L
liirumlaarunpaskabaarum
Vieras
Meillä painitaan varsin visaisen ongelman kanssa, tai oikestaan kyse on minun ongelmasta ei miehen. Miehellä ei omien sanojensa mukaan ole ongelmia ollenkaan, muita paitsi minä.
Keikkasin siis tämän itseäni 10 vuotta vanhemmat pelurimiehen, jolle tuli kolmen kuukauden seurustelun jälkeen vauvakuumetta. Olin otollista maaperää oleva nainen ja tuumasin, että jos tällainen onni kohdalle sattuu, niin antaa mennä...
Asutaan yhteisessä omistusasunnossa taaperoikäisen lapsemme kanssa. Elämä on ollut yhteenmuuttamisen jälkeen silkkaa vuoristorataa ja enimmäkseen sitä ylämäkeä. Mies on selkeästi narsistinen persoona ja tosi ikävä suustaan. Minä naisasianainen, enkä helppo pala muutenkaan. Kummasti sitä voimakkaisin luonne latistuu jatkuvan moittimisen alla.
Hoidan työni, kodin ja lapsen. Lisäksi minulla on tämä mies täysin passattavana. Eroaminen ei onnistu, ainakaan helpolla, kun täällä kiristetään kaikella mahdollisella ja mahdottomalla. Mies ei suostu asunnosta lähtemään eikä edes saattamaan keskeneräistä remonttia loppuu, jotta asunto saataisiin myyntiin.
Mä oon niin finaalissa kuin ihminen olla ja voi. En ihmettele enää ollenkaan, että täällä maailmassa ihmiset murhaa ja tappaa toisiaan. Lapsi mua säälittää, kun saa olla todistamassa sitä alituista sanasoopaa, jota mies mulla kaiken illat lataa tyyliin, ehkä sun kannattais laittaa treffi-ilmoitus senssipalstalle, ehkä sä oot menossa sun jonkun entisen hoidon luo, ootsä pannu sen ja sen kanssa...jne...Kuka haluaisi tämän miehen itselleen, ihan ilmaiseksi saat...
Keikkasin siis tämän itseäni 10 vuotta vanhemmat pelurimiehen, jolle tuli kolmen kuukauden seurustelun jälkeen vauvakuumetta. Olin otollista maaperää oleva nainen ja tuumasin, että jos tällainen onni kohdalle sattuu, niin antaa mennä...
Asutaan yhteisessä omistusasunnossa taaperoikäisen lapsemme kanssa. Elämä on ollut yhteenmuuttamisen jälkeen silkkaa vuoristorataa ja enimmäkseen sitä ylämäkeä. Mies on selkeästi narsistinen persoona ja tosi ikävä suustaan. Minä naisasianainen, enkä helppo pala muutenkaan. Kummasti sitä voimakkaisin luonne latistuu jatkuvan moittimisen alla.
Hoidan työni, kodin ja lapsen. Lisäksi minulla on tämä mies täysin passattavana. Eroaminen ei onnistu, ainakaan helpolla, kun täällä kiristetään kaikella mahdollisella ja mahdottomalla. Mies ei suostu asunnosta lähtemään eikä edes saattamaan keskeneräistä remonttia loppuu, jotta asunto saataisiin myyntiin.
Mä oon niin finaalissa kuin ihminen olla ja voi. En ihmettele enää ollenkaan, että täällä maailmassa ihmiset murhaa ja tappaa toisiaan. Lapsi mua säälittää, kun saa olla todistamassa sitä alituista sanasoopaa, jota mies mulla kaiken illat lataa tyyliin, ehkä sun kannattais laittaa treffi-ilmoitus senssipalstalle, ehkä sä oot menossa sun jonkun entisen hoidon luo, ootsä pannu sen ja sen kanssa...jne...Kuka haluaisi tämän miehen itselleen, ihan ilmaiseksi saat...