Kun nuori oireilee... Mitä tämä on ja miten selvitä vanhempana?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "sadis"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"sadis"

Vieras
Meillä romahti maailma viikko sitten. Huolestuin -> otin ytheyttä kouluterkkaan ja ratsasin tytön huoneen. Sieltä paljastui viiltely, syömishäiriö ajattelu (tavoitepainot, syömispäiväkirjat jne.) Nyt apua haettu ja odotellaan ensimmäisiä käyntejä nuorisopolille. Mutta mikä minun 14 vuotiasta tytärtäni vaivaa?

Päivät tuntuvat pitkiltä kun ei ole oikein ketään, jolle voisi kysymyksiä esittää jaennen kaikkea, vastauksia ei vielä ole, kun ei ole hoito alkanut. Täytyisi malttaa mieli, mutta kauhukuvissa on tulevaisuus osastokierteisenä, pahojen ongelmien kanssa painivasta nuoresta. Ja pelko siitä, miten muut perheen lapset alkavat oireilla.

Meillä neiti on ollut sellainen kotona viihtyvä kiltti tyttö. Perfektionisti ja kokee mielestään epäonnistumisia paljon ihan arjessa (kuten kun piirtäminen ei mene nappiin, vaatteet yms ei ole täydellisiä) Jatkuva tyytymättömyys omaan kehoon ja ulkonäköön ja sosiaalisen elämän puute.

Minä niin pelkään tuota syömishäiriötä. Tytöllä paino siinä 46kg kohdalla, tavoite 40kg. Hävitin heti vaa'an kotoa. Koitan musituttaa, että syö jotain 5 kertaa päivässä sisältäen 2 lämmintä ateriaa. Mutta liikuntaa ei harrasta ja karkkia ostaa ja syö. EI tietääkseni oksenna, mutta miettinyt sitä.

Viillellyt itseään, lääkäri katsoi niiden olevan pinnallisia ihonaarmuja. EI vertavuotavia haavoja.

Olen miettinyt, onko masennusta. On varmasti, mutta onko se pääsyy vai syömishäiriö? Minkäverran uskaltaa syöishäiriöstä puhua kun oppositiossa tuosta huoneen tutkimisesta on.

Miten te olette selvinneet jos nuorenne on sairastunut? Kertokaa omia tarinoitanne, etten olisi niin yksin.
 
Harrastuksia ollut aina vähän ja ne viimeisetkin jääneet. Ei ole tykännyt oikein kiinnittyä mihinkään. Lukee, piirtelee ja kuuntelee musiikkia. Partio jäänyt jo 4.luokalla kun partiotoiminta muuttui epämiellyttäväksi. Ratsastuksen lopetti pari vuotta sitten. Lautailuun hankittiin yksityistunteja, mutta hyvin vähän sellaista liikunnallista tai ryhmämuotoista harrastusta. Koulussa on tyttöporukassa, mutta ei mitenkään aloitteellinen.
 
Jos haluat purkaa tai kysyä jotain tosta syömisjutusta, voit laittaa mulle yv:tä.
Sairastin anoreksiaa 9-17 vuoden iässä ja nuo muutkin oireilut ovat tuttuja. Tietenkään en tiedä, mitä just sun tyttösi päässä liikkuu, mutta tiedän mitä syömishäiriöisten päässä yleisestiottaen tapahtuu ja mitä apua/jatkotoimenpiteitä kannattaa vaatia jne.

Tsemppiä teille :)
 
Rekisteröidyn ja laitan sinulle viestiä. Kiitos! Olen nyt töissä, mutta jospa ehtisin vielä tänään. On niin helvetin vaikeeta kun ei tiedä millaisella väännöllä jokapäiväiset asiat pitäisi hoitaa. Vai vaan antaa olla.
 
Mua nyt väsyttää ihan karmeesti, mutta viiltelevästä lapsesta on kokemusta. Voit laittaa yv:tä minullekkin jos haluat. En tiedä osaanko vauksi olla, mutta voin kertoa mitllaista tämä on ollut.
 
mun tytärkin oli viillellyt itseään kerran. täällä oli koulussa sellainen buumi, että tytöt alkoi viiltelemään itseensä. seurasi vakava keskustelu ja yhteyden otin kouluterkkaan ja kuraattoriin. ei ole sen jälkeen tehnyt sitä. mutta kyllä mulle pelko jäi, että jos jotain ikävää sattuu, niin tekeekö tuon uudestaan. pelkään, että jos poikakaverin kanssa menee välit poikki, niin mitä sitten. ettei ottais liian raskaasti. olen tuost tytölle puhunutkin, että kun seurustelee, niin ne ensimmäiset suhteet harvoin on elämän mittaisia.
 

Yhteistyössä