Kun mies ei sopeudu perhe-elämään

[liirumlaarunpaskabaarum]

Meillä painitaan varsin visaisen ongelman kanssa, tai oikestaan kyse on minun ongelmasta ei miehen. Miehellä ei omien sanojensa mukaan ole ongelmia ollenkaan, muita paitsi minä.
Keikkasin siis tämän itseäni 10 vuotta vanhemmat pelurimiehen, jolle tuli kolmen kuukauden seurustelun jälkeen vauvakuumetta. Olin otollista maaperää oleva nainen ja tuumasin, että jos tällainen onni kohdalle sattuu, niin antaa mennä...
Asutaan yhteisessä omistusasunnossa taaperoikäisen lapsemme kanssa. Elämä on ollut yhteenmuuttamisen jälkeen silkkaa vuoristorataa ja enimmäkseen sitä ylämäkeä. Mies on selkeästi narsistinen persoona ja tosi ikävä suustaan. Minä naisasianainen, enkä helppo pala muutenkaan. Kummasti sitä voimakkaisin luonne latistuu jatkuvan moittimisen alla.
Hoidan työni, kodin ja lapsen. Lisäksi minulla on tämä mies täysin passattavana. Eroaminen ei onnistu, ainakaan helpolla, kun täällä kiristetään kaikella mahdollisella ja mahdottomalla. Mies ei suostu asunnosta lähtemään eikä edes saattamaan keskeneräistä remonttia loppuu, jotta asunto saataisiin myyntiin.
Mä oon niin finaalissa kuin ihminen olla ja voi. En ihmettele enää ollenkaan, että täällä maailmassa ihmiset murhaa ja tappaa toisiaan. Lapsi mua säälittää, kun saa olla todistamassa sitä alituista sanasoopaa, jota mies mulla kaiken illat lataa tyyliin, ehkä sun kannattais laittaa treffi-ilmoitus senssipalstalle, ehkä sä oot menossa sun jonkun entisen hoidon luo, ootsä pannu sen ja sen kanssa...jne...Kuka haluaisi tämän miehen itselleen, ihan ilmaiseksi saat...

 

[Keittiönoita]

Itse en uskaltais lähteä kolmen kuukauden tuttavuuden perusteella hankkimaan lasta. Vuoden tuttavuuden jälkeen uskaltaisin astua saman katon alle ja vuoden yhdessäolon jälkeen harkita lasta.

Mutta siis tuohon sun tilanteeseen. Jos haluat päästä miehestä eroon, hanki itsellesi ja lapsellesi asunto. Avioeropaperit vireille, sitten menee nykyinen asuntonne myyntiin - ellei mies osta sun osuuttasi siitä pois - ja voit jatkaa elämääsi ilman narsistia.

 

[Honostooppari]

Itse en uskaltais lähteä kolmen kuukauden tuttavuuden perusteella hankkimaan lasta. Vuoden tuttavuuden jälkeen uskaltaisin astua saman katon alle ja vuoden yhdessäolon jälkeen harkita lasta.

Mutta siis tuohon sun tilanteeseen. Jos haluat päästä miehestä eroon, hanki itsellesi ja lapsellesi asunto. Avioeropaperit vireille, sitten menee nykyinen asuntonne myyntiin - ellei mies osta sun osuuttasi siitä pois - ja voit jatkaa elämääsi ilman narsistia.

Hyvä neuvo ja ainoa konsti. Itse on lähdettävä, niin minäkin tein.

 

[ap]

Itse en uskaltais lähteä kolmen kuukauden tuttavuuden perusteella hankkimaan lasta. Vuoden tuttavuuden jälkeen uskaltaisin astua saman katon alle ja vuoden yhdessäolon jälkeen harkita lasta.

Mutta siis tuohon sun tilanteeseen. Jos haluat päästä miehestä eroon, hanki itsellesi ja lapsellesi asunto. Avioeropaperit vireille, sitten menee nykyinen asuntonne myyntiin - ellei mies osta sun osuuttasi siitä pois - ja voit jatkaa elämääsi ilman narsistia.

Me ei onneksi olla aviossa...mutta lapsen yhteishuoltajuus ikävä kyllä on ja voin aavistaa että kaikesta pesänjaosta tulee tosi likaista...

 

[Keittiönoita]

Me ei onneksi olla aviossa...mutta lapsen yhteishuoltajuus ikävä kyllä on ja voin aavistaa että kaikesta pesänjaosta tulee tosi likaista...

Avoerossa pesänjako on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin avioliiton purkautuessa. Se omistaa, kenen nimi on kappakirjassa. Jos molempien nimi eikä kumpikaan ole halukas ostamaan toisen osuutta itselleen, kyseinen omaisuus laitetaan myyntiin ja siitä saatava summa jaetaan puoliksi.

 

[tripod]

Lisäksi minulla on tämä mies täysin passattavana.

Miten tämä passaamistarve ilmenee käytännössä?

Miehen ilkeät puheet voi jättää oman arvoonsa ja antaa valua. Mies tuskin jaksaa paasata jos et reagoi ärsykkeisiin. Narsisti tarvitsee yleisön, ja naisasianainen on varsin ideaalinen niin kauan kun se jaksaa jankata vastaan.

 

[ap]

Lisäksi minulla on tämä mies täysin passattavana.

Miten tämä passaamistarve ilmenee käytännössä?

Miehen ilkeät puheet voi jättää oman arvoonsa ja antaa valua. Mies tuskin jaksaa paasata jos et reagoi ärsykkeisiin. Narsisti tarvitsee yleisön, ja naisasianainen on varsin ideaalinen niin kauan kun se jaksaa jankata vastaan.

Siis hän ei nosta iltaisin peppuaan sohvalta, kun siihen pääsee ja syö jääkaapista kaiken, sen valonkin. Ei käy kaupassa jne. Ei tee mitään kotitöitä.
Ilkeät puheet jätän yleensä omaan arvoonsa, mutta kun tuntikaupalla tulee sitä solvausta, niin joskus munkin mitta täyttyy...ja silloinhan tämä heppu saakin haluamansa. Ei sitä aina jaksa olla hullu, perseenreikä, emakko, laiska jne

 

[ViVa]

kuullostaa niin samalta kun mun juttu pojan isän kanssa.. lähdin kyllä siitä suhteesta kävelemään sitten jo raskausaikana. muuten olisin varmaan ihan samassa tilanteessa nyt :/
Ei ollut helppoa lähteä,mutta kun mietit että lapsi ei ainakaan tuollaista ansaitse etkä tietysti itsekkään niin otat vaan voimat jostain ja lähdet!! Mitä pikemmin sen parempi.

Voimia :hug:

 

[tripod]

Ilkeät puheet jätän yleensä omaan arvoonsa, mutta kun tuntikaupalla tulee sitä solvausta, niin joskus munkin mitta täyttyy...ja silloinhan tämä heppu saakin haluamansa. Ei sitä aina jaksa olla hullu, perseenreikä, emakko, laiska jne

No jos et osaa olla reagoimatta niin käytä kylmästi äänekkäänä lompakkona niin kauan kun jaksat. Eron kannattaa valmistella mahdollisimman pitkälle, tarvittaessa juristin tai oikeusavustajan kanssa vaikka kyse onkin avoliitosta.

Narsistia ei voi korjata, mutta häntä voi kyllä hallita omilla reaktiolla. Tiedän koska olen itse sellainen, ja vasta nykyinen vaimo osaa tuon tempun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että vika olisi sinussa tai sinun luonnollisissa reaktiossa, vaan ukko on varmasti viallinen.