star.
en tiedä kuuluuko tämä viesti tänne, mutta lynkatkaa minut jos ei kuulu. mie olen kohta kolmekymppinen ja miehen kanssa ollaan oltu vuosia vuosia yhdessä ja muutama vuosi naimisissa. oma koti on ja miehellä vakituinen työ. eli ulkoisesti asiat ok. mietin nykyään paljon, että mikä vika meissä on, kun emme anna perheenlisäykselle tilaa. olemme asiasta keskustelleet, mutta en oikein tiedä, mihin se on johtanut. vai onko mihinkään. mieheni mielestä lapsi on suurin sitoutuminen. mikä on totta. mutta miksi siis emme tee sitä suurinta sitoutumista? mieheni tykkää lapsista ja lähipiirissämme on paljon lapsiperheitä. hän on kuitenkin hyvin urakeskeinen ja tuntuukin, että se menee kaiken edelle. ""sitten kun töissä helpottaa..."" eli ei milloinkaan. että tammöistä tänne. olisin iloinen, jos samoin tuntevat (ja muutkin) vastailisivat.