Kun ystävä ei maksa velkojaan!

[hämmästelijä]

Mun kaveri on yli 30 v ja aina sama juttu rahan kanssa. Se ei voi sanoa suoraan että "ei ole rahaa, voitko maksaa?", vaan siitä on tullu oikeesti taidetta miten se välttää maksamiset noin 90 % kaikissa tilanteissa joissa ollaan porukalla tai kaksin niin että lopulta se ei oo maksanut mitään. Se ei koskaan tarjoa edes KAHVIA kenellekään, olettaa vaan että muut hoitaa. Ollaan suht läheisiäkin ystäviä, mutta en ole sanonut tästä sille ikinä. Mulla on niin TYHMÄ OLO aina tän takia ja niin sairaan ärsyyntynyt! Mulla miljoona pöyristyttävää tilannetta mitä tulee rahaan ja tähän kaveriin... uskomatonta!! tuossa iässä...

 

[suusupummalle]

Ystävät ja raha-asiat kannattaa pitää erillään

 

[vieras]

Mä en koskaan lainaa kenellekään enkä myöskään itse vippaile keneltäkään. Laina-asiat hoidan neutraalisti pankin kanssa, jos siis isompaa summaa tarvitsen. Suhtaudun rahaan tosi tarkasti ja muistan vieläkin, kuinka joskus kouluaikoina joku kaveri jättänyt 2mk lainan maksamatta. Tiedän, kuulostaa ihan sairaalta muistella jotain noin pikkumaista, mutta minkäs sitä itselleen mahtaa. Siksi ihan oman mielenrauhani takia pidän visusti rahan ja ihmissuhteet erillään.

 

[torakka]

Ystävät ja raha-asiat kannattaa pitää erillään

Miten muka pitää erillään kaksi jokahetkistä asiaa, rahat ja ystävät? Se on mahdottomuus. Tehdään ruokaa yhdessä = mennään ostamaan ruokaa-ainekset = sinä maksat!
Katsotaan leffa = mennään ostamaan / kinoon/ vuokraamaan = sinä maksat jne jne jne...

 

[torakka]

ihan konkreettisia neuvoja kaipaillaan siis--- kyse kun ei ole mstn teinistä (jolla ei olisi yhtään rahaa/ eläisi vanhempiensa rahoilla). Hän on muuten hauskasta ja hyvästä tyypistä, mutta kuten sanottu, ei onnistu pitää rahaa erillään tästä, koska se nyt vaan on läsnä kaikessa elämässä... B)

 

[vieras]

mulla kanssa tuttu ollu jo vähän päälle vuoden velkaa alle 30?. Tilas yksiä tavaroita.. Ei oo rahoja kuulunu

 

[torakka]

näköjään yhtä vaikea sanoa asiasta joka tapauksessa... :|

 

[Hmm]

Näistä veloista kannattaa aina kysyä kun ollaan velallisen kanssa samassa kaveriporukassa. Muuten toimii. Nolaaminen siis. Ei ole kukaan pyytänyt uutta lainaa ja aina ovat sitten maksaneet.

 

[vieras]

ihan konkreettisia neuvoja kaipaillaan siis--- kyse kun ei ole mstn teinistä (jolla ei olisi yhtään rahaa/ eläisi vanhempiensa rahoilla). Hän on muuten hauskasta ja hyvästä tyypistä, mutta kuten sanottu, ei onnistu pitää rahaa erillään tästä, koska se nyt vaan on läsnä kaikessa elämässä... B)

Kuulostat itse ihan teiniltä, kun et voi sanoa suoraan kaverille, että "kumpikin maksaa oman lippunsa, eiks niin!" tai "pistetäänpä ruokalasku puoliksi!" . Jos ei kaveri suostu omaa osuuttaan maksamaan, niin sitten hän ei vissiin syö tai tule mukaan sinne leffaan. Ihan yksinkertainen juttu. Ei mulla tulisi mieleenkään toisen puolesta maksella huvituksia. Tai sitten pitäis vaan keksiä jotain sellaista tekemistä, mikä ei maksa kummallekaan yhtään mitään, esim. kävelylenkki.

 

[...]

Mä en lainaa. Maksan kyllä kaverin kahvit jos hällä ei ole rahaa, mutta en lainaa.

 

[vieras]

En mäkään lainaa rahaa, enkä ikinä takuulla ole kerjännyt kavereilta rahaa! Olen sen verran ylpeä, että keräisin yöt pulloja tai olisin ruoatta viikon kuin että kerjäisin rahaa kavereilta. Enkä enää anna tavaroitakaan lainaan, sen jälkeen kun ompelukone, kuntoilupyörä, pyörä, työkaluja jne. eivät sitten tulleetkaan takaisin. Mies lupailee joskus kavereilleen, mutta jos minä saan siitä tietää niin saan hepulit. Ei varmana anna yhtään mitään meidän tavaraa kenellekään. Useammin ne häipyy sille tielleen kuin tulee takaisin. Vituttaa mitä hyväksikäyttäjiä ihmiset ovat! Pärjätkööt omillaan niin kuin muidenkin pitää!

 

[asdasd]

Minäkin kerran erehdyin lainaamaan rahaa ystävälle, joka sitten "unohti" koko velan. Kerran kävi niin, että hän osti puolestani mulle yhteisiin illanistujaisiin tarjottavat ja karhusi sitten niistä rahaa. Sanoin kylmän viileästi, että eiköhän tällä nyt kuitata se sinun velkasi. Sen jälkeen en vuosiin lainannut hälle rahaa, nyt olen pari kertaa vipannut ja olen aina saanut rahat jämptisti takaisin.

 

[ei-niin-tarkka]

Itse lainaan rahaa vain luotettaville kavereille,ja tarvittaessa toi Hmm:n jo mainitsema nolaaminen on ollu hyvä "vauhdittaja" velan maksussa. Lähimpien ystävien/kavereiden kanssa taas on muodostunu molemminpuolin toimiva "vuorottain" maksaminen. Eli sellasia ystäviä,joiden kanssa käytetään usein rahaa yhdessä (esim tehdään ruokaa=käydään kaupassa,vuokrataan leffa jne),heidän kanssaan ei joka euroa lasketa vaan tyyli on enemmän "maksa sä sit ens kerralla.." ja siis tämä tosiaan toimii molemminpäin,kukaan ei elä toisten siivellä vaan pitkällä aikavälillä kaikki maksaa about saman verran.

Toinen tapa minkä oon huomannu ainakin omassa kaveripiirissä toimivaksi,on (silloin kun itse on se jolle muut ovat velkaa) suhtautua rahojen takaisinsaamiseen kiireettömästi. Esim jos ollaan hankittu porukalla vaikka synttärilahja jollekin ja minä olen sen hankkinut ja on sovittu että muut maksavat osuutensa mulle,niin sanon aina ettei sillä maksulla ole kiire jne.. Aina on kaikki maksaneet tosi nopeesti tai oma-alotteisesti sopinu myöhemmän ajankohdan (tyyliin "ens kuussa olis parempi rahatilanne,käykö..?) millon maksaa.

En sitten tiedä vaikuttaako tähän oma "välinpitämätön" suhtautuminen rahaan vai onko mulla harvinaisen fiksuja kavereita

 

[torakka]

Kuulostat itse ihan teiniltä, kun et voi sanoa suoraan kaverille, että "kumpikin maksaa oman lippunsa, eiks niin!" tai "pistetäänpä ruokalasku puoliksi!" .
Kiitos käytännön avusta, oikeesti, se on hyvä! Mutta se tässä niin uskomatonta onkin, että kaiken tuon olen tehnyt ja siksi sitä maksun välttämistä voi sanoakin jo taiteeksi. Yksi näyttö viimekerrasta (pari pvää sitten): Ollaan kaupan kassalla ja mä jo valmiiksi kireä... hän on keräillyt "kaikkea kivaa" syötävää illaksi ja minä sanon: "Ai sä aiot ostaa noita!?" Hän työntää lisäksi jotain muuta kärryihin ja tulee mun perässä ja sanoo: "Mä maksan osan... mä voin maksaa osan." Odotan että hän ottaa osan ruoista tai antaa sen kympin pari, mutta ei mtn tapahdu. Kun kysyn: "NIin mitä nyt tapahtuu tässä tän maksun kanssa?" (aika noloa kassalla!) hän sanoo joko että "mun kortti ei välttämättä toimi" tai että saat käteisenä osan..." Oon itse toimeentuleva ja todella maksan mielelläni jos tyypeillä ei oo, mutta tää on ihan omaa luokkaa! Edellisellä kerralla oltiin taas jo kaupan kassalla me kaksi, plus meidän yhteinen tosi hyvä kaveri. Kysyin että maksetaanko omat vai yksi maksaa ja loput annetaan käteisenä, niin kun ne tuotteet liukuu siinä myyjän silmien ohi niin tää vaan että hei tää mun kortti ei toimi, en tiä onko siä rahaa... eli miten ihmeessä voidaan jättää kolmasosa tuotteista kauppaan....???!!

 

[;)]

[quote="

En sitten tiedä vaikuttaako tähän oma "välinpitämätön" suhtautuminen rahaan vai onko mulla harvinaisen fiksuja kavereita [/quote]

Sul on vain fiksuja kavereita.

 

[torakka]

mulla toimii tuo ihan sama KAIKKIEN muiden kanssa, paitsi tän yhden siivelläeläjän. En todellakaan jaksa muistella edellisen kerran maksuja... Kaverit maksaa sen minkä minäkin. Paljon käydään kahvilla/ syömässä / vuokrataan mökkejä ja muuta actionia.. se on vaan tämä yksi tapaus elämässäni... tämä "special" ystäväni!

 

[vieras]

Ystävät ja raha-asiat kannattaa pitää erillään

Miten muka pitää erillään kaksi jokahetkistä asiaa, rahat ja ystävät? Se on mahdottomuus. Tehdään ruokaa yhdessä = mennään ostamaan ruokaa-ainekset = sinä maksat!
Katsotaan leffa = mennään ostamaan / kinoon/ vuokraamaan = sinä maksat jne jne jne...

Kyllä raha-asiat voi pitää erillään. Esim. jos yhdessä laitetaan ruokaa niin se maksaa, jonka luona ruoka laitetaan. Seuraavalla kerralla sitten toisinpäin eli ruoka laitetaan siellä kaverin luona. Jos vuokrataan filmi niin se vuokraa, jonka luona katsotaan, seuraavalla kerralla toisinpäin.

 

[??]

Kysyin että maksetaanko omat vai yksi maksaa ja loput annetaan käteisenä, niin kun ne tuotteet liukuu siinä myyjän silmien ohi niin tää vaan että hei tää mun kortti ei toimi, en tiä onko siä rahaa... eli miten ihmeessä voidaan jättää kolmasosa tuotteista kauppaan....???!!

Miten joku kehtaa olla ostoksissa mukana jos ei tiedä että onko tilillä rahaa?!?
Toi jatkuu niin kauan kunnes pistät stopin. Ens kerran anna sen ittesä maksaa omat ostoksensa, ja jos ei ole rahaa niin palauttakoot hyllyyn tuotteet. Tuohan on selvää hyväksikäyttöä!

 

[peesi]

Mä en koskaan lainaa kenellekään enkä myöskään itse vippaile keneltäkään. Laina-asiat hoidan neutraalisti pankin kanssa, jos siis isompaa summaa tarvitsen. Suhtaudun rahaan tosi tarkasti ja muistan vieläkin, kuinka joskus kouluaikoina joku kaveri jättänyt 2mk lainan maksamatta. Tiedän, kuulostaa ihan sairaalta muistella jotain noin pikkumaista, mutta minkäs sitä itselleen mahtaa. Siksi ihan oman mielenrauhani takia pidän visusti rahan ja ihmissuhteet erillään.

peesi. tavaroiden kanssa ihan sama juttu. lainaamalla ei parane tavarat, vaan kuluvat ja jopa menevät rikki.

 

[huh]

Kuulostat itse ihan teiniltä, kun et voi sanoa suoraan kaverille, että "kumpikin maksaa oman lippunsa, eiks niin!" tai "pistetäänpä ruokalasku puoliksi!" .
Kiitos käytännön avusta, oikeesti, se on hyvä! Mutta se tässä niin uskomatonta onkin, että kaiken tuon olen tehnyt ja siksi sitä maksun välttämistä voi sanoakin jo taiteeksi. Yksi näyttö viimekerrasta (pari pvää sitten): Ollaan kaupan kassalla ja mä jo valmiiksi kireä... hän on keräillyt "kaikkea kivaa" syötävää illaksi ja minä sanon: "Ai sä aiot ostaa noita!?" Hän työntää lisäksi jotain muuta kärryihin ja tulee mun perässä ja sanoo: "Mä maksan osan... mä voin maksaa osan." Odotan että hän ottaa osan ruoista tai antaa sen kympin pari, mutta ei mtn tapahdu. Kun kysyn: "NIin mitä nyt tapahtuu tässä tän maksun kanssa?" (aika noloa kassalla!) hän sanoo joko että "mun kortti ei välttämättä toimi" tai että saat käteisenä osan..." Oon itse toimeentuleva ja todella maksan mielelläni jos tyypeillä ei oo, mutta tää on ihan omaa luokkaa! Edellisellä kerralla oltiin taas jo kaupan kassalla me kaksi, plus meidän yhteinen tosi hyvä kaveri. Kysyin että maksetaanko omat vai yksi maksaa ja loput annetaan käteisenä, niin kun ne tuotteet liukuu siinä myyjän silmien ohi niin tää vaan että hei tää mun kortti ei toimi, en tiä onko siä rahaa... eli miten ihmeessä voidaan jättää kolmasosa tuotteista kauppaan....???!!

mutta eihän tuolta kannattaisi tuollaista kysyä, vaan pitää vaan tiukasti omat rahat ominaan. ei laittaa samaaan kärryyn mitään jne.

 

["joku"]

Sano myyjälle että et osta niitä kaverisi ostoksia jätä ne pois maksutilanteessa