kun olette lastenne kanssa puistossa...

kuljetteko lapsen perässä koko ajan?
Mua jäi oikeesti häiritsemään, kun pitkästä aikaa menin puistoon tänään, että suurin osa vanhemmista kulki lapsen perässä jokaisen askeleen, eivätkä antaneet leikkiä rauhassa. Minä kyllä vahdin lapsiani, vaikka istun penkillä, mutta annan heidän touhuta omiaan ilman "kyttäämistä". Tuntu vaan jotenkin omituiselta käytökseltä tuo perässä meneminen...
 
en kulje enää. yhden lapsen perässä oli kuljettava ku se saattoi karkailla, mut sit ku alkoi pysymään puistossa niin lopetin kulkemisen. alusta asti olen lapset opettanut siihen etten kulkisi perässä. toki vahdin niitä penkiltä käsin kuin haukka :whistle:
 
Mä osittain kyttään perässä. :whistle:

Meillä on ainut kunnon leikkipuisto keskellä kaupunkia, eli tie lähellä, ei aitoja ja puiston läpi ajaa pyöriä kovaa, (ihan leikkipuistonkin läpi; hyvin suunniteltu) mopoja, känniläisiä riittää ja kaupungin autoja. :headwall:

Paljon pensaita, ettei näe kunnolla.

Kiva paikka. Ei toivookaan, et vois 3v kanssa istuu... \|O :snotty: :headwall:

:wave:
 
Tietysti riippuu paljon lapsen iästä, minkä iäisen voi antaa liikkua ja touhuta siellä itestään. Meillä lapset 4v ja 1v9kk, enkä tosiaankaan ole koko ajan niskaan hengittämässä, ja vahtimassa selän takana joka askelta. Valvoa voi myös vähän kauempaa, esim. juuri puiston penkiltä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 20.05.2007 klo 13:48 Mahza kirjoitti:
kuljetteko lapsen perässä koko ajan?
Mua jäi oikeesti häiritsemään, kun pitkästä aikaa menin puistoon tänään, että suurin osa vanhemmista kulki lapsen perässä jokaisen askeleen, eivätkä antaneet leikkiä rauhassa. Minä kyllä vahdin lapsiani, vaikka istun penkillä, mutta annan heidän touhuta omiaan ilman "kyttäämistä". Tuntu vaan jotenkin omituiselta käytökseltä tuo perässä meneminen...
no on joitakin lapsia, joiden perässsä on varmaan pakko mennä, vaan eiköhän suurimmassa osassa ole kyse nykyajan vanhempien ylivarovaisuudesta. kun pelätään jos vaikka mitä kamalaa sattuvan jos ei ole puolen metrin etäisyydellä tenavasta.
 
Kun lapsi oli pieni kävelin enemmän. Vieläkin joskus jos lapsi haluaa minusta seuraa.

Ei minua vaivaa miten toiset kulkevat/eivät kulje lastensa kanssa. paitsi silloin voi vähän kummastuttaa kun joku antaa ihan pikkuisen huidella yksinään vaikka missä.
 
kolme kasvattanut
Kyllä meillä ainakin lapset ovat osanneet leikkiä ihan itse ilman perässä tallaajaa. Pienestä pitäen on opetettu ettei tielle mennä ja ovat pysyneet omalla pihalla tai naapurin lasten kanssa leikkimässä. Näin eivät ole olleet koko ajan helmoissa kyselemässä mitä tehtäisiin vaan ovat saaneet itse käyttää omaa mielikuvitustaan leikkeihin. Ja ihan tervepäisiltä nuo vaikuttavat vaikkei olla mieheni kanssa heidän perässä juostukaan.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 20.05.2007 klo 13:52 Nora kirjoitti:
Kun lapsi oli pieni kävelin enemmän. Vieläkin joskus jos lapsi haluaa minusta seuraa.

Ei minua vaivaa miten toiset kulkevat/eivät kulje lastensa kanssa. paitsi silloin voi vähän kummastuttaa kun joku antaa ihan pikkuisen huidella yksinään vaikka missä.
Ei muakaan vaivaa, sattu vaan silmään tää käytös, kun se oli kovinki yleistä tossa puistossa.
Ja ton karkaamisvaaran ymmärrän, mutta tuo puisto jossa oltiin on kokonaan aidattu, ja nämä perässähiihtäjät oli lapsinensa hiekkalaatikossa... Kyllä mäkin syöksyn sukkana perään ku toi alta 2vee koittaa liukumäkeen mennä, mutta muuten saa touhuta ihan vapaasti.
 
meillä ollaan puistoiltu aika harvoin ja sillonkisiellä ei välttämättä ole ketään ja kun poika ei vielä oikein yksin tykkää edes leikkkiä tms niin kuljen perässä tai istun hiekkiksellä tekemässä kakkuja tai katson vieressä kun laskee liukumäkeä...
ja jos on muita lapsia niin eit uo vielä heidän kanssa leiki vaan "vaatii" että äiti tekee kakkuja jne.....
eli perässä hiihdetään :whistle:
 
Voi kuinka joskus kadehdin teitä jotka voitte vaan istua penkillä ja katsella lapsen leikkimistä. :ashamed:

Meillä tuo ei ole vielä vähään aikaan mahdollista kun eivät osaa kävellä. Varmasti monikin on ihmetellyt kuinka viitsin tuota 2v:tä taluttaa käsistä paikasta toiseen, usein jopa kantaa, pitää yhä kädestä kiinni liukumäessä jne. Voi kuinka ihanalta tuntuisi ajatus siitä että lapsi pystyisi itse siirtymään hiekkalaatikolta liukumäelle jne. B) No, eiköhän tuokin ole meillä edessä ...sitten joskus.
 
Itse kuljen kyllä aika tiiviisti tytön perässä puistoillessa....varsinkin jos mennään keskustan puistoon, tässä lähipuistossa käydään yleensä aamuisin, jolloin siellä on paljon lapselle tuttuja lapsia, joiden seurassa hän tykkää olla. Keskustan puistossa tyttö haluaa mennä milloin mihinkin ja en jaksa sellasta edstakasin ryntäilyä harrastaa, mieluummin kuljen pikkuhiljaa perässä koko ajan. Tyttö tarvii apua hiekkiksellä, keinussa, liukumäessäkin usein, joten helpompi seurailla tiiviimmin....
 

Yhteistyössä