Kun yksin kotona pelottaa..

["Harmi"]

Varsin pimeällä pelkään olla yksin kotona. Pelkään muutenkin pimeetä ja kaikkein kamalin hetki on se, kun makaan pimeessä makkarissa ja yritän nukahtaa. En ole edes miehelli kehdannut kertoa. Pelkään nimenomaan sitä, että asunnossamme on joku ulkopuolinen. Pelkään myös olla pimeellä omassa pihassamme. Hyvä puoli siinä on, että tupakointi on vähentyny huomattavasti kun en uskalla mennä enää pimeen laskettua ulos. Onko jollain jotain vinkkejä siihen, että millä ton pelon pystyis jättään syrjään?

 

["vieras"]

[QUOTE="Harmi";25097431]Varsin pimeällä pelkään olla yksin kotona. Pelkään muutenkin pimeetä ja kaikkein kamalin hetki on se, kun makaan pimeessä makkarissa ja yritän nukahtaa. En ole edes miehelli kehdannut kertoa. Pelkään nimenomaan sitä, että asunnossamme on joku ulkopuolinen. Pelkään myös olla pimeellä omassa pihassamme. Hyvä puoli siinä on, että tupakointi on vähentyny huomattavasti kun en uskalla mennä enää pimeen laskettua ulos. Onko jollain jotain vinkkejä siihen, että millä ton pelon pystyis jättään syrjään?[/QUOTE]

Samat ongelmat täällä. Oon jättäny kaikki kauhuleffat pois, siis ihan kaikki, en edes vilkaise, ja iltaisin luen niin kauan, ettei silmät pysy enää auki. Sitten vaan valot pois ja HETI silmät kiinni, enkä avaa vaikka mikä ois.

Joo, on naurettavaa, minäkin 26v, mutta näin se vaan menee.

 

[FreeFall]

Hanki koira. Se kyllä kertoo jos kämpässä on joku..

 

[sama täällä]

Minäkin myönnän pelkääväni kun olen yksin pienten lasten kanssa.
Pelkään että joku ulkopuolinen tulee vaikka se olisikin todella epätodennäköistä. Asumme syrjässä "keskellä metsää" ja ympäristö on tosiaankin pilkkopimeä. Pelkään eniten pahaa säikähtämistä eli pelkään siis pelästymistä tunteena, että jotain odottamatonta tapahtuu niin että pelästyisin kamalasti. Hassua, yli kolmekymppinen olen eikä täällä pitäisi olla mitään pelättävää. Pelkään että sähköt menee kun liikun talossa, sillä silloin on ihan säkkipimeää.
Nytkin olen lasten kanssa yksin, lapset nukkumassa...

 

[maissihiiri]

Hanki koira. Se kyllä kertoo jos kämpässä on joku..

Tää on ihan oikeesti hyvä neuvo, ei muakaan oo enää koiran tulon jälkeen pelottanut ollenkaan olal yksin kotona öitä... Kun tiedän että koira kyllä ilmoittaa jos on jotain "outoa". Tosin, joskus se ilmoittaa turhastakin, jolloin kyllä säikähtää aika lailla...

 

["vieras"]

mulla ihan sama juttu, vaikka asutaan Helsingin keskustassa, kerrostalon 6.kerroksessa. Tänne ei siis kaikella järjellä kukaan pääse, mutta pelottaa silti! Etenkin kun lapsetkin on nukkumassa ja on pimeää ja hiljaista..Kun menen itse nukkumaan (siis silloin jos mies on töissä tai jossain muualla) jätän kaikki valot päälle ja mies sammuttaa ne sitten kun tulee kotiin. En IKINÄ uskaltaisi sammuttaa valoja ja mennä nukkumaan pimeässä..

 

["niin"]

Tää on ihan oikeesti hyvä neuvo, ei muakaan oo enää koiran tulon jälkeen pelottanut ollenkaan olal yksin kotona öitä... Kun tiedän että koira kyllä ilmoittaa jos on jotain "outoa". Tosin, joskus se ilmoittaa turhastakin, jolloin kyllä säikähtää aika lailla...

minua ei enäänykyään pelota mutta enemmän pelkäsin ennen koiran kanssa kuin yksin... koira saattoi alkaa yhtä äkkiä kesken yön haukkumaan, siihen oli inha heretä.

 

["vieras"]

Hanki koira. Se kyllä kertoo jos kämpässä on joku..

Jotkut kertoo, että koira tai kissa alkaa joskus murista jollekin tyhjässä talossa, mua pelottaisi sellainen

Mua pelotti joskus lapsena niin paljon että valvoin usein aamuyöhön kun en uskaltanut mennä vessaan ja oli kamala pissihätä Se meni jossain vaiheessa ohi ja vanhempana aloin taas pelätä hirveästi jostain syystä, mutta sekin meni ohi. Kai siihen auttoi se kun oli pakko kulkea pimeällä yöllä töihin, sammuttaa valot ja sulkea yksin yöllä liike, kulkea pimeitä teitä pitkin kävelle tai pyörällä pimeään kotiin jne. Aluksi se oli ihan kamalaa.

 

["Minnie"]

Minäkin pelkäsin ennen olla yksin kotona.... Hassua, en ole huomannut missä vaiheessa olen lopettanut pelkäämisen! Yksi outo pelko on vielä jäljellä. Tänäkin aamuna hihittelin itselleni autossa sen vuoksi Lähden siis töihin toisinaan jo 4 aikaan ja silloin ulkona on jotenkin turhan hiljaista ja pimeää. Ovelta aloitan kävelemään ihan normaalisti...pikku hiljaa tihennän askelia ja lopulta juoksen jo autoa kohti ja syöksyn lähes paniikissa sisään! Sitten nauran itselleni " Hemmetin urpo". En tiedä mitä pelkään.