Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
Kun tunteet ovat hiipuneet
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Lyyli, post: 33691517"]</p><p>14-vuotta olemme olleet yhdessä uusperheenä, sun, mun ja meidän lapsia. Vuosiin on mahtunut monenlaisia haasteita on erityislapsi, miehen mielenterveydelliset ongelmat ja itselläni masennusta. Ei siis mikään helppo yhtälö.</p><p></p><p>Perheessämme mies elää vähän erillään, hänellä on voimakkaasti omia mielenkiinnon kohteita joihin keskittyy päivästä toiseen. Joskus tuntuu kuin hän olisi yksi lapsista niin paljon häntä täytyy ohjata kodin askareissa, eikä huomaa mitään tehdä jos hänelle ei erikseen sano esim. roskien viennistä, tiskien laitosta yms. Istuu vain kuulokkeet korvilla tabletti käsissä. </p><p></p><p>Tätä erillään elämistä kuvaa ehkä tämä parhaiten...</p><p>Muutama vuosi takaperin, kun erityislapseni sairastui masennukseen, oli itsetuhoinen ja minä pelkäsin todella selviääkö hengissä. Olin yötä-päivää valmiudessa, valvoin tarvittaessa lapseni sängyn vierellä hänen untaan, kun oli niin ahdistunut ettei pystynyt nukahtamaan.</p><p>Oli sitten jälleen kerran lastensuojelun palaveri, päivitettiin tilannetta ja kerroin kuinka kamalaa oli pelätä lapsensa puolesta, kuinka raskasta on olla jatkuvassa valmiudessa, kuinka jouduin nostamaan lattialta itkusta tärisevän lapsen syliini, heijaamaan, silittämään, lohduttamaan ja tsemppaamaan häntä monia kertoja viikossa. Jouduin usein hakemaan kesken koulupäivän ahdistuneen lapsen kotiin, joka ei lopulta enää pystynyt lähtemään kouluun lainkaan.</p><p></p><p>Tämän kaiken kerrottuani mieheltäni kysyttiin miten hänellä menee ja miten hän jaksaa. Vastasi näin -Todella hyvin ja kivasti. Soittelee kitaraa ja kuuntelee musiikkia päivittäin ja kaikki on ihan jees.</p><p>Lapsen tukihenkilö katsoi minuun yhtä järkyttyneenä kuin minä häneen. En osannut mitään sanoa, olin todella ihmeissäni miten mieheni voi elää noin omassa maailmassaan huomaamatta ja näkemättä mitä ympärillä tapahtuu.</p><p></p><p>Lapseni on onneksi tuosta selvinnyt ja voi nykyään hyvin, toki haasteita on, mutta on ihanaa kun hän elää, hymyilee ja elää nuoren elämää johon kuuluu nuoren ilot ja surut.</p><p></p><p>Nyt kun voin itse taas hengittää ja oma vointinion palautunut normaaliksi, huomaan ettei minulla ole enää oikein tunteita miestäni kohtaan. Hän on yhä tärkeä ihminen minulle, niinkuin veli tai ystävä.</p><p>En halua hänen kosketustaan, emmekä ole ollut intiimisti kuin pari kertaa viimeisten kolmen vuoden aikana. Mieheni haluaisi kyllä, minulta on halu kadonnut kokonaan. Pitkään koin syyllisyyttä siitä etten täytä vaimona mieheni tarpeita. Jossain vaiheessa riitelimme ja lopulta puhuimmekin aiheesta ja mieheni sanoi jaksavansa odottaa siihen että olisin taas valmis seksiin. </p><p>Nyt vihdoin myönsin itselleni etten halua enää mitään intiimiä kanssakäymistä, en mieheni enkä kenenkään muunkaan kanssa. </p><p></p><p>Mietin mikä tässä tilanteessa olisi oikein. Yhteinen lapsemme tarvitsee äitiä ja isää. Olisiko hyvä jatkaa yhdessä, elämämme on kuitenkin ihan ok, rauhallista, tullaan juttuun, nauretaan samoille asioille ja onhan mieheni kuitenkin paikalla koko ajan, vaikkakin keskittyneenä omiin juttuihin. Että annanko asioiden jatkua samaa rataa puhumatta miehelleni näistä ajatuksistani?</p><p></p><p>Mutta jos en ole rehellinen miehelle tunteistani ja ajatuksistani, ei sekään oikein ole. Ehkä hänen pitäisi tietää ja näin saada itse päättää tyytyykö tähän elämään vai haluaako mahdollisuuden löytää itselleen kumppani joka rakastaa ja haluaa häntä.</p><p></p><p>En itse tällä hetkellä tiedä haluanko tätä loppuelämäkseni, mutta mietin että lapsellemme ero olisi tosi iso ja kauhea asia.</p><p></p><p>Kaipaisin mielipiteitänne tästä tilanteesta.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Lyyli, post: 33691517"] 14-vuotta olemme olleet yhdessä uusperheenä, sun, mun ja meidän lapsia. Vuosiin on mahtunut monenlaisia haasteita on erityislapsi, miehen mielenterveydelliset ongelmat ja itselläni masennusta. Ei siis mikään helppo yhtälö. Perheessämme mies elää vähän erillään, hänellä on voimakkaasti omia mielenkiinnon kohteita joihin keskittyy päivästä toiseen. Joskus tuntuu kuin hän olisi yksi lapsista niin paljon häntä täytyy ohjata kodin askareissa, eikä huomaa mitään tehdä jos hänelle ei erikseen sano esim. roskien viennistä, tiskien laitosta yms. Istuu vain kuulokkeet korvilla tabletti käsissä. Tätä erillään elämistä kuvaa ehkä tämä parhaiten... Muutama vuosi takaperin, kun erityislapseni sairastui masennukseen, oli itsetuhoinen ja minä pelkäsin todella selviääkö hengissä. Olin yötä-päivää valmiudessa, valvoin tarvittaessa lapseni sängyn vierellä hänen untaan, kun oli niin ahdistunut ettei pystynyt nukahtamaan. Oli sitten jälleen kerran lastensuojelun palaveri, päivitettiin tilannetta ja kerroin kuinka kamalaa oli pelätä lapsensa puolesta, kuinka raskasta on olla jatkuvassa valmiudessa, kuinka jouduin nostamaan lattialta itkusta tärisevän lapsen syliini, heijaamaan, silittämään, lohduttamaan ja tsemppaamaan häntä monia kertoja viikossa. Jouduin usein hakemaan kesken koulupäivän ahdistuneen lapsen kotiin, joka ei lopulta enää pystynyt lähtemään kouluun lainkaan. Tämän kaiken kerrottuani mieheltäni kysyttiin miten hänellä menee ja miten hän jaksaa. Vastasi näin -Todella hyvin ja kivasti. Soittelee kitaraa ja kuuntelee musiikkia päivittäin ja kaikki on ihan jees. Lapsen tukihenkilö katsoi minuun yhtä järkyttyneenä kuin minä häneen. En osannut mitään sanoa, olin todella ihmeissäni miten mieheni voi elää noin omassa maailmassaan huomaamatta ja näkemättä mitä ympärillä tapahtuu. Lapseni on onneksi tuosta selvinnyt ja voi nykyään hyvin, toki haasteita on, mutta on ihanaa kun hän elää, hymyilee ja elää nuoren elämää johon kuuluu nuoren ilot ja surut. Nyt kun voin itse taas hengittää ja oma vointinion palautunut normaaliksi, huomaan ettei minulla ole enää oikein tunteita miestäni kohtaan. Hän on yhä tärkeä ihminen minulle, niinkuin veli tai ystävä. En halua hänen kosketustaan, emmekä ole ollut intiimisti kuin pari kertaa viimeisten kolmen vuoden aikana. Mieheni haluaisi kyllä, minulta on halu kadonnut kokonaan. Pitkään koin syyllisyyttä siitä etten täytä vaimona mieheni tarpeita. Jossain vaiheessa riitelimme ja lopulta puhuimmekin aiheesta ja mieheni sanoi jaksavansa odottaa siihen että olisin taas valmis seksiin. Nyt vihdoin myönsin itselleni etten halua enää mitään intiimiä kanssakäymistä, en mieheni enkä kenenkään muunkaan kanssa. Mietin mikä tässä tilanteessa olisi oikein. Yhteinen lapsemme tarvitsee äitiä ja isää. Olisiko hyvä jatkaa yhdessä, elämämme on kuitenkin ihan ok, rauhallista, tullaan juttuun, nauretaan samoille asioille ja onhan mieheni kuitenkin paikalla koko ajan, vaikkakin keskittyneenä omiin juttuihin. Että annanko asioiden jatkua samaa rataa puhumatta miehelleni näistä ajatuksistani? Mutta jos en ole rehellinen miehelle tunteistani ja ajatuksistani, ei sekään oikein ole. Ehkä hänen pitäisi tietää ja näin saada itse päättää tyytyykö tähän elämään vai haluaako mahdollisuuden löytää itselleen kumppani joka rakastaa ja haluaa häntä. En itse tällä hetkellä tiedä haluanko tätä loppuelämäkseni, mutta mietin että lapsellemme ero olisi tosi iso ja kauhea asia. Kaipaisin mielipiteitänne tästä tilanteesta. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta vokaalia on sanassa AASI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Raskauden keskeytys
37 min sitten
Liblikas
0 Viestiä
Lapsen saaminen
2.
"Liikevaihdoltaan maailman suurin yritys, amerikkalainen vähittäiskauppajätti Walmart luopuu useista DEI-käytännöistä, kertoo CBS News."
47 min sitten
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Kepu haluaa vaihtaa kansan
50 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
"Kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan – ministeri Rantanen: “Suomen kansalaisuus ei ole automaatio”"
53 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
"Koulu Helsingingin Pukinmäessä ajautui kaaokseen: Syynä joukko väkivaltaisia oppilaita"
Tänään 12:37
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Lakivaliokunta iloitsee silpomisen rangaistavuuden selkeytymisestä – “Perussuomalainen oikeusministeri tarvittiin tämän lain säätämiseksi”"
Tänään 12:32
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
"Sisäministeriöltä lakimuutoksia turvapaikkaprosessiin – lomailua lähtömaissa ei enää sallittaisi"
Tänään 12:30
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Vihreiden ja vasemmistoliiton talousvaihtoehto järkyttää: Säästöjen ja työllisyystoimien perumista, lisää veroja, lisää maahanmuuttoa ja..."
Tänään 12:28
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 753
Aihe vapaa
3.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 637
Aihe vapaa
4.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 540
Aihe vapaa
5.
Ärsyttää naapurien välinpitämättömyys
Started by viisikymppinen isoäiti
Maanantai klo 09:55
Luettu: 474
Aihe vapaa
6.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 471
Aihe vapaa
7.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 464
Aihe vapaa
8.
Relaatio 1071
Started by vierailija
Eilen 12:45
Luettu: 404
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Keski-ikäistyminen on perseestä.
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
3.
"Liikevaihdoltaan maailman suurin yritys, amerikkalainen vähittäiskauppajätti Walmart luopuu useista DEI-käytännöistä, kertoo CBS News."
Latest: AivanSama
17 min sitten
Aihe vapaa
4.
"Helena Koivu asettaa Kaksoiselämää-podcastissa ehdot tulevalle kumppanilleen."
Latest: vierailija
21 min sitten
Aihe vapaa
5.
"Koulu Helsingingin Pukinmäessä ajautui kaaokseen: Syynä joukko väkivaltaisia oppilaita"
Latest: vierailija
22 min sitten
Aihe vapaa
6.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
30 min sitten
Aihe vapaa
7.
nyt nolottaa
Latest: viisikymppinen isoäiti
32 min sitten
Aihe vapaa
8.
Lopettas jo kitinän, ei kukaan lie pakottanut selviytyjiin
Latest: viisikymppinen isoäiti
33 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
Kun tunteet ovat hiipuneet
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
