana ja kuoli lapsettomana, mikä lopetti suvun Espanjan haaran. Korkein kerroin oli kuitenkin hänen sisareltaan syntyneellä Maria Antonia Itävaltalaisella (0,305). [1, 2, 3, 4, 5, 6]

2. Muinaisen Egyptin dynastiat (Ptolemaiokset ja 18. dynastia)
Muinaisessa Egyptissä faaraoita pidettiin jumalina, minkä vuoksi sopivia puolisoita etsittiin vain perheen sisältä. Toisin kuin Euroopassa, Egyptissä harrastettiin yleisesti myös täyssisarusten (veljen ja sisaren) sekä vanhemman ja lapsen välisiä liittoja. [1, 2]
    • Äärimmäiset tapaukset: Kuuluisa faarao Tutankhamon oli täyssisarusten lapsi. Hän kärsi lukuisista perinnöllisistä vioista, kuten kampurajalasta ja luuston kuoliosta. Myös kreikkalaistaustainen Ptolemaiosten dynastia (johon kuuluisa Kleopatra VII kuului) suosi järjestelmällisesti sisarusavioliittoja.[1]

3. Bragançan suku (Portugali ja Brasilia)
Portugalia ja myöhemmin Brasiliaa hallinnut Bragançan suku kytkeytyi avioliittojen kautta vahvasti Habsburgien sukupuuhun. []
    • Seuraukset: Sisäsiittoisuus oli suvuissa niin jatkuvaa, että monien lasten syntyminen kuolleena oli yleistä.
    • Äärimmäiset tapaukset: Portugalin kuningatar Maria I nai oman setänsä (isänsä nuoremman veljen) Pietari III:n säilyttääkseen kruunun tiukasti perheessä. Heidän poikansa, Brasilian keisari Pedro I, jatkoi samanlaista linjaa, ja tämän pojan Pedro II:n poikalapset menehtyivät jo vauvoina vakaviin kouristuskohtauksiin. [1]

4. Kaakkois-Aasian kuninkaalliset (Thaimaa ja Japani)
Euroopan ulkopuolella sisäsiittoisuutta on harjoitettu laajasti Aasiassa valta-aseman suojelemiseksi. [1]
    • Thaimaan (Siamin) Chakri-dynastia: Suvussa harrastettiin puolisisarusten ja jopa täyssisarusten välisiä liittoja aina 1900-luvun alkuun saakka. [1]
    • Japanin keisarillinen suku: Keisariperhe ja sen kanssa vuosisatoja avioliittoja solminut Fujiwara-klaani muodostivat hyvin suljetun ja sisäsiittoisen geenipoolin, jossa avioliitot pysyivät vuosisatoja vain muutaman valitun perheen välillä. [1]


Entä Britannian kuninkaalliset?
Vaikka Britannian kuningatar Viktoria ja prinssi Albert olivat serkuksia, heidän sisäsiittoisuutensa ei ollut yhtä äärimmäistä kuin Habsburgeilla. Viktoria kuitenkin kantoi perimässään vakavaa hemofilia- eli verenvuototautigeeniä. Kun hänen yhdeksän lastaan naivat muihin Euroopan kuningashuoneisiin, tämä ”kuninkaallinen tauti” levisi tehokkaasti muun muassa Venäjän, Espanjan ja Saksan hallitsijasukuihin aiheuttaen nuorten kruununperillisten kuolemia
 

Similar threads

V
Prinssi Philip on kuollut
Viestiä
14
Luettu
466
Aihe vapaa
vierailija
V
V
91-vuotiaalla mummelilla vain kaksi vapaapäivää vuodessa
Viestiä
5
Luettu
392
Aihe vapaa
vierailija
V
viisikymppinen isoäiti
Tuon nyt tiesi ihan tutkimattakin
Viestiä
2
Luettu
213
Aihe vapaa
viisikymppinen isoäiti
viisikymppinen isoäiti
V
Ex-prinssi Andrewistä paljastui jälleen kaamea totuus. Leikki kotonaan pikkupojan kanssa tissipalloa pyöritellen, siinä on nännikin 😣
Viestiä
84
Luettu
1K
Aihe vapaa
vierailija
V
V
Kunkku Eetwartti tiesi mikä tekee eetvarttia hänelle, tosimiehelle
Viestiä
8
Luettu
594
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa