Ä72/2
Heips! Nyt on pakko kirjoittaa toisenlaisesta asiasta. Mulla rv 35 menossa ja tää loppuviikko vielä töitä. Sitten alkaa äitiysloma. Kotona ihana mies ja 2,5 vuotias tytär. Mutta, mutta ongelman aiheuttaa äitini. Hän sairastui masennukseen kolme vuotta sitten ja on sen jälkeen juonut runsaasti. Pari viikkoa sitten se yritti saada hengen itseltään alkolla ja lääkkeillä. Eilen pääsi katkolta kotiin ja aloitti juomisen. En ole niin sinisilmäinen että olisin luullut hänen pysyvän selvinpäin koko loppuelämänsä mutta näin pian. Stressi, pettymys ja huoli on suuri! Minä autoin hänet katkolle koska hän itse halusi. Kävin katsomassa, juteltiin asioista niiden oikeilla nimillä ja kaikki jatko järjestelyt oli mielestäni kunnossa. Ja taas on seinä edessä. Tiedän että nyt pitää pitää itsestään huolta jotta loppuodotus sujuu mahd. hyvin. Mutta en uskalla jättää äitiäni ihan oman onnensa nojaan. Väsyttää ja itkettää ja kuitenkin pitää yrittää elää normaalisti jotta tytöllä olisi kaikki hyvin. Onko muilla kokemuksia?