S
"sadis"
Vieras
Meillä romahti maailma viikko sitten. Huolestuin -> otin ytheyttä kouluterkkaan ja ratsasin tytön huoneen. Sieltä paljastui viiltely, syömishäiriö ajattelu (tavoitepainot, syömispäiväkirjat jne.) Nyt apua haettu ja odotellaan ensimmäisiä käyntejä nuorisopolille. Mutta mikä minun 14 vuotiasta tytärtäni vaivaa?
Päivät tuntuvat pitkiltä kun ei ole oikein ketään, jolle voisi kysymyksiä esittää jaennen kaikkea, vastauksia ei vielä ole, kun ei ole hoito alkanut. Täytyisi malttaa mieli, mutta kauhukuvissa on tulevaisuus osastokierteisenä, pahojen ongelmien kanssa painivasta nuoresta. Ja pelko siitä, miten muut perheen lapset alkavat oireilla.
Meillä neiti on ollut sellainen kotona viihtyvä kiltti tyttö. Perfektionisti ja kokee mielestään epäonnistumisia paljon ihan arjessa (kuten kun piirtäminen ei mene nappiin, vaatteet yms ei ole täydellisiä) Jatkuva tyytymättömyys omaan kehoon ja ulkonäköön ja sosiaalisen elämän puute.
Minä niin pelkään tuota syömishäiriötä. Tytöllä paino siinä 46kg kohdalla, tavoite 40kg. Hävitin heti vaa'an kotoa. Koitan musituttaa, että syö jotain 5 kertaa päivässä sisältäen 2 lämmintä ateriaa. Mutta liikuntaa ei harrasta ja karkkia ostaa ja syö. EI tietääkseni oksenna, mutta miettinyt sitä.
Viillellyt itseään, lääkäri katsoi niiden olevan pinnallisia ihonaarmuja. EI vertavuotavia haavoja.
Olen miettinyt, onko masennusta. On varmasti, mutta onko se pääsyy vai syömishäiriö? Minkäverran uskaltaa syöishäiriöstä puhua kun oppositiossa tuosta huoneen tutkimisesta on.
Miten te olette selvinneet jos nuorenne on sairastunut? Kertokaa omia tarinoitanne, etten olisi niin yksin.
Päivät tuntuvat pitkiltä kun ei ole oikein ketään, jolle voisi kysymyksiä esittää jaennen kaikkea, vastauksia ei vielä ole, kun ei ole hoito alkanut. Täytyisi malttaa mieli, mutta kauhukuvissa on tulevaisuus osastokierteisenä, pahojen ongelmien kanssa painivasta nuoresta. Ja pelko siitä, miten muut perheen lapset alkavat oireilla.
Meillä neiti on ollut sellainen kotona viihtyvä kiltti tyttö. Perfektionisti ja kokee mielestään epäonnistumisia paljon ihan arjessa (kuten kun piirtäminen ei mene nappiin, vaatteet yms ei ole täydellisiä) Jatkuva tyytymättömyys omaan kehoon ja ulkonäköön ja sosiaalisen elämän puute.
Minä niin pelkään tuota syömishäiriötä. Tytöllä paino siinä 46kg kohdalla, tavoite 40kg. Hävitin heti vaa'an kotoa. Koitan musituttaa, että syö jotain 5 kertaa päivässä sisältäen 2 lämmintä ateriaa. Mutta liikuntaa ei harrasta ja karkkia ostaa ja syö. EI tietääkseni oksenna, mutta miettinyt sitä.
Viillellyt itseään, lääkäri katsoi niiden olevan pinnallisia ihonaarmuja. EI vertavuotavia haavoja.
Olen miettinyt, onko masennusta. On varmasti, mutta onko se pääsyy vai syömishäiriö? Minkäverran uskaltaa syöishäiriöstä puhua kun oppositiossa tuosta huoneen tutkimisesta on.
Miten te olette selvinneet jos nuorenne on sairastunut? Kertokaa omia tarinoitanne, etten olisi niin yksin.