Olen uusi tällä palstalla, ja en oikein tiennyt mihin ketjuun kirjoittaa. Tässä vuoden sisään vauvakuume on yltynyt niin pahaksi, etten välillä enää tiedä mitä tehdä. Ikää on nyt 27v, ja ekaa lasta yritetään.
Muissa ketjuissa lähinnä pohditaan siitä miten tulla raskaaksi mahdollisimman nopeasti, missä vaiheessa kierto on yms yms. Itse en jotenkin halua ajatella asiaa lääketieteellisesti, vaan enemmänkin tunnepohjalta. Se lapsi on tullakseen jos tulee, on ainakin vielä mun mielipide. Saa nähdä mitä mietin parin kuukauden päästä jos vielä silloinkaan ei onnista.
Tiedättekö te sen tunteen kun vaikka kaupassa rattaissa istuva lapsi nauraa sulle, ja sydän sulaa? Itse olen tavaratalossa töissä, ja tää alkaa olla jo työtä haittaavaa. Eli aina jos asiakkaalla on pieni lapsi mukana, mä alan leperrellä ensin sille lapselle, ja vasta viiden minuutin jälkeen muistan alkaa palvella niitä vanhempia. Tämä lapsen kaipuu raastaa mua, enkä välillä tiedä miten jaksan. Raskaana olevat saa mut tuntemaan suuretonta kateutta, samoin pikkulasten vanhemmille olen kateellinen.
Tällä hetkellä tuntuu, että jos joku toisi mulle lapsen hoitoon, en varmaan pystyisi keskittymään enää omaan elämääni ollenkaan. Kuume on yltyntyt ihan liian pahaksi, enkä tiedä miten tästä pitäisi jatkaa. Jos tulen ikinä raskaaksi, en kuitenkaan saa sitä omaa lasta vähintään 9 kuukauteen. Ihan hirvittävän pitkä aika odottaa, en mä jaksa!!
Miten te pärjäätte kuumeen kanssa, onko tähän jotain lääkettä? :ashamed:
Muissa ketjuissa lähinnä pohditaan siitä miten tulla raskaaksi mahdollisimman nopeasti, missä vaiheessa kierto on yms yms. Itse en jotenkin halua ajatella asiaa lääketieteellisesti, vaan enemmänkin tunnepohjalta. Se lapsi on tullakseen jos tulee, on ainakin vielä mun mielipide. Saa nähdä mitä mietin parin kuukauden päästä jos vielä silloinkaan ei onnista.
Tiedättekö te sen tunteen kun vaikka kaupassa rattaissa istuva lapsi nauraa sulle, ja sydän sulaa? Itse olen tavaratalossa töissä, ja tää alkaa olla jo työtä haittaavaa. Eli aina jos asiakkaalla on pieni lapsi mukana, mä alan leperrellä ensin sille lapselle, ja vasta viiden minuutin jälkeen muistan alkaa palvella niitä vanhempia. Tämä lapsen kaipuu raastaa mua, enkä välillä tiedä miten jaksan. Raskaana olevat saa mut tuntemaan suuretonta kateutta, samoin pikkulasten vanhemmille olen kateellinen.
Tällä hetkellä tuntuu, että jos joku toisi mulle lapsen hoitoon, en varmaan pystyisi keskittymään enää omaan elämääni ollenkaan. Kuume on yltyntyt ihan liian pahaksi, enkä tiedä miten tästä pitäisi jatkaa. Jos tulen ikinä raskaaksi, en kuitenkaan saa sitä omaa lasta vähintään 9 kuukauteen. Ihan hirvittävän pitkä aika odottaa, en mä jaksa!!
Miten te pärjäätte kuumeen kanssa, onko tähän jotain lääkettä? :ashamed:
Toivotaan, että lapsi on tullakseen teille pian, sillä kai se kuume parhaiten laantuu. Sitä odotellessa voit kerryttää tietoa vauvan hoidosta ym.