Kun te käytte miehenne kanssa kaupassa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tuoli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

tuoli

Jäsen
22.10.2010
123
0
16
niin kiinnostaako sitä mitä sä kärryyn lapat?

Me käytiin eilen marketissa. Ja mä ostelin kaikenlaista. Mies sit lastas tavarat kärrystä hihnalle ja maksoi, mä pakkasin. Kotona iloitsin hyvistä ostoksista (ostettiin yllätyksiä joulukalenteriin) ni mies ei tienny yhtää mistä puhuin! :D Se ei ollu ollenkaa kattonu mitä kärrystä hihnalle päätyi.
 
Minä haluan työntää kärryjä. Ostan mitä koen järkeväksi, mies lappaa myös mitä haluaa kärryyn ja välillä kyselen onko meillä vielä maitoa tai tarviiko makkaraa yms.
 
Meillä mies osaa onneksi valita kaupasta ne ruuat mitä se haluaa syyä tulevalla viikolla :D Mut kyllä mä olen aina perillä mitä siellä kärryssä on, vaikken itse kaikkea sinne laita. Käsilaukkuki roikkuu aina siinä kärryssä (jos ylipäätään jaksan ottaa sen mukaan kauppaan) ja yleensä työnnänki kärryä itse, koska jos lapsi istuu kärryssä niin se ei hyväksy työntäjäkseen useinkaan isiä.
 
kummakki lapetaan kärryyn ja se maksaa joka ehtii :D varsinki jos käyhään kaupungissa niin ostetaan vähän eri juttuja ku normaalisti.. pieneltä kylältä ei saa aivan kaikkea...
 
Mies on tosi tarkka, mulla menee joskus närvi kun yhtä metwurstipakettia pitää valita 10min, vertailla hintoja ja lihapitoisuuksia. Tarkastaa kilohintoja, yksikköhintoja, onko korvaavia tuotteita halvemmalla. Itse ostaisin periaatteella kas tuossapa metukkapaketti. Mies myös maksaa aina ostokset, ei tosin vain "omista" rahoistaan, mutta siis käytännön suorituksen hoitaa lähes poikkeuksetta aina.
 
[QUOTE="Gilda";22690156]Kyllä sitä kiinnostaa. Kun kauppaan lähdetään yhdessä, ostokset myös tehdään yhdessä. Mies on muutakin kuin kantojuhdan tai maksajan roolissa meillä.[/QUOTE]

Päättelitkö, että meillä mies on rahapussillinen kantojuhta :D
 
Olen aina miettinyt, mikä saa pariskunnat lähtemään yhdessä ruokakauppaan? Matkalla poikkeamisen tms. ymmärrän, mutta jotkut lähtevät ihan normiostoksille kotoa yhdessä, pahimmillaan raahataan lapsetkin mukaan. Miksi ihmeessä?
 
[QUOTE="kohta neljän äiti";22690181]Mies on tosi tarkka, mulla menee joskus närvi kun yhtä metwurstipakettia pitää valita 10min, vertailla hintoja ja lihapitoisuuksia. Tarkastaa kilohintoja, yksikköhintoja, onko korvaavia tuotteita halvemmalla. Itse ostaisin periaatteella kas tuossapa metukkapaketti. Mies myös maksaa aina ostokset, ei tosin vain "omista" rahoistaan, mutta siis käytännön suorituksen hoitaa lähes poikkeuksetta aina.[/QUOTE]

Meillä on vähän samaa :D Ja mikä pahinta, vuosien saatossa MINUSTA ON TULLUT IHAN SAMANLAINEN! Meillä on yhteiset rahat, joten mitään väliä sille ei ole kumman korttia käytetään, mainitsin maksajan vaan siks että olin kuvitellut että sitä seuraa mitä silmien ohi liukuu. Niin ja olin kyllä hetken siellä kaupassa ilman miestä ja sillä aikana mä ne yllärit kärryyn laitoin, ei se vieressä seissy. Silti ihmettelen ettei se niitä huomannu!
 
[QUOTE="vieras";22690108]mies työntää kärrryjä, minä kannan käsilaukkuni
molemmat ostamme mitä ostamme ja se maksaa kumpi ehtii..[/QUOTE]

Tää oli hyvä.."kumpi ehtii"..:laugh: Sori mut meil ei ainakaan kilpailla kumpi maksaa ekana. Sori.:ashamed:
Kyssäriin vastaisin että kyllä mies kattoo mitä kärryn pohjalle heitän etenkin jos hänen lompakostaan maksetaan.
 
Meillä on vähän samaa :D Ja mikä pahinta, vuosien saatossa MINUSTA ON TULLUT IHAN SAMANLAINEN! Meillä on yhteiset rahat, joten mitään väliä sille ei ole kumman korttia käytetään, mainitsin maksajan vaan siks että olin kuvitellut että sitä seuraa mitä silmien ohi liukuu. Niin ja olin kyllä hetken siellä kaupassa ilman miestä ja sillä aikana mä ne yllärit kärryyn laitoin, ei se vieressä seissy. Silti ihmettelen ettei se niitä huomannu!

Meillä tuo uros on tarkkana kuin haukka AINA. Joskus olen yrittänyt livauttaa jotain kärryyn huomaamatta, koska yllätysosoksia täytyy muuten perustella ja pähkäillä tavattoman kauan... niin sieltä se bongataan ja tivataan mihin kyseinen tuote on. Tarkanmarkan mies on, ei kertakaikkiaan henkisesti kestä heräteostoksia. Kävin muutama päivä sitten yksin jouluostoksilla kun mies oli töissä, se oli ihan ahdistunut kun palasi. Ja olin ostanut käsilaukun!! Ei sanonut mitään, mutta näin kuinka tuskaili asian kanssa ;)
 
Kun me käydään koko perheenä kaupassa, minä työnnän tuplarattaita ja mies sitten ostoskärryä, joissa istuu joku lapsista kyydissä (3 pientä muksua). Kumpikin nostelee tavaroita kärryyn, kierretään tietyssä järjestyksessä kauppa läpi ja kommunikoidaan "hae sä maito, niin mä katon juuston". Sitten kotona mies joskus kommentoi "ai kiva kun otit tätä juustoo, kun ei oo pitkään aikaan tätä ollut!".

Jos mies hakee maidon, niin en minä kyttää siinä, onko osannut ottaa sitä, jossa on päiväys pisimmälle tai sitä joka on sentin halvempaa litrahinnaltaan. Kunhan sitä maitoa on riittävästi! Saatan jopa laittaa miehelle tekstarin ja tämä tuo töistä tullessan kaupasta mitä on tilattu ja tekstari on tyyppiä :" jugurttia, maitoa, leipää". Mies osaa tuoda ihan oikeita juttuja, kait se on hyvin koulutettu?

Ja meillä mies maksaa ostokset, minä pakkaan. Päästään helpoiten ja nopeiten niin, pakkaamisessa miehen logiikka pettää monesti (leipäpussi maitopurkin alla, jugurtit ja viilit sekä kananmunat miten sattuu tavaroitten joukossa yms).
 
Meillä lapset usein haluaa lähteä kauppaan, ainaki toi pienempi. Ja käydään kerran viikossa kaupassa samalla ku toinen lapsi on harrastuksessa. Mä lähden mukaan siksi että haluan. Mies lähtee siks että se harrastuksessa kuskaus on sen homma :D Ei vaan, meistä on kivempaa käydä yhdessä kaupassa. mikä siinä on niin ihmeellistä?
 
:D ihanaa, kuulostaa samalta ku mun oma OLI joskus ;) Se on muuttunu ja nykyään näköjään voin ostaa ihan mitä vaan ilman et se edes huomaa :D Oon saattanu joskus vähän suuttua ku se on koittanu kysellä miks jotain haluan ostaa :whistle:

Höh, koitin vastata kohta neljän äidille tällä, mut näköjään en osannu.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä lapset usein haluaa lähteä kauppaan, ainaki toi pienempi. Ja käydään kerran viikossa kaupassa samalla ku toinen lapsi on harrastuksessa. Mä lähden mukaan siksi että haluan. Mies lähtee siks että se harrastuksessa kuskaus on sen homma :D Ei vaan, meistä on kivempaa käydä yhdessä kaupassa. mikä siinä on niin ihmeellistä?

Musta on kamalaa käydä yksin ruokakaupassa joten meillä mennään aina yhdessä tai sitten mies käy yksin. Se on siinä kyllä superhyvä, tuo tasan mitä pitää ja aina oikein. Mulla tulisi vähän mitä sattuu... lapset otetaan joskus mukaan, mutta noita kun on 3 alle 6v niin ei usein. Ihan tilanteen mukaan. Silloin kun vielä talossa oli au pair niin aina käytiin miehen kanssa kahdelleen, se on parasta! En minäkään tajua mikä siinä on ihmeellistä!?
 
Kyllä mun mies on kärryillä siitä mitä kärryissä on,työntää yleensä kärryjä ja nostellaan yhdessä tavaroita kyytiin samalla kun mietitään mitä tarvitaa.

Musta ainakin on mukava käydä kaupassa yhdessä,on kivempi miettiä mitä tarvitaan eikä tarvitse hoitaa sitä maksu/pakkaus/kantaminen rumbaa yksin.
 
Itsestä vaan tuntuu, että kaupassa käynti on hukkaan heitettyä aikaa. Siitä selviytyy yksikin ihminen ihan hyvin, jolloin muille jää aika tehdä jotain mukavampaa. Meillä molemmat käy töissä, niin ei sitä vapaa-aikaa arkisin ole yhtään liikaa. Mieluummin toinen on lasten kanssa hiihtämässä ja yksi käy kaupassa.
 
Kumpikin nostelee tavaroita kärryyn, kierretään tietyssä järjestyksessä kauppa läpi ja kommunikoidaan "hae sä maito, niin mä katon juuston". Sitten kotona mies joskus kommentoi "ai kiva kun otit tätä juustoo, kun ei oo pitkään aikaan tätä ollut!".
QUOTE]

Lainaan tuon kun sama täällä, enkä jaksa naputella uudestaan.
Ahdistuisin jos joku rajoittaisi ostoksiani. Meillä siis kumpikin ostaa mitä haluaa, mutta mieheni tutkii hintoja tarkemmin, ja ostaa halppis merkkejä, muttei onneksi vaadi tätä samaa minulta.

Olen vähän ruvennut kyttäämään mieheni leipäostosten perään, kun on usein ottanut kauheat määrät leipää, joissa viimeinen käyttöpäivä on seuraavana päivänä tms:D

Ostokset maksaa kuka milloinkin, mutta mies on myös meillä kantojuhta:D, aina kantaa kaupassa korin, ja ostosten jälkeen ostoskassit. Jos ehdin, niin nappaan myös kassin kannettavakseni.
 
Ennen kauppaan menoa teemme yhdessä kauppalistan. Syödäänkö salaattia kuinka monena päivänä, perunaa, kasviksia. Pitääkö ostaa teetä tai kahvia.
Kaupassa katsotaan mitä lihoja on halvimmalla ja yhdessä mietitään mitä halutaan syödä niistä mitä on valkattu ja ostetaan loput sen mukaan.
 
meillä mennään ostoslistan mukaan, mutta usein ostetaan "heräteostoksiakin". Kauppalista on vaan niitä tärkeimpiä varten joita ei muuten joka kerta osteta.

Maksupolitiikka menee aikalailla tasan paitsi jos ostetaan vaan toiselle jotain ns kalliimpaa; esim mulle vaikka meikkivoiteet, ripsarit, kosteusvoiteet ja shampoot niin ne maksan itse. samoin kun maksetaan itse omat vaatteet ja kengät.

Vaan eipä kertaakaan oo tarvinnu onneks tapella siitä mistä exän kanssa "sä ostit juustoa, niin sä maksat sen juuston mulle takaisin" Tai sitä että istutaan kauppareissun jälkeen alas ja katsotaan mitä oli mun haluamaan " sulle tuli tuoremehu, ja tomaatteja ja terveyssiteitä ja yks siideri - maksa mulle xx:xx euroa":D
 

Yhteistyössä