kun on yksinäinen eikä meinaa jaksaa perhe-elämää...

[vieras]

olen yksinäinen eikä mulla ole muuta kuin perhe. eli, olen sinällään onnekas, onhan mulla perhe. mutta kun mulla ei ole ystäviä, ei mitään muuta KUIN se perhe. välillä en meinaa jaksaa... tunnen olevani todella yksin. onhan mulla mies, mutta kyllä mä kaipaan välillä jotain muutakin, jotain mitä mulla ei ole.

ja se mitä mulla on, on muidenkin lapset. jos joku tarttee lapsenvahtia se olen mä. niinkuin nytkin uutenavuonna, ainoa kaverini lähtee viihteelle ja hänen lapsi tulee meille hoitoon. ei siinä mitään, se on mukavaa, mutta joskus tunnen olevani vaan olemassa lapsille, muiden lapsille ja omilleni. ihan kuin mä en olisi mitään muuta.

 

[mammaH]

Aivan kuin olisin itse kirjoittanut tuon :'(

 

[ap]

Aivan kuin olisin itse kirjoittanut tuon :'(

tunnetko sä syyllisyyttä siitä ettet ole tyytyväinen? kun kuitenkin on se perhe?

 

[mammaH]

Joka ikinen päivä ja samalla toivon, että saisin edes hetken olla ilman noita omia lapsia. Kyllä ihminen kaipaa aikuista ystävää.

 

[kohtalotoveri]

Tutulta kuulostaa, ja varsinkin tuo että apu kelpaa mutta ei muu. Olenkin lopettanut sen avunkin antamisen, en halua olla enää pelkkä kynnysmatto.

 

[siis mitä oot vailla]

viihteelle pääsyä?? kavereita? sitä ettei sua käytetä aina lapsenvahtina? Tee jotain asioiden eteen, jos noita asioita haluat!

 

[-------]

Sama tilanne täällä ja asiaa on yritetty muuttaa. Joka päivä odotan vain että pääsen nukkumaan. Aamulla herättyäni toivon, että olisi jo ilta että voisin miettiä nukkumista.

 

[en hoitais edes maksusta muiden lapsia]

omissa riittävästi, en tosiaan suostuis lastenvahdiksi, ellei olisi todella akuutti hätä jollain.

 

[ap]

Sama tilanne täällä ja asiaa on yritetty muuttaa. Joka päivä odotan vain että pääsen nukkumaan. Aamulla herättyäni toivon, että olisi jo ilta että voisin miettiä nukkumista.

kuulostaapa tutulle. mulla samoin, odotan vain aina iltaa....

 

[ap]

viihteelle pääsyä?? kavereita? sitä ettei sua käytetä aina lapsenvahtina? Tee jotain asioiden eteen, jos noita asioita haluat!

miten teen? jos en suostu lapsenvahdiksi, lähtee multa sekin pieni erikoisuus elämään. on vaikea muuttaa asioita jos ei ole ystävää, ei ketään kenen kanssa tehdä jotain. vai lähdenkö yksin leffaan, yksin teatteriin? sitäkin olen tehnyt mut ei se ole sama asia. ja muiden lapsia vahdin siksi koska se tuo edes JOTAIN erilaista omaan arkeen.

 

[mutsi]

Kuullostatte hiukan masentuneille, yksinäiset mammat. Kyllä se aurinko vielä paistaa risukasaankin...

 

[vieras]

Perhekerhoon mars tai muuhun sosiaaliseen tapahtumaan.

 

[ap]

Kuullostatte hiukan masentuneille, yksinäiset mammat. Kyllä se aurinko vielä paistaa risukasaankin...

olipa vittumaisesti sanottu. mä olen sairastanut ihan oikean, vakaan masennuksen ja se on jotain ihan muu´ta kuin yksinäisyys, ystävän tai tekemisen puute.

 

[kohtalotoveri]

Kuullostatte hiukan masentuneille, yksinäiset mammat. Kyllä se aurinko vielä paistaa risukasaankin...

No kyllä se vähän masentaa jos ei ole juuri muita aikuisia elämässään kun oma mies ja omat vanhemmat. Ja vaikea aikuisena löytää ystäviä...

 

[ap]

Perhekerhoon mars tai muuhun sosiaaliseen tapahtumaan.

siis mä käyn töissä. omat lapseni on koululaisia. mut ei sieltä töistä mitääm sosiaalista elämää saa. istun koneella ja teen töitäni. ehkä kerran päivässä juttelen jollekin toiselle.

 

[ap]

Kuullostatte hiukan masentuneille, yksinäiset mammat. Kyllä se aurinko vielä paistaa risukasaankin...

No kyllä se vähän masentaa jos ei ole juuri muita aikuisia elämässään kun oma mies ja omat vanhemmat. Ja vaikea aikuisena löytää ystäviä...

juuri näin. olen koittanut ystävystyä aikuisena muiden kanssa mutta jotenkin se ei vaan onnistu. kaikilla on elämä jo ns täynnä.

 

[minäpäs]

Eipäs syytellä... mulla ainakin ajatukset nukkumaanmenosta nukkumaanmenoon ja illan odottaminen tarkoittaa tietä kohti masennusta. Kaksi kertaa on niin käynyt ja kolmatta kertaa osaan ehkä jo varoa. Lievä masennus on ihan oikea masennus sekin.

 

[hmmm]

viihteelle pääsyä?? kavereita? sitä ettei sua käytetä aina lapsenvahtina? Tee jotain asioiden eteen, jos noita asioita haluat!

miten teen? jos en suostu lapsenvahdiksi, lähtee multa sekin pieni erikoisuus elämään. on vaikea muuttaa asioita jos ei ole ystävää, ei ketään kenen kanssa tehdä jotain. vai lähdenkö yksin leffaan, yksin teatteriin? sitäkin olen tehnyt mut ei se ole sama asia. ja muiden lapsia vahdin siksi koska se tuo edes JOTAIN erilaista omaan arkeen.

entä opiskelu? työelämä? totuus lienee, että niitä käytetään hyväksi jotka sen sallivat, ja jotka muutenkin heikoilla. kotiäidit, joilla tiukkaa muutenkin rahasta. ja omasta ajasta.

Tuttua minullekin.
Kysy vuorostasi omiasi hoitoon sille jonka lapsia sinä hoidat ja jos ei käy, älä sinäkään hoida hänen.

 

[minäpäs taas]

niin ja ne kaksi oli "oikeita" diagnosoituja masennuksia, joista toinen lääkitty. Toista ei lääkitty kun olin raskaana.
Mutta siis, voimia yksinäisille ja väsyneille.

 

[------]

Minäkin olen käynyt ties missä sosiaalisisa tapahtumissa, mutta ei niitä ystäviä vain saa. Ei ole kotona mitään puhuttavaa kuin työt ja niistä en jaksa jauhaa. Muuta ei ole. Olen tosi yksinäinen ja tosiaan illan tulo pelastaa minut jotenkin kun pääsee nukkumaan... Omat lapset myös koululaisia.

Tuntuu että tämä vuosien yksinäisyys saa aikaan jo jonkinasteista masennusta.. en jaksaisi nousta ylös enää aamulla, kun päivät menee samaa rataa.

 

[ap]

Eipäs syytellä... mulla ainakin ajatukset nukkumaanmenosta nukkumaanmenoon ja illan odottaminen tarkoittaa tietä kohti masennusta. Kaksi kertaa on niin käynyt ja kolmatta kertaa osaan ehkä jo varoa. Lievä masennus on ihan oikea masennus sekin.

no olkoon masennus tai mikä tahansa, niin olen yksinäinen enkä meinaa välillä jaksaa. miksi alkaa vänkää tuollaisesta. kaipaan muutakin kuin vaan miestäni ja lapsia. olisi ihana istua alas jonkun kaverin kanssa,nauraa ja puhua.

 

[:/]

tiedän tunteen..ystävät katos johonkin kun löysin miehen ja lapset tuli.
ne käy viihteellä,syömäs,teatteris ym ilman mua ja kun kuulen myöhemmin että he olivat mutta mua ei pyydetty saan aina saman vastauksen "luultiin ettet pääse kun sulla on ne lapsetkin.." eli kun on lapsia voi sen ihmisen unohtaa eikä se kuitenkaan koskaan mihinkään pääse.

 

[vieras]

Entäs jos menet harrastuksiin. Vaikka työväenopiston kurssille tai lentopalloiluun jotta tutustuisit samanhenkisiin ihmisiin?

 

[vieras]

Niin tutulta kuulostaa tuo, itse kyllä olen puhelias mutta ei ole silti niitä ystäviä perhe on mutta kaipaisin myös ystäviä joidenkaa viettää aikaa, käydä kahvilla ymm muuta. Mutta ei ole vaan en tiedä auttaisi....

 

[hmmm]

Ihmiset ovat erilaisia. Itse en kaipaa perheen lisäksi mitään muuta. En edes ehtisi ylläpitää. jos olisin sinkku, hankkisin muutaman ystävän, mutta kun perheessä on jo monta ihmistä, ja omat lapset vaativat vähän enemmän aikaa kuin ystävät.