Kun ystävä yhtäkkiä muuttuu...

[Ystävä hukassa]

Onko muilla ollut tällaista tilannetta: Ystäväni (jo ihan aikuinen, perheellinen ihminen) tuntuu pistävän elämänsä yhtäkkiä ihan lekkeriksi. Raha-asiat päin peetä, avioliitto päin peetä, viikonloput kuluvat bilettäessä ja ryypätessä. Meiltä läheisiltä salailee esim. biletystään ja suuttuu, jos hänen asiansa ottaa puheeksi. Aivan varmasti jo lapsetkin kärsivät tästä tilanteesta, aviomies on jo ihan romuna.

Mitä hittoa tässä voi ystävänä tehdä? Olen ollut tukena hänelle vaikeina aikoina, mutta nyt hänelle on kenenkään turha puhua järkeä, suuttuu vain ja löytää "hyviä" syitä käytökselleen. En halua myöskään riitaantua hänen kanssaan.
Apua!

 

[erinys]

no joku syy tuohon kaikkeen on olemassa kuitenkin...

 

["viiraska"]

Sinuna pelkäisin sittenkin riitaantumista vähemmän kuin sitä, että ystäväsi turmelee elämänsä.

Ota toinenkin ystävä mukaan, ja keskustelkaa yhdessä. Tai sovi ystäväsi miehen kanssa että jututatte ystävää yhdessä. Ja jutun juonenahan on kysellä, mikä hänellä on vikana.

 

["viiraska"]

Tulee mieleen, että jos hänellä on ollut vaikeita aikoja, hän oireilee vielä niitä. Pakenee masennusta, uupumusta, stressiä?

 

[-]

Hmm, oisko mania?

 

[ystävä hukassa]

[QUOTE="viiraska";27370792]Tulee mieleen, että jos hänellä on ollut vaikeita aikoja, hän oireilee vielä niitä. Pakenee masennusta, uupumusta, stressiä?[/QUOTE]

Tätä itsekin olen uumoillut. Tosin näistä vaikeista jutuista on jo useampi vuosi, mutta vaikuttaa kyllä elämässä edelleenkin. Pahinta onkin se, että mitään "järkevää" selitystä häneltä tuskin saa. Hän tarvitsee vain "omaa aikaa" ja "satsaa itseensä". Vika on aviomiehessä, sukulaisissa, ystävissä,
yhteiskunnassa jne. hänen mielestään.